Ģ��ֱ��

Kandidaatti on yhteistyökykyinen ja halukas soveltamaan oppimaansa. Kandidaatti arvostaa hyvää ammattitaitoa ja haluaa jatkuvasti kehittää osaamistaan.

Kandidaatti ymmärtää:

• elämän perusilmiöt biomolekyyli-, solu-, eliö-, populaatio- ja ekosysteemitasolla,
• tieteellisen tutkimusprosessin periaatteet,
• hyvät tieteelliset käytänteet ja eettiset periaatteet,
• alan tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opiskelun soveltuvien alojen kansallisissa ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa,
• poikkitieteelliset tiedot ja menetelmät, jotka vahvistavat oman alan ymmärtämisen,
• alan sovellusten merkityksen yhteiskunnassa.

Kandidaatti osaa:

• Hankkia, omaksua ja jäsentää tietoa lähdekriittisesti ja objektiivisesti – ymmärtäen erityisesti oman alansa tieteellisiä tekstejä.
• Soveltaa tietojaan sekä keskeisiä menetelmiä ja työvälineitä käytännössä sekä osaa arvioida omien tuotostensa laatua.
• Suunnitella, toteuttaa, analysoida, ja raportoida pienimuotoisia tieteellisiä tutkimuksia.
• Noudattaa hyvää tieteellistä ja eettistä käytäntöä, ja työturvallisuusnormeja.
• Toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida sujuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti.

Opintosi alkavat bio- ja ympäristötieteiden perusopinnoilla, joissa luonnonilmiöt kytketään yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, antibioottiresistenssiin, geenimanipulaatioon ja luonnonsuojeluun. Toisena ja kolmantena opiskeluvuotena sekä maisteriopinnoissa suuntaudut joko ekologiaan ja evoluutiobiologiaan tai solu- ja molekyylibiologiaan.

Ekologia ja evoluutiobiologia on yhtä lailla maastossa rymyämistä kuin DNA-analyysejä. Solu- ja molekyylibiologiassa sukellat mikroskooppiseen maailmaan, jossa molekyylien ja niiden rakenteiden sekä vuorovaikutusten seurauksena syntyy elämäksi kutsuttu ilmiö. Tutkintoosi voit myös sisällyttää esimerkiksi kemiaa, tietotekniikkaa, psykologiaa, yhteiskuntatieteitä, taloustieteitä tai viestintää.

Biologian maisterikoulutusvaiheessa erikoistutaan syvemmin joko ekologiaan ja evoluutiobiologiaan tai solu- ja molekyylibiologiaan, mutta voit valita kurssikokonaisuuksia koko yliopiston tarjonnasta ja rakentaa oman erikoistumisalasi. Lue lisää .

Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon kuuluu kirjallinen lopputyö. Biologian kandidaatintutkielma on parityönä tehtävä pienimuotoiseen kokeeseen tai havaintoaineistoon perustuva opinnäytetyö, jossa käytännössä harjoitellaan oman tutkimustyön tekemistä ohjauksessa. Tavoitteena kandidaatintutkielmassa on oppia tieteellisen ajattelun ja toiminnan perusteita sekä harjoitella tiedon keräämistä ja esittämistä.

Pro gradu -tutkielma on filosofian maisterin tutkinnon opinnäyte. Pro gradu -tutkielmassa perehdyt laajasti ja syvällisesti annettuun ongelmakokonaisuuteen ja harjoittelet käytännössä tieteellistä ajattelua ja toimintaa sekä tähän pohjautuvan tiedon keräämistä, soveltamista ja esittämistä. Voit valita graduaiheen oman kiinnostuksesi pohjalta. Sopivia aiheita ovat tavallisesti sellaiset, jotka liittyvät laitoksen tutkimukseen, mutta gradun voi tehdä myös yliopiston ulkopuolisissa tutkimuslaitoksissa tai -hankkeissa. Pro gradu –tutkielmaon osa syventäviä opintoja ja sen laajuus on 30 opintopistettä. Tämä tarkoittaa keskimäärin viiden-kuuden kuukauden pituista työskentelyjaksoa, johon kuuluu aiheeseen perehtyminen, maasto- tai laboratoriotyöskentely ja työn kirjoittaminen.

Biologit työskentelevät asiantuntijoina yrityksissä, kuntien ja valtion hallinnossa sekä tutkimus- ja opetuslaitoksissa. Ekologien ja evoluutiobiologien osaamista tarvitaan luonnon- ja ympäristönsuojelussa. Genetiikkaan perehtyvä voi päätyä rikostutkijaksi. Solu- ja molekyylibiologian osaamista tarvitaan bioteknologian sekä lääke- ja liikuntatieteen aloilla. Myös teollisuus, kauppa ja terveydenhuolto tarjoavat työpaikkoja. Ammatteja ovat mm. luonnonsuojelubiologi, ympäristö-, tiede- ja luontotoimittaja, ympäristösuunnittelija, tutkija, luontokartoittaja, luonto- ja tiedeasiantuntija, ympäristökasvattaja, projektityöntekijä, riistanhoidonneuvoja, järjestötyöntekijä, rikostutkija, museotyöntekijä, tuotepäällikkö, myyntipäällikkö ja tuoteasiantuntija. Monet maisterit jatkavat opintojaan tohtorin tutkintoon. Valinnaisilla opinnoilla teet tutkinnostasi itsesi näköisen ja vaikutat siihen, millaisiin tehtäviin työllistyt. Sinulla on hyvä mahdollisuus kansainväliseen uraan.

Opiskelu- ja tutkimusympäristö bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on kansainvälinen, sillä henkilökunnassa ja opiskelijoissa on paljon ulkomaalaisia. Tutkimusryhmät, joissa opinnäytteet tehdään, ovat myös usein kansainvälisiä. Opiskelijana sinun on mahdollista (esim. Erasmus- ja Nordplus-vaihto-ohjelmien sekä laitos- ja opettajakohtaisten kontaktien kautta) ja erittäin suositeltavaa lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Tavoitteena on, että noin puolet opiskelijoista suorittaisi osan opinnoistaan ulkomailla. Jyväskylän yliopistossa voit kansainvälistyä myös osallistumalla vieraskieliseen opetukseen; maisterivaiheessa englanninkielinen opetus on yleistä. Englanninkielinen opetus vahvistaa myös suomalaisten opiskelijoiden kielitaitoa ja parantaa kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä. Maisterin tutkinnon voit suorittaa myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on  ja tiedekunnassa on monitieteinen nanotieteiden maisteriohjelma ().

Tutkintoon voi sisällyttää opintoja oman tiedekunnan muilta laitoksilta tai muista tiedekunnista. Jyväskylän yliopistossa on laaja valikoima kaikille tarjolla olevia . Opinnot eivät ole rajattu vain Jyväskylän yliopiston tarjontaan, vaan opintoihin on mahdollista liittää tietyin edellytyksin myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja, esim. tai kautta. Myös  ja  opetustarjontaa voi hyödyntää sivuaineina tai vapaavalintaisissa opinnoissa.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on hyvät yhteydet moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin ja muihin yliopistoihin. Tutkimuslaitokset tarjoavat esimerkiksi vuosittain haettaviksi työharjoittelupaikkoja. Suuri osa laitoksella tehtävästä tutkimuksesta on sellaista, jota tehdään yhteistyössä toisten tutkimusryhmien kanssa. Poikkitieteellisyys ja tieteidenvälisyys tekevät tutkimuksesta korkeatasoista.

Laitoksen tutkimus jakaantuu kolmeen laajaan vahvuusalaan: biologinen nanotiede, evoluutiotutkimus ja luonnonvarojen kestävät käyttö. Monet tutkimusryhmät toimivat usealla painoalalla hyödyntäen erityisosaamistaan erilaisiin kysymyksiin. Tutkimustoiminnallemme on luonteenomaista ennakkoluuloton eri biologian alojen yhdistäminen ja empiirisen tutkimuksen korostaminen. Laitoksen tutkimusta yhdistääkin kokeellinen lähestymistapa bio- ja ympäristötieteen kysymyksiin, jota täydennetään teoreettisella ja tilastollisella mallinnuksella.

Ekologian ja evoluutiobiologian tutkimus on laaja-alaista: tutkimuskohteet kattavat niin DNA-, eliö-, populaatio- kuin ekosysteemitasonkin. Perus- ja soveltava tutkimus kulkevat luontevasti rinnakkain, mistä hyvänä esimerkkinä ovat luonnonsuojelubiologiaan, luonnon monimuotoisuuteen, metsien käsittelyyn ja ennallistamiseen sekä ympäristöterveyteen liittyvät tutkimushankkeet. Osa tutkimustoiminnasta tapahtuu Konneveden tutkimusasemalla. Evoluutiogenetiikassa korostuu populaatio- ja molekyyligeneettisten tekniikoiden ja ekologisen tutkimuksen yhdistäminen. Populaatiogeneettisten menetelmien avulla selvitetään, kuinka lajit tai saman lajin populaatiot ovat sopeutuneet elämään erilaisissa olosuhteissa, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan ja paljonko niiden välille on kertynyt geneettisiä eroja sattuman ja sopeutumisen johdosta.

Solu- ja molekyylibiologiassa tutkitaan solujen rakennetta ja toimintaa. Kiinnostuksen kohteet liittyvät esimerkiksi proteiinien toiminnan säätelyyn, lääkeaineiden sitoutumiseen, valontunnistusproteiinien toimintaan, virusten rakenteeseen ja virusten tartuntamekanismeihin molekyylitasolla. Näihin tutkimuksiin saattaa liittyä myös uusien lääkeaineiden, rokotteiden ja diagnosointimenetelmien kehittäminen. Sairauksien kehittymiseen liittyvien proteiinien rakennetta ja toimintaa atomitasolla selvitetään myös laskennallisesti mallintamalla rakenteita tietokoneohjelmistoilla. Osa solu- ja molekyylibiologian tutkimuksesta on luonteeltaan poikkitieteellistä nanotiedettä. Tärkeänä välineenä solu- ja molekyylibiologian tutkimuksessa on erilaiset kuvantamismenetelmät eli mikroskopiatekniikat. Kuvantamisen ja hyvien analysointimenetelmien avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi molekyylien liikettä solujen pinnalla. Lue lisää tutkimuksesta ��ää����ä.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden maisteriopintoihin. Ennen kuin maisterivaiheen syventävät opinnot voi aloittaa, on varmistettava, että pohjatiedot ovat riittävät. Niinpä syventävien kurssien edellytys on aina niitä edeltävät aineopinnot.

Hyvin tiedoin suoritettu filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin. Jatko-opinnot tähtäävät filosofian tohtorin tutkintoon. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen jatko-opinnot suoritetaan laitoksen tohtoriohjelmassa, johon koulutettavat valitaan hakemusten perusteella. Tohtorin tutkintoon kuuluu 30 op:n laajuiset jatko-opinnot sekä väitöskirjatutkimus. Väitöskirjatutkimus tehdään pääsääntöisesti laitoksen tutkimusryhmissä. Jatkokoulutukseen voi hakeutua myös muihin koti- tai ulkomaisiin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Solu- ja molekyylibiologiassa voi myös suorittaa sairaalasolubiologin ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, johon sisältyy lisensiaatintutkimuksen tasoinen tutkimustyö. Lisää jatko-opinnoista.