Kauppakorkeakoulun perusta on paikallisten kauppiaiden käsialaa
ⱹäääԱ Timo Fredrikson tuntee kotikaupunkinsa ja sen liike-elämän vaiheet kirjaimellisesti kuin omat taskunsa. Kun hänen kanssaan istahtaa kahvikupin ääreen kuullakseen Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiöstä, tulee kuulleeksi aimoannoksen paikallishistoriaa sekä tarinoita myös kauppaopiskelijoiden edesottamuksista menneinä vuosikymmeninä.
Nyt ei kuitenkaan mennä niihin, vaan tarkoitus on luoda katsaus siihen, millainen merkitys Kauppalaisseuralla ja Kauppalaisseuran Säätiöllä on ollut kaupallisen alan koulutukselle Jyväskylässä.
Kaikkein karkeimmassakin tiivistyksessä tarina alkaa vuodesta 1875, jolloin Jyväskylän Kauppalaisseura perustettiin. Se on yksi vanhimmista suomenkielisistä opetusorganisaatioista.
”Tehtävänä oli tarjota kauppiaille ja kauppa-apulaisille helppohintaista koulutusta esimerkiksi kirjanpidossa. Hyvin käytännönläheistä toimintaa, jolla haluttiin tukea kaupankäyntiä”, Fredrikson kertoo.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä toiminta kasvoi ja vakiintui, ja siihen liittyi uusia muotoja, kuten Suomen ensimmäinen kauppalehti, kiinteistöjä ja ravintolatoimintaa.
Sotavuosina yhteiskunnallinen myllerrys vaikutti tottakai myös Kauppalaisseuraan, ja vuonna 1948 perustettiin Kauppalaisseuran Säätiö. Alkupääoman keräsi kolme paikallista liikemiestä, joista yksi oli Timo Fredriksonin isä, lakkitehtailija Eero Fredrikson.
”Peruspääomana oli Kauppakatu 35:n kiinteistö, minkä lisäksi puheenjohtaja Ville Lampila pisti kymppitonnin, Eero Routti viisi tuhatta ja isäni niin ikään viisi tuhatta markkaa. Niin saatiin säätiö pystyyn”.
Kaupallinen koulutus yliopistoon
1950-luvulla Säätiö jakoi jo säännöllisesti stipendejä. Alkuvuosina pääpaino oli työn ohessa tapahtuvassa opiskelussa.
Seuraavalla vuosikymmenellä Säätiö alkoi olla jo suhteellisen varakas, ja koulutuksen edistämisessä tavoitteet entistä korkeammalla.
”He alkoivat puuhaamaan kaupallista koulutusta Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun, joka oli muuttumassa Jyväskylän yliopistoksi. Isäni toimi Kauppalaisseuran Säätiön hallituksen puheenjohtajana, ja hänen järjestämänään lahjoituksena saatiin ensimmäiset professuurit ja kaksi lehtorin virkaa. Niiden avulla voitiin aloittaa vuonna 1967 taloustieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Koko Säätiön hallitus istui eturivissä, kun Veikko Kemppinen piti ensimmäisen luentonsa”.
Vuosisataisen matkan varrelle mahtuu lukuisia henkilöitä, joilla kaikilla on ollut osansa siinä tarinassa, jonka seurauksena Jyväskylän yliopistossa on tänä päivänä olemassa laatutyöstään akkreditoitu kauppakorkeakoulu. Edellä mainittujen lisäksi Fredrikson nostaa esiin erityisesti yhden nimen hieman myöhemmältä ajalta.
”Rٴǰ Aino Sallisen uraputki tässä yliopistossa on ainutlaatuinen. Olen sitä mieltä, että hän teki monia sellaisia ratkaisuja ja koukkauksia, joita ilman vielä tänäkään päivänä meillä ei olisi kauppakorkeakoulua”.
"Markkinointi, yrittäjyys, ihmisten kohtaaminen"
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiön säännöissä todetaan, että sen tehtävä on kaupallisen toiminnan edistäminen.
”Tämä tarkoittaa sitä, että tuemme myös jatkossa kaupallisen alan koulutusta. Siihen ei kuitenkaan voi tuudittautua, sillä kilpailu rahoituksesta on kovaa”, Fredrikson toteaa ja jatkaa:
”Ei pidä olla vaatimaton, vaan on oltava eturivissä, pidettävä itsestään ääntä ja profiloiduttava. Haluaisin myös muistuttaa kaikkia tutkijoita siitä, että ilman hakemuksia ei voi saada tukea. Jos ja kun joku tutkimus joskus epäonnistuu, niin eihän sitä rahaa poiskaan oteta. Mutta hakea pitää”.
Fredrikson haluaa korostaa kolmea tärkeää teesiä, joilla liike-elämässä pärjää.
”Markkinointi, yrittäjyys ja ihmisten kohtaaminen”.
Viimeksi mainitun kohdalla pitkään työelämää ja sen kehitystä nähnyt Fredrikson erityisesti pysähtyy.
”Ihmisenä olemisen jaksamisen tuki - sen pitäisi olla osa poikkitieteellistä koulutusta ja jokaisen opiskelijan viimeinen tentti. Olen nähnyt niin paljon nuoria, loppuun palaneita ammattilaisia, että jotain siinä on pielessä. Peli on raakaa ja se kovenee, kun lähdetään täältä yliopiston seinien sisältä työelämään. Se, miten siellä säilyttää itsensä ja kohtaa toinen toisensa, on kaikkein tärkeintä”.
--
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö osallistui vuoden 2021 lopulla yliopiston varainhankintaan merkittävällä, puolen miljoonan euron arvoisella lahjoituksella. Olemassaolonsa aikana Säätiö on jakanut apurahoja nykyrahassa noin 12 miljoonaa euroa.
Jyväskylän Kauppalaisseuran ja Kauppalaisseuran Säätiön historia on tarkemmin koottu yksiin kansiin Kalevi Ahosen ja Annikki Laukkalan teoksessa ”Puotipojasta tohtoriin”.