Kauppatieteet, Severi Kytölä: Väylähaku tuntui omalta tavalta hakea yliopistoon
Miten kuvailla opintopolkua, johon sisältyy putkiasentajan ammattitutkinto, vuosi ympäristötekniikan opintoja ammattikorkeakoulussa sekä haave kauppatieteiden maisterin papereista?
”Tosi looginen. Mikään ei liity toisiinsa”, nauraa Severi Kytölä.
Edellä mainittu polku on johdattanut Severin Jyväskylän yliopistoon, jossa hän opiskelee toista vuotta laskentatoimea. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintojen välissä Severi opiskeli kaksi vuotta Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa, minkä jälkeen hän nappasi tutkinto-opiskelijan paikan avoimen väylän haussa.
Väylähaussa opiskelijaksi haetaan avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella.
”Heräsi ajatus, että pystyisinköhän minäkin”
Ammattikoulussa Severi haaveili korkeakouluopinnoista, mutta yliopisto ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Severi haki ja pääsi opiskelemaan ympäristötekniikkaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun, mutta ala ei osoittautunut hänen omaksi jutukseen. Severi oli kuullut avoimesta yliopistosta jo aiemmin, mutta ratkaisu alanvaihdosta syntyi opiskelijatapahtuma Kauppakadun approssa Jyväskylässä.
”Tulin luokkalaisten kanssa Jyväskylään Kauppakadun approon. Katselin valkohaalarisia kauppakorkealaisia ja mietin, että he ovat tehneet varmaan paljon hommia tuon eteen. Heräsi ajatus, että pystysinköhän minäkin.”
Alle viikko tapahtuman jälkeen Severi oli irtisanonut asuntonsa Mikkelissä, ilmoittanut lopettavansa ympäristötekniikan opinnot ja selvittänyt, kuinka avoin yliopisto toimii. Samalla määrätietoisuudella hän asetti itselleen tavoitteet avoimessa opiskelua varten.
”Päätin, että annan itselleni kaksi vuotta aikaa ja jos en sen aikana pääse sisään yliopistoon, siirryn vaikkapa työelämään.”
Taitava opiskelija asettaa realistiset tavoitteet
Ennen ensimmäistä tenttiä Severi pyhitti kaksi viikkoa pelkälle pänttäämiselle. Intensiivinen opiskelu tuotti tentissä täydet pisteet, ja Severi varmistui omista opiskelutaidoistaan. Hän uskoo niiden kehittyneen paljon ammattikorkeakoulussa.
Millainen sitten on taitava opiskelija?
”Osaa asettaa realistiset tavoitteet eikä luovuta, jos kaikki ei mene heti putkeen. Opiskelu on vähän sellaista toistoa, ja jotkut oppii nopeammin ja jotkut hitaammin”, Severi pohtii.
Ensimmäisenä vuonna avoimessa yliopistossa Kytölälle ei kertynyt tarpeeksi opintopisteitä, jotta hän olisi voinut osallistua väylähakuun. Se tuntui kolauksena itsetunnossa, mutta vuotta myöhemmin hän tiesi lähes varmaksi pääsevänsä sisään kauppakorkeakouluun – ja niin pääsikin.
Avoimessa yliopistossa Severi opiskeli 60 opintopistettä. Hän kuvaa ajanjaksoa ”välietapiksi”, jotka ovat Kytölän mukaan tärkeä osa elämää. Avoin yliopisto sopii Severin mukaan kaikille yliopistoon pyrkiville, sillä avoimen opinnot ovat hänen mukaansa yksi tapa viettää välivuosi, ja tutkintokoulutukseen päästessä on jo opintoja tehtynä.
”Suosittelen avointa yliopistoa myös heille, joilla ei ole välttämättä niin hyviä mahdollisuuksia päästä sisään pääsykokeella. Itse en usko, että olisin esimerkiksi valintakokeessa pystynyt käsittelemään kaikkia eri osa-alueita samaan aikaan. Avoin yliopisto oli mulle käytännössä ainoa väylä yliopistoon, tai niin itse koen.”
Maksuhyvitys auttoi opintojen rahoittamisessa
Jos ammattikorkeakoulu kerrytti opiskelutaitoja, toi putkiasentajan tutkinto puolestaan taloudellista turvaa opiskelijan elämään. Avoimen opintojen hintalappua pienensi myös väyläopintoihin kohdennettu maksuhyvitys, jonka Severi sai 25 opintopisteen opintomaksuista avoimen väylän opintojen suorittamisen jälkeen.
Kun yhteishaun tulokset sitten julkaistiin, oli Severi lähes varma sisäänpääsystään. Siitä huolimatta kädet tärisivät ja sekunnit tuntuivat pitkiltä, kunnes kesämökin hidas nettiyhteys tavoitti vihdoin tiedon: hänet oli hyväksytty Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun.
”Tuli välittömästi sellainen helpotus, että pitkäjänteisyys kannatti taas ja yksi iso etappi elämässä oli saavutettu.”
Vain muutama prosentti opiskelijoista tulee korkeakouluun ilman ylioppilastutkintoa. Kytölän mielestä asiaan voitaisiin vaikuttaa lisäämällä opinto-ohjausta ammattikouluissa.
”Pitäisi olla konkreettisia esimerkkejä ja ihmisiä. Ammattikoulun opettajani kertoi, että yksi hänen entisistä putkialan oppilaistaan opiskelee yliopistossa filosofiaa, ja se tuntui minusta ihan mahdottomalta. Myös peruskoulussa oli aika suppeaa ohjausta, että joko menet lukioon tai amikseen ja se määrittää, mikä sinusta tulee.”
Tulevaisuudessa Kytölä haaveilee yrittäjyydestä laajalla rintamalla.
”Haluan jotain omaperäisempää ja vapaampaa. Tämä koulutus mahdollistaa paljon eri vaihtoehtoja, joita voi lähteä rohkeasti kokeilemaan. Työelämän suhteen olen tosi luottavainen.”
Lue lisää: