Ģ��ֱ��

Kulttuuriperintö ja luonnonperintö. Siinä ovat kohteet, joita museologiassa tarkastellaan. Museologiassa tutustut siihen, miten yksilöt ja yhteisöt hahmottavat niin aineellista kuin aineetonta ympäristöään. Perehdyt myös siihen, miten ihmiset ottavat ympäristönsä haltuun erilaisin keinoin: nimeämällä, määrittelemällä, suojelemalla, säilyttämällä ja muistelemalla. Museologisen tutkimuksen kohteena eivät siis ole museot sinänsä vaan erilaisten muistiorganisaatioiden ja yhteisöjen toiminnan taustalla vaikuttavat kulttuuriset tekijät kulttuuriperintö- ja muistiprosesseineen.

Museologian opinnot ovat osin kaikille yhteiset, mutta valinnaisten opintojaksojen myötä voit painottaa opintojasi juuri sinua kiinnostaviin osa-alueisiin, aihepiireihin ja teemoihin.

Opintojen alussa teet henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops), joka tarkentuu ja päivittyy opintojen aikana. Opiskelusuunnitelmasta keskustelet hops-ohjaajan sekä tarvittaessa myös koulutussuunnittelijan kanssa.

Kandidaatintutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. museologian perus- ja aineopinnot sisältäen tutkielman
2. viestintä- ja kieliopinnot
3. yleisopinnot
4. valinnaiset opinnot

Kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä.

Maisterintutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. museologian syventävät opinnot sisältäen tutkielman
2. valinnaiset opinnot.

Maisterintutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä.

Valinnaiset opinnot voivat olla muista tutkinto-ohjelmista tai opintosuunnista valittuja opintoja, kieliopintoja tai työelämävalmiuksia kehittäviä opintoja. Valintojen myötä voit hankkia lisävalmiuksia ammatilliseen erikoistumiseen ja toimimiseen erilaisissa tehtävissä työelämässä. Muiksi opinnoiksi suositellaan kulttuurihistorialliseen, (kuva)taiteelliseen ja luonnontieteelliseen museoalan tallennusvastuisiin ja/tai yleisötyön pedagogiaan liittyviä opintoja.

Kandidaatintutkintoon kuuluvan opinnäytetyön nimi on kandidaatintutkielma. Voit valita työn aiheen itse. Kandidaatintutkielma on usein lähtökohtana myöhemmin tehtävälle laajemmalle maisterintutkielmalle.  Kandidaatintutkielman työstäminen opettaa sinulle aiheen rajausta, menetelmien käyttöä ja aineiston analyysia.  Kandidaatin tutkielma tehdään osana kandidaatin seminaaria, jossa harjoitellaan vertaisarviointia ja tieteellistä keskustelua.

Maisterintutkintoon kuuluvan opinnäytetyön nimi on maisterintutkielma. Sen aiheen valitset itse, tutkimuskohteen ja -ongelman määrittelystä ja rajauksesta keskustelet ohjaajan kanssa. Tutkielmaa varten laadit tutkimuskysymykset ja tutkimussuunnitelman, jonka perusteella työ toteutetaan. Keräät myös oman tutkimusaineistosi, jota analysoit ja tulkitset. Ohjaaja on tukenasi tutkielman laatimisen eri vaiheissa.

Maisterintutkielmaa laatiessasi opit tiedonhakua ja tiedon kriittistä arviointia. Opit myös tuottamaan uutta tietoa ja soveltamaan tietojasi käytännön esimerkkeihin. Perehdyt myös tutkimuseettisiin käytäntöihin ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin.

Maisterintutkielman laajuus on 30 op.

Museologian oppiaineeseen tehtyihin maisterintutkielmiin pääset tutustumaan .

Museologiasta maisterintutkinnon suoritettuasi voit työllistyä erilaisiin museoihin, kuten kulttuurihistoriallisiin, luonnontieteellisiin sekä taide- ja erikoismuseoihin. Tämän lisäksi opinnot antavat valmiuksia työskennellä myös muissa suunnittelu-, hallinto-, asiantuntija- ja johtotehtävissä, joissa tarvitaan kulttuuri- ja luonnonperinnön prosessien ymmärrystä.

Vuodesta 2006 lähtien museologian perusopinnot ovat pätevöittäneet toimimaan museoammatissa. Museolain (AsK 2019/314) mukaisesti museoiden henkilökunnalta voidaan edellyttää museologian perusopinnot: ”5 § … 10) museolla on vähintään kaksi päätoimisessa palvelussuhteessa työskentelevää museoalan asiantuntijaa, joista toinen voi olla samalla museon johtaja ja joilla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä suoritetut museologian perusopinnot. Museologista asiantuntijuutta syventävät museologian maisteriopinnot on mahdollista suunnitella joustavasti ja siten suunnata ammatillista asiantuntijuutta omaa työllistymistä parantavaan suuntaan.

Jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälistymistä tukevia osioita. Kansainvälistymisen valmiuksia voi kasvattaa mm. seuraavilla tavoilla

• opiskelijavaihto
• työharjoittelu ulkomailla
• kieliharjoittelu ulkomailla
• osallistuminen yliopiston vieraskieliseen opetukseen
• toimimalla kansainvälisten opiskelijoiden tutorina
• laajemmilla kieliopinnoilla
• kulttuurienvälisen viestinnän tai monikulttuurisuuden opinnoilla
• toimimalla ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä.

Tutkintoon voi sisällyttää opintoja oman laitoksen muista tutkinto-ohjelmista ja opintosuunnista, tiedekunnan muilta laitoksilta sekä muista tiedekunnista. Tietyin edellytyksin on mahdollista sisällyttää tutkintoon myös muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa suoritettuja opintojaksoja.

Ellei sinulla ole vähintään kolmen kuukauden aiempaa työkokemusta museoammatillisissa työtehtävissä, museologian maisterintutkintovaiheeseen kuuluu vähintään kuuden viikon harjoittelujakso eli työssäoppimisjakso opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Työssäoppimispaikkaa etsiessäsi voit hyödyntää laitoksen eri oppiaineiden verkostoja erilaisiin kulttuuriorganisaatioihin ja yrityksiin.

Museologinen tutkimus keskittyy kulttuuri- ja luonnonperinnön prosessien tutkimukseen: käsitteisiin, hallintoon, kokoelmahallintaan (kartunta, dokumentointi, säilytys, konservointi ja restaurointi), viestintään, yleisötyöhön, ympäristökasvatukseen ja niin edelleen. Jyväskylän museologian oppiaine nojaa vahvasti heritologiseen (kulttuuriperintöteoria) tutkimusperinteeseen.

Kandidaatintutkinto antaa valmiudet museologian maisteriopintoihin. Maisterintutkinto antaa sinulle valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin eli valmiudet suorittaa filosofian tohtorin (tai lisensiaatin) tutkinto. Jatko-opinnot mitoitetaan siten, että tohtorin tutkinto tulisi suorittaa päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa.

Voit myös hakea kandidaatintutkinnon suoritettuasi erikseen tiedekunnassa järjestettävään arkistonhallinnan maisteriohjelmaan tai kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutukseen (KUOMA). Jatko-opintoihin voi hakea myös muihin koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin. Museologian jatko-opintoihin hakeutumista suositellaan vasta sen jälkeen, kun niihin hakeutuvalla on usean vuoden työkokemus kulttuuri- ja/tai luonnonperintöalaan liittyvistä työtehtävistä.