Ģ��ֱ��

Kandidaatintutkintoon (180 op) kuuluvat liikunnan ja terveyden monitieteiset perusopinnot, terveystieteiden perus- ja aineopinnot, viestintä- ja kieliopinnot sekä tiedekunnan yhteisiä opintoja kuten tutkimusmetodiopinnot. Lisäksi suoritetaan vähintään yksi valinnainen opintokokonaisuus ja muita valinnaisia opintoja (valinnaisia opintoja yhteensä noin 60 op). 

Maisteriopintoihin (120 op) sisältyvät oman opintosuunnan syventävät opinnot, syventävät metodiopinnot sekä vähintään yksi valinnainen opintokokonaisuus ja muita valinnaisia opintoja. 

Kandidaatintutkinnon sisältö on sama gerontologian ja kansanterveyden, liikuntalääketieteen ja terveyden edistämisen oppiaineissa. Oppiaineiden opetussuunnitelmat eroavat maisteriopintojen aikana. 

Huom. Jos olet suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistollisen korkeakoulututkinnon, tarkista onko soveltuvin hakukohde jokin maisteriohjelmistamme. Näitä ovat: 

• (2 v) 

•  (2 v) 

• (2 v) 

• (2 v) 

• (2 v) 

Terveystieteiden kandidaattikoulutuksen jälkeen opiskelija tunnistaa ihmisten ja yhteisöjen terveyteen, toimintakykyyn, fyysiseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen eri elämänvaiheissa vaikuttavia tekijöitä ja tietää minkälaisilla toimilla edellä mainittuihin tekijöihin voi vaikuttaa. Hän kykenee kriittisesti arvioimaan tiedon luotettavuutta. Hän pystyy seuraamaan ja arvioimaan terveyteen ja liikuntaan liittyvää tutkimustietoa sekä yhteiskunnallisia linjauksia ja päätöksiä. 

Suoritettuaan oman opintosuuntansa mukaisen maisterikoulutuksen opiskelija osaa toimia gerontologian ja kansanterveyden, liikuntalääketieteen tai terveyden edistämisen asiantuntijana eri toimintaympäristöissä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimia erilaisille kohderyhmille ja soveltaa liikunta- ja terveystieteellisen tutkimuksen menetelmiä alansa ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin. 

Terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelman oppiaineet ovat gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede ja terveyden edistäminen.  

Aloituspaikoista 12 on varattu gerontologian ja kansanterveyden, 12 terveyden edistämisen ja 8 liikuntalääketieteen oppiaineeseen. Avoimen väylässä 2 aloituspaikkaa on varattu gerontologian ja kansanterveyden, 2 terveyden edistämisen ja 2 liikuntalääketieteen oppiaineeseen. Oppiaine valitaan haun yhteydessä hakemuslomakkeella. Hakija voi hakea yhteen tai useampaan oppiaineeseen. 

• Gerontologian ja kansanterveyden oppiaineessa perehdytään ihmisen elämänkulkuun, eri elämänvaiheisiin sekä pitkäikäisyyden merkitykseen yksilöille ja yhteiskunnalle. Koulutuksen sisältöjä ovat mm. elinjärjestelmien vanhenemismuutokset ja fyysisen aktiivisuuden ja elinympäristön merkitys terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnoissa paneudutaan vanhenemisen ilmiöiden monitieteiseen tutkimukseen. 

• ��������ܲԳٲ���ää���پ���ٱ�����ä paneudutaan liikunnan ja terveyden välisiin yhteyksiin ja liikunnan riskeihin sekä turvallisen ja tehokkaan liikunnan annostelun ja ohjelmoinnin periaatteisiin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. &�Բ�����;

• Terveyden edistämisessä perehdytään syvällisesti terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen teorioihin ja lähestymistapoihin ja niiden sovellusmahdollisuuksiin. Tärkeässä osassa on terveyttä edistävien interventioiden ja ohjelmien suunnittelu erilaisille kohderyhmille. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lasten ja nuoren terveyskäyttäytymiseen ja terveysosaamiseen.  

Koulutus tuottaa kelpoisuuden tehtäviin, jotka edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa.

Maisterin tutkinnon suorittaneet voivat toimia terveystieteiden laaja-alaisissa tai oman suuntautumisensa mukaisissa asiantuntijatehtävissä suunnitteluun, kehittämiseen tai tutkimukseen liittyen. Valituista sivuaineista riippuen tehtävät voivat suuntautua myös koulutukseen tai johtamiseen. Tulevana työpaikkana voivat olla tutkimuslaitokset, kansanterveysjärjestöt, hyvinvointi- tai media-alan yritykset tai julkisen sektorin sosiaali-, terveys-, ja liikuntapalvelut. 

Kaikille opiskelijoille suositellaan opiskelijavaihtoon ja/tai ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun osallistumista. Myös kotikansainvälistyminen esim. osallistumalla englanninkieliseen opetukseen on kannatettavaa.

Tärkein työelämäyhteistyön muoto on opintoihin kuuluva työharjoittelu. Opiskelija voi valita harjoittelupaikan oman suuntautumisensa mukaisesti. Opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvassa harjoittelussa opiskelijalla on jo valmiuksia toimia vaativissakin asiantuntijatehtävissä, jolloin harjoittelusta on eniten hyötyä verkostoitumisen ja valmistumisen jälkeisen työelämään sijoittumisen kannalta.

Gerontologian ja kansanterveyden keskeisiä tutkimusteemoja ovat esimerkiksi: 

• Aktiivisena vanheneminen ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvointi 

• Ikääntyminen ja liikunta 

• Elämänkulku lapsuudesta vanhuuteen 

• Perinnöllisyyden ja elintapojen yhteys terveyteen, toimintakykyyn ja pitkäikäisyyteen 

• Biologinen ja fysiologinen vanheneminen 

Liikuntalääketieteen keskeisiä tutkimusteemoja ovat esimerkiksi: 

• Liikuntaharjoittelun vaikutukset sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa 

• Fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välisten yhteyksien ja fyysisen aktiivisuuden vaikutusmekanismien selvittämin 

Terveyden edistämisen keskeisiä tutkimusteemoja ovat esimerkiksi: 

• Lasten ja nuorten koettu terveys, hyvinvointi, terveys- ja liikuntakäyttäytyminen sekä terveysosaaminen 

• Toimintaympäristölähtöinen terveyden edistäminen (mm. Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimus) 

Kandidaatin tutkintoon sisältyy kandidaatintutkielma, jonka tavoitteena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laatiminen ajankohtaisesta terveystieteiden aihepiiristä. Halutessaan opiskelija voi jatkaa työskentelyä aiheen parissa maisteriopintojen opinnäytetyössä. Maisteriopinnoissa suoritettava opinnäytetyö on pro gradu –tutkielma, jossa opiskelija osoittaa hallitsevansa gerontologiaan ja kansanterveyteen, liikuntalääketieteeseen tai terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksensa aihepiirin, kykynsä tieteellisen tiedon tuottamiseen ja sen selkeään ja jäsentyneeseen raportointiin sekä tuotetun tiedon merkityksen arviointiin. Tutkielman tekeminen edellyttää kriittistä ajattelua ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tutkimusprosessin eri vaiheiden hallitsemista ja tieteellisen toiminnan eettisten periaatteiden tuntemista ja noudattamista. Tutkielman tekeminen tuottaa valmiuksia tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja syvällistä asiantuntijuutta vaativaan työskentelyyn.

Kandidaatti- ja maisterikoulutus antaa kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen (terveystieteiden tohtori).