
Luonnonvarojen resurssiviisaus
Oikeudenmukainen vihreä siirtymä vaatii tuekseen huipputason monitieteistä tutkimusta ja osaajia. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yksi tutkimuksen kärki, luonnonvarojen resurssiviisaus, keskittyy bio- ja kiertotalouteen sekä kokonaisvaltaisen kestävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi vastataan vihreän siirtymän mukanaan tuomiin oikeudenmukaisuushaasteisiin ja rakenteellisiin muutostarpeisiin työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa laajemminkin.
Kestävä hyvinvointi voi toteutua ainoastaan maapallon rajallisuutta kunnioittaen. Planetaarinen hyvinvointi on käsite, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tukee ainutlaatuista ja monimuotoista elämää sekä tähtää maapallon koskemattomuuteen ja sen kestävyyteen.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on osa Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomia, joka on monitieteinen tutkija- ja asiantuntijaverkosto. Tavoitteena on turvata planetaarinen hyvinvointi, esimerkiksi kiertotalouteen ja resurssien viisaaseen käyttöön perustuvien ratkaisujen avulla.

Suomi on matkalla kohti vähähiilistä, resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla. Maailmanlaajuiset ihmiskuntaa ja ympäristöä koskevat vakavat haasteet edellyttävät tutkimukseen perustuvia ratkaisuja luonnonvarojen kulutuksen hillitsemiseksi ja tehostamiseksi. Keskeiset ratkaisuja kaipaavat ongelmat liittyvät luonnonvarojen riittävyyteen, energian ja ruoantuotannon tarpeen kasvuun, ilmastonmuutokseen, terveyteen vaikuttaviin kemikalisoitumisen ongelmiin, sekä puhtaan veden saatavuuteen.
Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa toiminta ja tutkimus painottuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouteen:
-
Organisaatioiden luontohaittojen arviointi
-
Ekologinen kompensaatio eli luontohaittojen hyvittäminen ja sen rooli oikeudenmukaisessa kestävyyssiirtymässä
-
Luonnonsuojelubiologia, luonnonvarojen käytön kestävyys ja ekologiset turvarajat
-
Kemian kiertotalous
Ongelmien kohteet ja tekniset ratkaisut ovat pääasiassa luonnontieteellisiä, mutta pelkkä asioiden ymmärrys ja ratkaisujen periaatteellinen löytäminen ei riitä; globaalin ja paikallisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan lisäksi vahvaa yhteiskunta- ja sosiaalitieteellistä panostusta.