Erityispedagogiikka: Opintoja omien tavoitteiden sekä lasten ja nuorten vuoksi
”Tavoitteenani on varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto. Aiemmin opiskelin Jämsän ryhmässä kasvatustieteen perusopinnot. Nyt erityispedagogiikan jälkeen siirryin kasvatustieteen aineopintojen pariin”, kertoo Pirjo Karttunen. Hän työskentelee Mäntässä Miinanhelmen päiväkodissa lastenhoitajana. Alan töitä on taustalla 25 vuoden ajalta. Vuonna 2030 voimaan tuleva varhaiskasvatuslain muutos edellyttää yhä useammalta alan työntekijältä korkeakoulututkintoa.
Erityispedagogiikan perusopinnot toivat näkemystä ja käytännön keinoja Karttusen työhön. Erityislasten kanssa toimiminen on nykyään arkea päiväkodeissa.
Lukiossa kielten lehtorina toimiva Sari Kaunisto kiittelee opintojen tuoneen uutta näkökulmaa ja tutkittua tietoa työhönsä. Ne ovat tarpeen myös tulevaa ajatellen: Uusi opetussuunnitelma tuo erityisopetuksen myös lukioihin.
”Sain käytännön tietoa ongelmatilanteiden hoitamiseen ja nuorten tukemiseen”, Kaunisto sanoo.
Hän ahkeroi perusopinnot valmiiksi puolessa vuodessa ja opettaa nyt työssään myös erityisopetusryhmää, johon koulu sai koronatukea. Se tukee niitä oppilaita, joiden opiskeluun korona-aika on tuonut haasteita.
Teoriaa ja käytännön tietoa sopivassa suhteessa
Keuruun opintoryhmään ilmoittautui parikymmentä opiskelijaa Keuruulta ja sen lähiseuduilta. Mukana oli erilaisissa tehtävissä ja eri koulutusasteilla toimivia ihmisiä. Ryhmää ohjasi erityispedagogiikan opettaja Katja Pihlaja, joka tuki opiskelijoita varsinaisen opetustyön lisäksi muun muassa opintojen suunnittelussa.
”Opiskelu on vaativaa, mutta hyödyllistä. Englanninkielisen materiaalin kanssa kuluu vielä paljon aikaa, mutta asiat selviävät kyllä. Erityispedagogiikan perusopinnot olivat minulle työläämmät kuin kasvatustieteen puolella. Silloin lähellä oli oman työpaikan porukka, nyt opiskelu oli itsenäisempää. Koronan myötä lähiopetus ja myös tutustumiskäynnit siirtyivät verkkoon. Lähiopetuksesta olisin saanut vielä enemmän irti”, kertoo Karttunen.
Karttunen piti erityisesti opintokokonaisuuden loppupuolen kursseista, joista sai erinomaista käytännön tietoa ja apua työarkeen. Opintojen aloittavat kurssit pohjustivat näitä tuomalla taustoittavaa tietoa ja teoriaa.
Sari Kaunisto kehuu verkkovälitteistä opetusta. Se sopi hyvin hänen tapaansa opiskella ja myös arjen rytmiin. Vaikka ryhmä on paikallinen, kertyi Orivedellä asuvalle Kaunistolle ajoaikaa Keuruun opetukseen.
”Verkko-opetus oli todentuntuista ja tehokasta. Siihen kuului erilaisia työskentelytapoja, esimerkiksi pienryhmäkeskusteluja”, sanoo Kaunisto.
Hän kiittää opettajia rakentavasta ja kannustavasta palautteesta sekä vaihtoehdoista opintojaksojen suorittamisen tavoissa: ”Täydet pisteet taitaville vetäjille. Kurssit olivat loppuun asti mietittyjä kokonaisuuksia, joissa oli punainen lanka ja mukana erilaisia elementtejä. Opiskelijaa arvostettiin, ja näiden opintojen suunnitteluun ja toteutukseen oli todella nähty vaivaa.”
Opinnot vaativat suunnitelmallisuutta, työtä ja asennetta
Erityispedagogiikan osaamiselle on tarvetta kasvatus- ja opetusalalla, mutta myös erilaisissa ohjaus- ja suunnittelutehtävissä niin lasten kuin aikuisten parissa. Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa voi opiskella erityispedagogiikan perus- ja aineopintokokonaisuudet pääosin verkon välityksellä.
Pirjo Karttunen kannustaa opintojen pariin, mikäli kiinnostusta tai opintohaaveita löytyy: ”Opiskelu vaatii suunnitelmallisuutta, tiettyä runkoa, josta pitää kiinni. Töitä pitää tehdä, muttei se mene hukkaan. Omat lapset ovat jo isoja, joten opinnoille on hyvin aikaa. Nostan hattua heille, jotka pystyvät opiskelemaan perhearjen tai vaikkapa vuorotyön ohessa”.
”Suosittelen kovasti. Minulla akateemisista opinnoista oli jo aikaa ennen näitä opintoja. Alussa jännitti omien opiskelutaitojen puolesta, mutta kaikki sujui oikein hyvin. Asenne ratkaisee”, toteaa Kaunisto.
Lisätietoja opiskelusta ja JYU avoimen yliopiston toiminnasta Keski-Suomen seutukuntakaupungeissa: