Ģ��ֱ��

Koulutuksen käytyäsi olet hankkinut työelämää varten fyysikon neljä vahvuutta: Ensimmäinen vahvuus on huippuunsa viritetty ongelmanratkaisukyky, harjaantunut taito löytää ilmiöistä olennainen ja keskittyä siihen. Toinen vahvuus on taito käyttää ongelmanratkaisuun monipuolisesti mittalaitteita, tietokoneita sekä matemaattisia ja laskennallisia menetelmiä. Kolmas vahvuus on taito työskennellä ryhmässä yhteistoiminnallisesti ja esittää asiat selkeästi — kirjallisesti ja suullisesti, Suomessa ja ulkomailla. Neljäs vahvuus on harjaantunut kyky oppia ja luoda uutta tietoa. Olet koulutuksen aikana lisäksi lujittanut vahvuuksiasi erityisosaamisella joko ydin- ja hiukkasfysiikkaan, kosmologiaan, materiaalifysiikkaan, nanotieteeseen tai soveltavaan fysiikkaan liittyen. Koska fysiikan periaatteet eivät riipu puhekielestä, kulttuurista eivätkä talouden tilasta, nämä fyysikon vahvuudet erityisosaamisineen antavat koulutuksen käyneelle ajasta ja paikasta riippumattoman etulyöntiaseman työelämään.

Lisätietoja fysiikan opinnoista löydät laitoksen verkkosivuilta.

Kandidaatin tutkinnossa osa fysiikan opinnoista koostuu kaikille yhteisistä klassisen ja modernin fysiikan sekä kokeellisen työskentelyn sisällöistä. Osan opinnoista voit valita vapaasti yliopiston laajasta valikoimasta muiden luonnontieteiden, tietotekniikan, kielten, kauppatieteiden, humanistisen aineiden sekä monien muiden aineiden opintoja.

Maisterivaiheessa valitset opintosuunnan ja siihen liittyvän tutkimusalan. Opintosuuntia ovat

1. hiukkasfysiikka, kvarkkiaineen fysiikka ja kosmologia,
2. ydinfysiikka, ydinastrofysiikka ja säteilyn hyödyntäminen,
3. kvanttimateriaalien fysiikka ja
4. fysiikan soveltaminen teknologiassa ja yhteiskunnassa.

Maisteriopintoihin voit sisällyttää valinnaisia opintoja mielenkiintosi ja tavoitteidesi mukaisesti. Soveltavan fysiikan opintosuunnassa tuet omaa suuntautumistasi lisäksi sopivalla sivuainekokonaisuudella. Opintosuunnitelman laatimisessa ja opintojen valinnassa sinua auttavat omaopettaja ja opintoneuvojat. Maisterivaiheen tutkinto-ohjelma on kaksikielinen; tutkintokieleksi voit valita omien taipumustesi mukaan suomen tai englannin.

Kandidaatin tutkinnossa teet kirjallisen lopputyön eli kandidaatintutkielman itseäsi kiinnostavasta fysiikan ilmiöstä, teoriasta tai menetelmästä. Tutkielmaa tehdessäsi harjoittelet lähdemateriaalin käyttöä, tieteellistä asioiden esittämistapaa ja kehität kirjallista esitystaitoasi. Laitoksen opettajat auttavat aiheen valinnassa. Työmäärältään tutkielma vastaa noin kuuden viikon työskentelyä.

Maisterin tutkintoon kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka aiheen valitset kiinnostuksesi mukaisesti ensimmäisen maisteriopintovuoden jälkeen. Tutkielmaa tehdessäsi opit tekemään itsenäistä tutkimustyötä, etsimään tietoa ja tekemään päätelmiä havaintojesi pohjalta. Perehdyt syvällisesti johonkin fysiikan ongelmaan tai osa-alueeseen ja opit samalla hallitsemaan tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä viestintää.

Voit tehdä tutkielmaa esimerkiksi kesäharjoittelun yhteydessä fysiikan laitoksella tai yrityksessä. Tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai englanniksi.

Työmäärältään pro gradu- tutkielma vastaa 4-5 kuukauden työskentelyä.

Fyysikon uramahdollisuudet ovat innostavat ja monipuoliset. Fyysikoista noin kolmasosa työskentelee yrityksissä ja teollisuudessa tai valtion ja kuntien asiantuntijatehtävissä ja kolmasosa tutkijoina väitöskirjaopinnoissa ja tieteellisellä uralla; kolmasosa fyysikoista hankkii opettajan pätevyyden ja työllistyy opettajiksi oppilaitoksiin tai asiantuntijaksi yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Fyysikot työllistyvät hyvin, sillä teknistyvä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän fysiikan asiantuntemusta ja fyysikoiden monipuolista osaamista. Esimerkkejä valmistuneiden fyysikoiden työtehtävistä ja nimikkeistä ovat kehityspäällikkö, tuotekehitysinsinööri, tuotepäällikkö, sairaalafyysikko, ylifyysikko, säteilynsuojelujohtaja, lehtori, yliopettaja, tiedesihteeri, tiedetoimittaja, �ٳٰܳ쾱���ܲ���ää���������ö, yliopistotutkija, tutkija ja tohtorikoulutettava. Työnantajina ovat koulut, sairaalat, kuntien ja valtion laitokset, korkean teknologian yritykset, kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot ja erilaiset tutkimuslaitokset. Fysiikan tietojen ja taitojen lisäksi useissa työtehtävissä tarvitaan hyviä tietotekniikan taitoja. Näitä taitoja opitaan fysiikan opiskelun yhteydessä. Yritysmaailman tehtävissä hyötyä on myös kaupallisista opinnoista ja mahdollisista opettajaopinnoista. Verrattuna teknisten alojen koulutuksiin, fyysikon koulutuksen vahvuus työelämässä on talouden suhdanteista riippumattomien luonnonilmiöiden perusteellinen hallinta sekä kyky luovaan työskentelyyn ja taito ottaa haltuun uusia työkaluja ja tehtäväkokonaisuuksia. Voit lukea fyysikon tutkinnosta ja työstä myös . Voit myös tutustua opiskelijatarinoihin ja fyysikoksi valmistuneiden eli alumnien tarinoihin.

Opintojen aikana on mahdollista hankkia säteilysuojeluvastaavan pätevyys.

Maisterivaiheen tutkinto-ohjelma on kaksikielinen. Samassa ohjelmassa on sekä suomenkielisen kandidaattiohjelman käyneitä että kansainvälisen haun kautta tulleita englanninkielisiä opiskelijoita. Kursseja suoritetaan siten sekä suomeksi että englanniksi, kunkin kurssin osallistujien mukaan. Fysiikan laitoksen tutkimus on erittäin kansainvälistä. Laitoksella on kiinteät yhteydet merkittäviin ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin kuten FAIR/GSI ja DESY Saksassa, IMEC Belgiassa ja CERN Sveitsissä. Opintoihin suositellaan sisällyttämään vaihto-opiskelu- tai työharjoittelujakso ulkomailla. Laitokselta lähdetään säännöllisesti harjoiteluun CERNiin, GSI:hin ja DESYyn. Vaihdossa luot verkostoja, opit muutakin kuin fysiikkaa ja saat arvokasta kokemusta työllistymistä ajatellen. Maisteriopinnot voit suorittaa myös laitoksen muissa kansainvälisissä maisteriohjelmissa (Master’s Degree Programme in Nanoscience ja Master’s Degree Programme in High Performance Computing).

Lisää vaihto-ohjelmista.

Tutkintoon voit sisällyttää opintoja oman tiedekunnan muilta laitoksilta tai muista tiedekunnista. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla laaja valikoima kaikkien (ent. sivuaineet). Opintoja ei ole rajattu Jyväskylän yliopiston tarjontaan, sillä tietyin edellytyksin opintoihin on mahdollista liittää myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. Sivuaineina tai vapaavalintaisissa opinnoissa voi hyödyntää myös ja opetustarjontaa.

Suuri osa fysiikan tutkimuksesta on ryhmätyötä, jota tehdään yhdessä oman tutkimustyhmän, muiden koti- ja ulkomaisten tutkimusryhmien, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan alalla yhteistyötä tehdään eurooppalaisen avaruusteollisuuden, kansallisen ja kansainvälisten säteilyturvallisuusviranomaisten, suomalaisen paperi- ja puuteollisuuden, lääketeollisuuden ja monien muiden toimijoiden kanssa. Materiaalifysiikan alalla tehdään yhteistyötä erilaisten teollisten toimijoiden kanssa liittyen kvanttiteknologioihin, energiantuotantoon, paperinvalmistukseen, prosessiteknologiaan, elektroniikkateollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Hiukkasfysiikan ryhmät osallistuvat kansainvälisiin kokeisiin, kuten LHC CERNissä ja RHIC Brookhavenissa. Ryhmien tärkeä yhteistyötaho on Fysiikan tutkimuslaitos (HIP), jonka tutkimusohjelmiin merkittävä osa tutkimuksesta kuuluu.

Fysiikan opiskeluun voi sisältyä harjoittelua, jossa pääset tutustumaan yrityksiin tai tutkimuslaitoksiin. Harjoittelun yhteydessä on usein mahdollista tehdä opinnäytetyö.

Tutkintoosi voit sisällyttää opintoja oman tiedekunnan muilta laitoksilta tai muilta tieteenaloilta ja jopa muista yliopistoista.

Fysiikan laitoksen tutkimuksen pääaloja ovat:

• hiukkasfysiikka ja kosmologia
• ydinfysiikka
• materiaalifysiikka.

Näitä aloja tutkitaan sekä kokeellisilla että teoreettisilla menetelmillä. Lisäksi laitoksella tehdään tutkimusta fysiikan opetukseen ja oppimiseen liittyen yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Fysiikan laitoksen tutkimuksen taso on todettu monissa arvioinneissa korkeaksi, ja se on kansainvälisesti näkyvää ja arvostettua.

Laitoksen hiukkasfyysikot osallistuvat CERNin LHC-kiihdyttimellä tehtävien raskasionitörmäyksien ja niissä syntyvän kvarkkigluoniplasman tutkimukseen. Teoreettinen tutkimus keskittyy kvarkkigluoniplasman ja vahvan vuorovaikutuksen tutkimukseen. Lisäksi tutkitaan neutriinoja sekä varhaisen maailmankaikkeuden hiukkasilmiöitä ja kosmologista pimeää ainetta.

Ydinfysiikassa tutkitaan alkuaineiden syntyä, ytimien rakennetta ja olemassaolon rajoja. Lisäksi kiihdyttimiä käytetään ymmärtämään materiaalien koostumusta ja simuloimaan avaruuden säteilyolosuhteita. Kiihdytinlaboratoriossa tutkitaan myös uudenlaisten ionilähteiden fysiikkaa. Laitoksen ydinfyysikot työskentelevät myös ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, kuten CERNin ISOLDE -laitteistolla ja GSI-tutkimuslaitoksessa Saksassa. Teoreettisen tutkimuksen kohteita ovat ytimiä kuvaavat matemaattiset mallit ja heikkoihin vuorovaikutuksiin liittyvät ilmiöt. Hiukkaskiihdyttimiä käytetään myös lääketieteellisten isotooppien valmistamiseen ja elektroniikkakomponenttien säteilynkestävyyden testaamiseen.

Materiaalifysiikassa tutkitaan nanofysiikkaa, nanoelektroniikkaa ja matalan lämpötilan fysiikkaa. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi uudet kvanttimateriaalit, nanomateriaalien sähkön- ja lämmönjohtavuudet, nanopartikkeleiden biologiset sovellukset, kvanttioptiikka, erilaiset  nanorakenteet, korkean lämpötilan suprajohteet ja laskennallisten menetelmien kehitys kuten tekoälyn sovellukset materiaalitieteissä. Lisäksi tutkitaan huokoisten aineiden kuten luun ja paperin rakennetta,  murtumis- ja virtausilmiöitä ja solujen toimintaa. Metalliatomien muodostamien ryppäiden, hiilinanoputkien ja grafeenin ominaisuuksia tutkitaan laskennallisilla menetelmillä. Kiihdyttimen ja ionisuihkujen avulla tutkitaan aineen pintarakennetta ja valmistetaan nano- ja mikroskaalan rakenteita.

Lisää tutkimuksesta.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto antaa valmiudet maisteriopintoihin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin yliopistoissa.

Ylempi korkeakoulututkinto (FM) antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin eli suorittamaan filosofian tohtorin (tai lisensiaatin) tutkintoa. Jatkotutkintoon kuuluu jatko-opintoja ja varsinainen väitöstutkimus. Opinnot ja tutkimus mitoitetaan siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Väitöstutkimus tehdään tavallisesti jossakin fysiikan laitoksen tutkimusryhmistä, mutta se on mahdollista tehdä myös yliopiston ulkopuolella, teollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa. Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen fysiikassa myönnetään hakemuksen perusteella. Jatko-opintoihin voi hakea myös muihin koti- tai ulkomaisiin yliopistoihin.

Lisätietoja jatko-opinnoista.