2010
Artikkelia koskeva epäily
Rehtorille toimitetussa tutkintapyynnössä esitetty epäily kohdistui siihen, että julkaistussa artikkelissa olisi vähätelty toisten tutkijoiden osuutta artikkelissa, viitattu puutteellisesti tai syyllistytty vilppiin esittämällä muiden tutkijoiden aikaansaamat tulokset omina. Asiantuntijalausunnon mukaan tekijä on viitannut artikkelissaan aikaisempiin tuloksiin alalla noudatettavan käytännön mukaisesti ja tekijän esittämä viitekehys eroaa siinä määrin toisten tutkijoiden esittämästä, että sen voi esittää uutta tietoa sisältävänä omana tutkimustuloksenaan. Esiselvityksen perusteella rehtori totesi, että epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta on aiheeton.
2011
Väitöskirjaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa tutkintapyynnössä esitettiin epäily, että tarkastusprosessissa olleessa väitöskirjassa ei ollut noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä. Asiassa käynnistettiin esiselvitys ja sen tulosten perusteella varsinainen tutkinta. Rehtori katsoi päätöksessään, että tapauksessa kyse ei ole ollut vilpistä tieteellisessä toiminnassa eikä väittelijän menettely ole ollut siinä määrin moitittavaa, että sitä voitaisiin pitää piittaamattomuutena hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Päätöksen mukaan väitöskirjassa ei ole loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta tutkimuksen toteuttamisessa ja raportoinnissa on ollut puutteita, jotka voidaan palauttaa väittelijän puutteelliseen ja/tai epäselvään tiedottamiseen. Koska hyvän tieteellisen käytännön loukkausta ei varsinaisessa tutkinnassa havaittu, rehtori ei nähnyt tarvetta jatkotoimille tai seuraamuksille.
2012
Artikkelin tekijyyteen kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa tutkintapyynnössä epäily kohdistui artikkelin kirjoittajuuteen. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa oli syyllistytty piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä, mutta kysymys ei ollut tutkimusvilpistä.
2013
Epäily itsensä plagioinnista
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa katsottiin, että yliopiston tutkija olisi julkaissut samoja artikkeleita useaan kertaan mm. käännöksinä. Rehtori katsoi, että jo tehdyt toimenpiteet, kuten julkaistaviksi jätettyjen kyseenalaisten artikkelien julkaisuprosessin keskeyttäminen ja ansioluettelon korjaaminen niin, että useaan kertaan julkaistut artikkelit eivät enää siellä esiintyneet johtivat siihen, että esiselvitystä ei ole tarpeen käynnistää, koska kysymys ei ollut törkeistä laiminlyönneistä tai holtittomuudesta, ja korjaavat toimenpiteet oli jo tehty.
Pro Gradu -tutkielmaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa katsottiin, että yliopistossa hyväksytyssä pro gradu -tutkielmassa olisi syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen kopioimalla suuri osa tutkielman sisällöstä ilman asianmukaisia viittauksia. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa oli syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen, joka määritellään vilpiksi.
Artikkelin tekijyyteen kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa esitettiin epäily, että Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimustyön perusteella tehdystä artikkelin tekijäluettelosta puuttuu yhden tekijän nimi. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa ei ollut syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen, koska esiselvityksessä kävi luotettavasti ilmi, että ilmoittajien tutkimustuloksia ei ollut käytetty artikkelissa niihin asianmukaisesti viittaamatta.
2014
Tehtävän hakuun kohdistuva epäily
TENKin rehtorille toimittaman ilmoituksen mukaan epäily kohdistui Jyväskylän yliopistossa avoinna olleen professuurin hakijaan, joka olisi ilmoituksen mukaan syyllistynyt hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen paisuttelemalla ansioitaan. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori totesi päätöksessään, että asiassa ei ollut syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen.
Ansioluettelon kirjauksiin kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa katsottiin, että henkilö olisi oikeudettomasti kirjannut toisen henkilön tutkimushankkeen omaan ansioluetteloonsa. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa ei ollut syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Vaikka epäilty oli liioitellut ansioitaan, kysymys ei ollut törkeästä laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta.
Asiantuntijalausuntoon kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa katsottiin, että yliopiston professorin eduskunnan valiokuntaan antamassa lausunnossa olisi syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Ilmoituksen mukaan lausunnossa olisi viitattu muiden tutkijoiden työhön tavalla, joka ei ole asianmukainen. Lausunnossa olisi lisäksi syyllistytty tarkoitushakuiseen tutkimustulosten valikontiin. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta oli osoittautunut aiheettomaksi, koska epäilty ei ollut käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti, eikä ollut syyllistynyt tulosten valikointiin liittyvään vilppiin. Asiantuntijalausunnolle asetetaan rehtorin mukaan erilaisia vaatimuksia kuin tieteelliselle julkaisulle.
Väitöskirjaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa epäiltiin, että yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassa olisi syyllistytty tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston anastamiseen. Kysymyksessä oli toisen henkilön kehittämän tutkimuslaitteen ja ohjelmiston käyttäminen ilman viittauksia laitteeseen, sen kehittäjään ja kehittäjän affiliaatioon toisessa yliopistossa.
Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa ei ollut syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Rehtorin käsityksen mukaan väitöskirjassa tekijä oli asianmukaisesti selostanut käyttämänsä laitteet ja ohjelmistot sekä viitannut niihin asianmukaisesti.
Esitelmään kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa esitettiin epäily, että Jyväskylän yliopistossa valmistetun esitelmän osalta olisi syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Asiassa käynnistettiin esiselvitys, jossa todettiin, että kyseessä ei ole ollut tieteellinen esitys, johon tehdään viittauksia myöhemmässä tieteellisessä toiminnassa, vaan oppimateriaaliin rinnastettava esitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa ei ollut syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen.
2015
Väitöskirjaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa esitettiin epäily, että yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassa olisi syyllistytty luvattomaan lainaamiseen. Asiassa käynnistettiin esiselvitys, jossa todettiin, että kyseessä on vilppi, joka rajautuu väitöskirjan menetelmäosioon, josta noin 15% on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.
Tutkimusaineiston luvattomaan käyttöön kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa epäiltiin, että yliopistossa kirjoitetussa artikkelissa ohjaajat olisivat käyttäneet ohjaamiensa opiskelijoiden Pro Gradu -tutkielmaansa varteen keräämää data-aineistoa luvattomasti. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa oli syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen anastaminen. Rehtori päätti käynnistää varsinaisen tutkinnan epäiltyjen vaatimuksesta. Tutkintaryhmä tuli siihen johtopäätökseen, että data-aineisto oli opiskelijoiden keräämä ja että aineisto on gradussa ja artikkelissa sama, mutta artikkelissa ei ollut asianmukaisia viitteitä aineiston alkuperään ja kerääjiin. Aineiston omistajuus oli opiskelijoilla. Kirjallisia sopimuksia ei aineiston käyttöoikeuksista ollut tehty. Opiskelijoille ei myöskään ollut annettu mahdollisuutta osallistua artikkelin laatimiseen kirjoittajina. Näin ollen rehtori katsoi päätöksessään epäiltyjen syyllistyneen anastamiseen, joka on vilppiä. Tutkinnan tuloksesta ilmoitettiin artikkelin julkaisijalle ja se julkaistiin samassa paikassa, jossa artikkelikin oli julkaistu. Epäillyt tekivät TENKiin lausuntopyynnön. TENK totesi, että se ei anna asiassa lausuntoa, koska lausuntoa ei pyydetty kuuden kuukauden määräajan sisällä. Asian käsittely päättyi siihen.
2016
Tehtävän hakuun kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa katsottiin, että Jyväskylän yliopistossa avoinna olleen tehtävän hakuprosessin asiantuntijat olisivat olleet esteellisiä. Tiedekunnan dekaanin selvityksestä ilmeni, että loukkausepäilyn kohteet eivät pitäneet itseään jäävinä tehtävään. Rehtorin teettämän alustavan selvityksen perusteella rehtori katsoi, että epäily oli perusteeton. Niin ollen rehtori päätti olla käynnistämättä esiselvitystä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn johdosta.
2017
Väitöskirjaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa esitettiin epäily, että Jyväskylän yliopistossa hyväksymisprosessissa olleessa väitöstutkimuksessa oli tutkimuseettisesti ongelmallisella tavalla hyödynnetty väitöstutkimuksen tekijän omaa aiempaa julkaisua, eli syyllistytty itseplagiointiin. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori katsoi päätöksessään, että asiassa oli syyllistytty hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Väittelijä mainitsi asiasta väitöstilaisuudessa ja hänen väitöskirjansa yhteyteen liitettiin asiasta maininta.
Väitöskirjaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa todettiin, että väitöskirjan tarkastusprosessissa oli havaittu, että artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osiossa on suoria sitaatteja, joista lainausmerkit puuttuvat ja ainakin yhdessä kohdassa lähteitä on käytetty toisen käden lähteen kautta ilman mainintaa käytetystä lähteestä. Lisäksi oli havaittu muutamia itsensä plagioinniksi tulkittavia kohtia. Väittelyprosessi keskeytettiin. Asiassa käynnistettiin esiselvitys, jossa todettiin, että loukkaus on ollut vilppiä plagioinnin osalta ja piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä itseplagioinnin osalta. Kutsutun asiantuntijan lausunnossa yksilöitiin ongelmakohdat. Rehtori totesi päätöksessään, että tapauksessa on kysymys sekä vilpistä että piittaamattomuudesta, mutta kysymys ei ole törkeästä teosta, joka on tehty tieten tahtoen harhauttamaan tiedeyhteisöä. Pikemminkin on kyse huolimattomuudesta ja huonosta tutkijan ammattitaidosta. Koska väitöskirjan tarkastaminen oli kesken, tilannetta voitiin lähestyä ohjauksellisin keinoin ja antaa epäillylle mahdollisuus korjata käsikirjoituksessa ilmenevät virheet. Väittelijä korjasi työssä havaitut ongelmat asiantuntijalausunnon perusteella ennen uuden väittelyprosessin käynnistämistä. Ohjaajat varmistivat, että lopullisessa työssä ei ole tutkimuseettisiä ongelmia.
Testin tieteelliseen validaatioon liittyvä epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa esitettiin epäily, että yliopiston henkilökuntaan kuuluva tutkija on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt testin, jota ei ole validoitu vertaisarvioiduin julkaisuin. Rehtori käynnisti asiassa esiselvityksen, jossa tarkasteltiin tutkimusryhmän laatimaa julkaisematonta paperia, jonka tarkoitus oli esittää testin tieteellinen validaatio. Toiseksi tarkasteltiin sitä, oliko tutkimukselle saatu asianmukaiset eettisen ennakkoarvioinnin myönteiset lausunnot ja muut tarvittavat luvat. Esiselvityksen aikana ei pystytty osoittamaan, että hyvän tieteellisen käytännön loukkausta ei olisi tapahtunut. Rehtori käynnisti asiassa varsinaisen tutkinnan ja nimitti tutkintaryhmän. Tutkinta laajeni koskemaan myös tutkinnan aikana aiheesta julkaistua artikkelia ja kaikkia tutkimukseen osallistuneita henkilöitä. Tutkintaryhmän loppuraportissa todetaan johtopäätöksenä, että Ilmoituksessa mainittu henkilö ja yksi hänen kollegansa ovat syyllistyneet vilppiin, piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja muihin vastuuttomiin menettelyihin. Muiden tutkinnan kohteina olleiden henkilöiden ei todettu syyllistyneen hyvän tieteellisen käytännön loukkauksiin. Rehtori toteaa päätöksessään tutkintaryhmän loppuraporttiin viitaten, että hyvän tieteellisen käytännön vastaiset menettelyt ovat olleet tahallisia. Eettisen ennakkoarvioinnin ja tutkimuslupien osalta epäilyjä ei pystytty lopullisesti tutkimaan. Rehtorin päätös sisältää myös luettelon tahoista, joille TENKin ohjeen mukaisesti tulee ilmoittaa tutkinnan lopputuloksesta.
Tutkimusaineiston käyttöön liittyvä epäily
Rehtorille toimitettiin ilmoitus, jonka mukaan yliopiston henkilökuntaan kuuluvan tutkijan tutkimusaineistoa olisi käytetty luvattomasti. Rehtori käynnisti ensin asiassa esiselvityksen ja sen jälkeen varsinaisen tutkinnan. Tutkinnassa selviteltiin kiistanalaisen aineiston omistussuhteita, käyttöoikeuksia ja käyttöä. Koska epäilyn kohteet työskentelevät ulkomaisessa yliopistossa, myös siellä käynnistettiin ilmoituksen perusteella tutkinta samassa asiassa. Rehtori päätti tutkintaryhmän loppuraportissaan esittämän mukaisesti varsinaisen tutkinnan jättämisestä sillensä, koska aineiston immateriaalioikeudet olivat jääneet ratkaisematta. Asia pitäisi ratkaista ulkomaisessa yliopistossa, jossa epäilyn kohteena oleva tutkimustoiminta oli toteutettu.
2018
Pro Gradu -tutkielmaan kohdistuva epäily
Rehtori otti käsiteltäväkseen muuten kuin ilmoituksen kautta tietoonsa tulleen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn, joka koski hyväksyttyä Pro Gradu -tutkielmaa. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Rehtori totesi päätöksessään asiantuntijan lausuntoon perustuen, että Pro Gradu -työssä ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä. Esiselvityksessä ei syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä, joten asian käsittely päätettiin. Työn yhteyteen liitettiin asiasta maininta. Yliopistoon saapui sen jälkeen ilmoitus samaan Pro Gradu -työhön liittyvästä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä, jossa mainittiin esiselvityksessä havaittua laajempi epäily. Asiassa käynnistettiin uusi esiselvitys. Rehtori totesi päätöksessään kutsutun asiantuntijan lausuntoon perustuen, että työ loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä merkittävästi aiemmin selvitettyä laajemmin. Työ sisältää sekä piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä että vilppiä, joka ilmenee plagiointina. Selvityksen johtopäätökset liitettiin opinnäytetyön yhteyteen.
2019
Artikkeliin kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa epäiltiin, että julkaistussa artikkelissa esiintyy plagiointia. Koska ilmoituksessa mainittua tutkimusta ei ole suoritettu Jyväskylän yliopistossa edes osittain, rehtori päätti jättää esiselvityksen käynnistämättä, sillä TENK ei ole ohjeistuksissaan velvoittanut yliopistoja tutkimaan loukkausepäilyissä henkilöitä, joille yliopisto on myöntänyt dosentin arvon, mikäli he ovat tehneet tutkimuksensa yliopiston hankkeista irrallaan.
Artikkeliin kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa oli kysymys tekijyyteen/kirjoittajuuteen (authorship) liittyvästä loukkausepäilystä. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Esiselvityksen aikana saatujen tietojen perusteella epäilyksen alainen toiminta on tehty muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Näin ollen loukkausepäily tulisi TENKin HTK-ohjeen mukaisesti tutkia siinä organisaatiossa, jossa epäilyksen alainen toiminta on tehty. Rehtori lopetti asian käsittelyn Jyväskylän yliopiston osalta.
Artikkeliin kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa oli kysymys tekijyyteen/kirjoittajuuteen (authorship) liittyvästä loukkausepäilystä. Asiassa käynnistettiin esiselvitys. Esiselvityksen aikana saatujen tietojen perusteella epäilyksen alainen toiminta on tehty muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Näin ollen loukkausepäily tulee TENKin HTK-ohjeen mukaisesti tutkia siinä organisaatiossa, jossa epäilyksen alainen toiminta on tehty. Rehtori lopetti asian käsittelyn Jyväskylän yliopiston osalta.
Pro Gradu -tutkielmaan kohdistuva epäily
Yliopistoon toimitettiin nimettömänä aineistoa, jonka tarkoituksena oli osoittaa yliopistossa hyväksytyssä gradussa esiintyvän hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista. Rehtorin valmistelijat tekivät asiassa alustavan selvityksen, jonka perusteella rehtori ei katsonut aiheelliseksi käynnistää asiassa esiselvitystä. Ilman laajempaa lisäselvitystä oli ilmeistä, että ilmoitettu HTK-loukkausepäily oli TENKin ohjeiden tarkoittamalla tavalla perätön.
2020
Pro Gradu -tutkielmaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa epäiltiin, että tarkastukseen jätetyssä gradussa esiintyy itsensä plagiointia. Asiassa käynnistettiin esiselvitys ja tarkastusprosessi keskeytettiin. Esiselvityksen perusteella HTK-loukkausta ei todettu tapahtuneen. Opiskelijan todettiin kuitenkin toimineen huolimattomasti ja perehtyneen huonosti akateemiseen kirjoittamiseen, hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin ja yliopiston ohjeisiin. Ohjaaja velvoitettiin osaltaan varmistamaan, että tutkielma on hyvän tieteellisen käytännön mukainen, kun se jätetään uudestaan tarkastukseen.
2021
Artikkelia koskeva epäily
Rehtorille saapuneessa ilmoituksessa esitettiin epäily, jonka mukaan artikkelissa olisi syyllistytty plagiointiin ja anastamiseen. Rehtori käynnisti asiassa esiselvityksen, jonka kuluessa asiaa arvioitiin mm. plagiaatintunnistusohjelmien raporttien perusteella. Esiselvityksen yhteydessä ei todettu, että HTK-loukkaus olisi tapahtunut, eikä muutoinkaan syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä, joten asian käsittely päätettiin.
2022
Tutkimusideaa koskeva epäily
Rehtorille saapuneessa ilmoituksessa esitettiin epäily, jonka mukaan toinen tutkija olisi anastanut ilmoittajan tutkimusidean ja hyödyntänyt sitä ilman lupaa omissa nimissään.
Rehtori käynnisti asiassa esiselvityksen, jonka johtopäätöksenä on, että kaikissa yhteyksissä asianmukaiset viittaukset on tehty, eikä asiassa niin ollen ole tapahtunut HTK-loukkausta. Koska muutoinkaan ei syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä, asian käsittely päätettiin.
Pro Gradu -tutkielmaan kohdistuva epäily
Rehtorille toimitetussa ilmoituksessa epäiltiin, että hyväksytyssä gradussa esiintyy tekijyyden manipulointia haamukirjoittajaa käyttäen. Rehtori käynnisti asiassa esiselvityksen, jonka perusteella tekijyyden manipuloinnista ei ollut näyttöä. Johtopäätös on, että HTK-loukkausta ei ole tapahtunut.
2024
Kahta artikkelia koskeva epäily
Rehtorille osoitetussa HTK-epäilyilmoituksessa esitettiin epäily, että kirjoittajaksi ilmoitettu henkilö ei ole itse tosiasiassa kirjoittanut artikkeleita.
Alustavassa selvityksessä todettiin, että epäilyn kohde ei ole missään vaiheessa ollut työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja näin ollen epäilyn alainen toiminta ei ole tapahtunut Jyväskylän yliopistossa. Rehtori päätti, että esiselvitystä ei käynnistetä, koska yliopisto ei TENKin HTK-ohjeen mukaan ole asiassa toimivaltainen.
