Ä¢¹½Ö±²¥

Luokanopettajien aikuiskoulutuksen ammatillisena tavoitteena on antaa valmiudet luokanopettajan työhön ja tarjota perusta tavoitteelliseen kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Koulutus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa tutkivaa ja kehittävää työotetta, omaksua opetettavat ydinsisällöt sekä taitoja ja valmiuksia suunnitella kaikkia oppijoita osallistavia pedagogisesti mielekkäitä oppimiskokonaisuuksia ja -ympäristöjä.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota yliopisto-opintoja suorittaneelle väylä luokanopettajaksi pätevöitymiseen. Koulutus kestää 1,5-2 vuotta aiemmista opinnoista riippuen. Opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka rakentuu kontaktiopetuksena lähiviikoilla (Kokkolassa) sekä etäopetuksena (verkkovälitteinen lähiopetus). Opetukseen osallistuminen vaatii kokoaikaista läsnäoloa, myös etäviikoilla. Opiskelu on päätoimista. Koulutuksessa suoritetaan kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot tai pelkästään kasvatustieteen maisterin tutkinto, mikäli soveltuva yliopistotutkinto on aiemmin suoritettu. Pääaine on kasvatustiede. Opiskelijoilta edellytetään aiemmin suoritetuiksi kaikkiaan 80 opintopisteen laajuiset yliopisto-opinnot, joihin sisältyvät kasvatus-, aikuiskasvatus- tai varhaiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) sekä yhden valinnaisen opintokokonaisuuden (25 op) opinnot. Opinnot luetaan hyväksi koulutuksessa suoritettaviin tutkintoihin.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkinnon (180 op) opinnot muodostuvat edellä mainittujen lisäksi kasvatustieteen aineopinnoista, viestintä-, kieli- ja yleisopinnoista sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisista opinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy vapaasti valittavia opintoja.

• Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 25+43 op
• Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM) 60 op
• Vapaasti valittavat opinnot

• Valinnainen opintokokonaisuus 25 op
• Viestintä- ja kieliopinnot 10-15 op
• Yleisopinnot 6 op
• Vapaasti valittavat opinnot

Kasvatustieteen maisterin tutkinto

Maisterin tutkinnossa (120 op) opiskellaan kasvatustieteen syventävät opinnot (80 op), valinnainen opintokokonaisuus (25 op) sekä viestintä- ja yleisopintoja. Pelkästään maisterin tutkintoa suorittavien tutkintoon sisältyvät lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op).

• Kasvatustieteen syventävät opinnot 81 op
• Valinnainen opintokokonaisuus 25 op (tai POM 60 op yliopistotutkinnon aiemmin suorittaneilla)
• Viestintä- ja kieliopinnot 3 op
• Yleisopinnot 5-8 op
• Vapaasti valittavat opinnot

Koulutuksessa järjestetään valinnaisena opintokokonaisuutena esi- ja alkuopetuksen perusopinnot 25 op.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Kandidaatintutkielmaopinnoissa (9 op) opiskelija tekee yksin tai parin kanssa pienimuotoisen tutkimuksen. Tutkielmasta kirjoitetaan maturiteetti eli kypsyysnäyte, jossa osoitetaan omat valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään. Opiskelijan aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen aineopintoihin sisältyvä proseminaari- tai vastaava kirjallinen työ voidaan hyväksyä kandidaatintutkielmaksi, mikäli se täyttää tutkielmalle asetetut tavoitteet.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto

Opiskelija laatii yksin tai parityönä kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielman (30 op) valitsemastaan kasvatustieteiden alueeseen kuuluvasta aiheesta. °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð³Ù²âön eli pro gradun -tutkielma kehittää opiskelijan valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään. Pro gradu työhön liittyvän kypsyysnäytteen opiskelija suorittaa tutkielman tiivistelmän avulla.

Valmistuneet luokanopettajat sijoittuvat useimmiten opettajiksi peruskoulun 1.–6. -luokille ja esiopetukseen, mutta voivat työllistyä myös muihin koululaitoksen, kouluhallinnon, järjestöjen ja yritysten työtehtäviin, joissa edellytetään kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijuutta.

Maisterin tutkinnon suorittaneet saavat kelpoisuuden toimia luokanopettajina peruskoulun 1.–6. -luokilla sekä esiopetuksen opettajina. Koulutuksessa suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden. Opiskelija saavuttaa myös aineenopettajan kelpoisuuden, jos suorittaa/on suorittanut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot jossakin perusopetuksessa opetettavassa aineessa.

Erilliset erityisopettajan opinnot suorittamalla opiskelija voi pätevöityä erityisluokanopettajaksi.

Jokaisen yliopisto-opiskelijan suositellaan sisällyttävän tutkintoonsa kansainvälistymistä edistävää toimintaa. Kansainvälisyysosaamista voi kehittää esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon, suorittamalla työharjoittelun ulkomailla, osallistumalla vieraskieliseen opetukseen tai opiskelemalla vieraita kieliä. Kv-osaamista voi kehittää myös opintojen ohessa esimerkiksi osallistumalla yhteiskunnalliseen toimintaan vapaa-aikana tai työssä.

Luokanopettajan aikuiskoulutus järjestetään monimuotokoulutuksena Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âökumppaneita ovat Kokkolan kaupungin peruskoulut, joissa opiskelijat suorittavat ohjattuja harjoitteluja. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âössä alueen koulujen kanssa toteutetaan myös muita opintoihin liittyviä projekteja. Valinnaisen opintokokonaisuuden voi valita luokanopettajien aikuiskoulutuksen tarjoaman vaihtoehdon lisäksi myös yliopistokeskuksen avoimen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tarjonnasta.

Yliopistokeskuksessa tehtävä kasvatustieteellinen tutkimus noudattaa kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimusstrategiaa. Painopistealueitamme ovat

• Opettajankoulutuksen kehittämisen tutkimus, joka tähtää erityisesti luokanopettajien aikuiskoulutuksen sisällölliseen ja pedagogiseen kehittämiseen.
• Opettajuuden ja oppimisprosessien tutkimus, jolloin tutkimusasetelmiimme heijastuvat yhtäältä opettajan ammatilliseen kehittymiseen liittyvät kysymykset, toisaalta yhteiskunnalliset muutokset ja koulun kehittämisen odotukset, sekä
• Aikuispedagoginen tutkimus, jolloin opettajankoulutuksen ja opettajuuden kysymyksiä tarkastellaan nimenomaan aikuispedagogisesta näkökulmasta.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon.