Elävä maaseutu tarvitsee ihmisiä
Keski-Suomessa ei ole säästytty maatilojen vähenemiseltä. vuonna 2010 maatalous- ja puutarhayrityksiä oli lähes 3000, kun vuonna 2021 niitä oli jäljellä 2435 kappaletta. Koko maassa maatalous- ja puutarhayritykset ovat vähentyneet samalla aikavälillä 59 tuhannesta 44 tuhanteen. Maatilojen väheneminen ja rakennemuutos tarkoittavat jäljelle jääville yrityksille tuotannon tehostumista ja tuottavuuden kasvua.
Uusi teknologia ja automatisointi voivat olla käytännön ratkaisuja, joilla tätä tuottavuuden kasvua ja tulevaisuuden kestävää ruoantuotantoa rakennetaan.
Kun erilaiset arvot korostuvat kuluttajien ostopäätöksissä, tulee maatilojen vastata järjestelmällisellä ympäristötyöllä. Jo nyt toimia tehdään tilojen arjessa, sekä siihen ohjataan rahoituksella, kuten investointituella ja maaseutuohjelmalla. 2023 käynnistyvä uusi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kausi mahdollistaa taas viideksi vuodeksi viljelijöiden kestävän maatalouden toimia.
Kyläsuunnitelma auttaa tulevaisuuden suunnittelussa
Keski-Suomessa on hiljentyneiden hiekkatienvarsien vastapainoksi useita virkeitä kyliä. Esimerkiksi Keuruulla Riihon kylä, Saarijärvellä Lanneveden kylä sekä ´³Ã¤³¾²õässä Länkipohja, jotka ovat voittaneet myös Keski-Suomen Vuoden kylä -tittelit. Kylillä tehdään paljon asioita yhteisöllisyyden ja maaseudun elinvoimaisuuden eteen. Viimeisimpänä esimerkiksi ja . Joillakin kylillä vasta herätellään toimintaa hiljaisuuden jälkeen, tai pidetään yllä toivon kipinää sen herättelemisestä.
Toiminnan herättelemiseen on monia keinoja, joista jotkut vaativat vain yhden viitsivän ihmisen, jotkut intoa puhkuvan talkooporukan.
Kylien elinvoimaisuutta ylläpidetään muun muassa tapahtumilla, koulutuksilla ja talkoilla. Mennään yhdessä luontopolulle, kunnostetaan ränsistynyt laavu, tai levitetään tietoa asukkaita kaipaavista taloista. Jos omalla kylällä on kyläsuunnitelma, siihen voi tutustua saadakseen kuvaa historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Jos taas kyläsuunnitelmaa ei ole, sen tekemisen avulla voi tuoda ihmiset yhteen pohtimaan tulevaisuutta ja selvittämään oman kylän voimavarat, vahvuudet ja uhat.
Kaupunkilainenkin voi tukea elinvoimaisuutta
Yritykset ja yhteisöt voivat toteuttaa kehittämistoimia maaseuturahoituksella. Keski-Suomen Leader-ryhmät ovat hiljattain koonneet tuloksiaan yhteen menneeltä rahoituskaudelta. on tehty vuosina 2014–2022 esimerkiksi 200 800 tuntia talkootyötä, ja rahoitettu yhteisöjen 714 hanketta! Nyt alkavan uuden rahoituskauden mukana tulevat uudet tukimuodot ja uudet kohderyhmät tarjoavat taas monia mahdollisuuksia hakea rahoitusta, tehdä sillä hyvää ja ottaa osaa maaseudun kestävään kehittämiseen.
Maaseudun elinvoimaisuuden eteen voi jokainen meistä tehdä osansa.
Lähiruokaa voi ostaa niin marketeista kuin REKO-renkaista, oman lähialueen talkoissa on varmasti tilaa tulijoille ja maaseudulla järjestetään toritapahtumia, joissa voi tukea paikallisia toimijoita. Kylien hienoista luontokohteista voi kertoa lähipiirissään ja somessa, tai jakaa positiiviset kokemukset lähituotteista ja -yrityksistä. Maaseutu ei pysy eläväisenä ja toimeliaana ilman osallistuvia ihmisiä. Se tarjoaa meille jokaiselle ruokaa, maisemia, luontoa ja jo ehkä kadotettua yhteisöllisyyttä.
Lisää kestävästä ruoantuotannosta ja kylien elinvoimaisuuden kehittämisestä voit tulla kuulemaan ja keskustelemaan Eloa maaseudulla -koulutukseemme, johon kuuluu useita koulutuspäiviä marraskuussa.
Ìý
Blogin kirjoitti POLKU 2.0 -hankkeessa viestintäasiantuntijana työskentelevä Milla Pohjola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Kuvan on ottanut hankkeen koulutussuunnittelija Anna-Stina Kuula Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Eloa maaseudulla -koulutus järjestetään 2.11.-19.11.2022.ÌýLue lisää koulutuksen sivulta ja ilmoittaudu mukaan.