Alumniesittelyssä Lotta Leppälä

Suomen kielen opiskelupaikka tuli puun takaa. Se oli kyllä hakukohteideni listalla, mutta kärjessä olivat englannin kielen ja kääntämisen koulutusohjelmat. Kun abikeväänä voitin yllättäen opiskelupaikan Lukiolaisten kielioppikilpailusta, päätin kuitenkin jättää pääsykokeet väliin ja jäädä kotikaupunkiini lukemaan suomea.
Aloitin opinnot kieliasiantuntijalinjalla syksyllä 2013 ja maisterin paperit sain käteen toukokuussa 2019. Pääaineopintojen lisäksi tein kirjallisuuden perus- ja aineopinnot sekä perusopinnot viestinnästä ja kasvatustieteestä. Yrittäjyyskursseja kolusin myös.
Opettajaa minusta ei ollut tulossa, mutta vielä kandivaiheessa mikään muukaan suunta ei selkeästi vetänyt puoleensa. Pidin opiskelusta ja opintojen sisällöistä, mutten tiennyt, mitä osaamisellani tekisin. Maisteriopintojen ensimmäisenä keväänä päähäni pätkähti, että joku varmaan työskentelee siellä, missä kirjoja tehdään. Hain harjoitteluun ja kesätöihin kahteen jyväskyläläiseen kustantamoon, joista toiseen minut otettiin touko-kesäkuuksi ja toiseen heinä-elokuuksi.
Kustantamokesäni jälkeen tiesin, että minusta on tultava kustannustoimittaja. Olin jo opinnoissa huomannut viehtymykseni tekstien pyörittelyyn, mutta harjoittelut sinetöivät asian. Pari viimeistä opiskeluvuotta teinkin opintojen ohella kielenhuoltoja ja oikolukuja tutuille kustantamoille.
Markkinointitoimisto kehitti kirjoittajana
Maisteriksi valmistuminen veti alkuun mielen matalaksi. Olin aina pitänyt opiskelusta ja ollut siinä hyvä, ja tuntui, että opintojen päättyminen lohkaisi identiteetistä ison palan. Uuden arjen muotoutuessa olokin onneksi tasaantui.
Kustannustoimittajan paikkoja aukeaa kovin harvakseltaan, joten puolen vuoden ajan hain pääasiassa viestinnän työpaikkoja. Kun mitään ei jäänyt haaviin, perustin tammikuussa 2020 toiminimen erityisesti kirjatöitä varten. Olin haaveillut yrittäjyydestä jo muutaman vuoden, ja oman y-tunnuksen saaminen silmien eteen oli riemukas hetki.
Kaksi päivää myöhemmin sain puhelun sisältömarkkinointitoimistosta, jonne olin aiemmin hakenut harjoitteluun. Minulta pyydettiin kokeeksi paria blogisisältöä, joiden jälkeen tarjolla voisi olla vakituinen paikka. Maaliskuun alussa laitoinkin tuoreen toiminimeni pöytälaatikkoon ja siirryin palkkatyöläiseksi. Kaksi viikkoa sen jälkeen korona sulki Suomen ja työpöytäni muutti olohuoneen nurkkaan.
Kasvoin markkinointitoimistossa entistä nohevammaksi kirjoittajaksi ja opin tekemään haastatteluja sekä sorvaamaan markkinointisisältöjä ja asiantuntijatekstejä erilaisille kohderyhmille. Kirjoitin blogeja, artikkeleita, oppaita ja asiakas- ja uratarinoita asiakkaille laidasta laitaan – ruokakaupasta järjestelmätoimittajiin ja lypsyrobottivalmistajista kansainvälisen logistiikan toimijoihin.
Olkkarissa ei kuitenkaan ollut vierellä ketään, johon peilata omaa työntekoaan, ja niissä oloissa oli vaikea aloitella työuraa. Väsyin, ja luovuutta piti etsiskellä välillä tosissaan. Kaipasin kirjoja, editointia ja lukemista tasapainottamaan ainaista uuden tekstin tuottamista.
Kesällä 2021 aloin miettiä, riittäisikö minulle töitä ja tuloja, jos hyppäisin takaisin toiminimeni varaan tekemään sekä kirja- että markkinointitöitä. Jahkasin päätöstä pari kuukautta. Saiko näin aikaisessa vaiheessa uraa poistua oravanpyörästä ja tehdä mitä huvittaa?
Syyskuussa palasin lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Alkuun pääsin töillä, joita sain vanhalta työnantajaltani ja niiltä kustantamoilta, joissa olin jo tuttu nimi.
Sisällöntuotantoa, kustannustoimitusta ja käännöksiä
Juuri nyt iso osa työstäni on tekstisisältöjen tuotantoa suomeksi ja englanniksi muutamalle pitkäaikaiselle asiakkaalle. Englannin kielen opintoja minulla ei taustallani ole, vaan kielitaito on peräisin omasta harrastuneisuudesta ja karttunut huomattavasti myös töitä tehdessä.
Yhdelle asiakkaistani teen artikkeleita ja uutiskirjeitä kuukausittain, toiselle blogeja ja työntekijätarinoita noin kerran kahdessa kuukaudessa. Kolmas taas on tavannut ostaa minulta vuodenvaihteessa tietyn määrän työtunteja ja kuluttaa niitä vuoden varrella tarpeen mukaan. Monta keikkaa olen saanut vanhojen työkavereideni suositusten kautta.
Kustantamoille teen pääasiassa kotimaisten tietokirjojen ja käännöskaunon toimituksia. Kotimaisten kirjailijoiden kanssa yhteistyö on usein tiivistä, ja käsikirjoitus käy minulla muutamaan otteeseen. Annan palautetta sisällöstä ja rakenteesta, kampaan tekstiä selkeäksi ja vaikuttavaksi ja pidän silmät auki epäjohdonmukaisuuksien varalta. Käännöstoimituksessa sisältöön ei kosketa, vaan editointi keskittyy käännökseen ja kieleen. Silloin tällöin teen jo taitettujen kirjojen oikolukuja, joissa nappaan kiinni viimeiset kirjoitusvirheet ja väärät tavutukset.
Viime vuonna käänsin suomalaiselle kustantamolle kolme tieto- ja harrastekirjaa suomesta englantiin. Myös sisällöntuotantotyöhön liittyy toisinaan kääntämistä. Tällä hetkellä haaveilen kaunokirjallisuuden suomentamisesta ja harkitsen, josko hakisin vielä tekemään kääntämisen maisterintutkinnon. Ympyrä sulkeutuu.
Yrittäjän vapaus on sopivia rutiineja ja rajanvetoa
Osaan olla melkoisen vaativa itseäni kohtaan, mutta hiljalleen alan oppia, että asiat vaativat aikaa jalostuakseen. Kun yrittäjyyttä oli takana kolme vuotta, huomasin alkaneeni luottaa osaamiseeni kirjoittajana ja kustannustoimittajana. Uskallan puhua työstäni ja muodostaa näkemyksiä alastani. Pohdin paljon, mitä annettavaa kirja-alalla ja markkinoinnilla olisi toisilleen, ja pidän siitä, että minulla on näkymä kumpaankin.
Vapaus on yrittäjyydessä hienointa ja haastavinta. Nautin siitä, että saan tehdä monenlaisia töitä ja myös laajentaa palettia, jos haluan viedä osaamistani uusiin suuntiin. Arkeni on minulle sopivaa, kun voin luoda omat rutiinini ja työnteon tapani.
Samaan aikaan harjoittelen yhä työn erottamista vapaa-ajasta niin, etteivät päivät sumenisi yhdeksi pitkäksi putkeksi. Kun työ, omat luovat projektit ja muu elämä tapahtuvat samassa tilassa ja samalla tietokoneella, siirtymät hämärtyvät. Hiljattain olenkin kokeillut siirtää työn pois kotoa, jaettuun työtilaan. Äkkiä vapautta onkin se, että voi lähteä kotoa ja palata sinne työpäivän jälkeen olemaan ja lepäämään.
Etsi risteyksiä ja omannäköisiä polkuja
Sinua, joka etsit suuntaasi kielen tai viestinnän ammattilaisena, kehotan yhdistelemään ennakkoluulottomasti erilaisia kiinnostuksenkohteita. Kyseenalaista valmiit reitit ja katso, aukeaisiko sinun osaamisellasi ihan uusi polku alojen risteykseen.
Kannustan miettimään tarkkaan sitä, millaiset työnteon tavat sopivat sinulle. Huomasin itse opiskeluaikana nauttivani itsenäisestä tekemisestä, mutta joku toinen pääsee loistamaan selkeissä raameissa ja rutiineissa. Työelämästä voi pyrkiä tekemään omannäköistä ja hyvinvointia tukevaa alusta asti, ensin ei tarvitse polttaa itseään loppuun.
Älä sulje yrittäjyyttä pois vaihtoehtona. Humanistiyrittäjät, joihin olen päässyt tutustumaan, ovat ihania, taitavia tyyppejä. Jokaisen yrityksen ei tarvitse kasvaa yhtä tekijää isommaksi, mutta toisaalta humanistikin saa tavoitella suurta ja vaikuttavaa.
Lopuksi haluan muistuttaa, että keskeltä polkua ei koskaan näe koko kuvaa. Yksittäisten askeleiden merkitys valkenee aina vasta myöhemmin. Olen erinomainen jahkaaja ja mietin jokaista päätöstä antaumuksella, mutta koitan luottaa, että kaikki käänteet vievät lopulta eteenpäin.
Astu polulle vain, niin mennään.