Vuoden tiedehelmet esitellään Nobel-tiedeillassa

Jyväskylän yliopiston Nobel-tiedeillassa esitellään fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen vuoden 2023 palkitut aiheet. Illan asiantuntijoina ovat Harry Lönnroth, Juha Muhonen, Jaakko Pehkonen, Mika Pettersson ja Maija Vihinen-Ranta Jyväskylän yliopistosta.

Tapahtuman tiedot

Tapahtuma-aika

12.12.2023 18:00 - 12.12.2023 19:30

Tapahtumatyyppi

Tiedetapahtumat

Tapahtuman kieli

Suomi

Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus

Tapahtumatilaan on esteetön pääsy

Tapahtuman osoite

Seminaarinkatu 15
Jyväskylän ylioiston kirjasto Lähde, Tietoniekka-tila
Jyväskylä 40014
Suomi

Tapahtuman maksullisuus

Maksuton

Tapahtuman paikkakategoria

��𳾾��Բ��Գ�ä�쾱

Verkkotapahtuma

Jyväskylän yliopiston Nobel-tiedeillassa esitellään fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen vuoden 2023 palkitut aiheet.

Illan asiantuntijoina ovat molekyylivirologian dosentti Maija Vihinen-Ranta, fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson, fysiikan professori Juha Muhonen, taloustieteen professori Jaakko Pehkonen ja pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnroth Jyväskylän yliopistosta.

Uudenlainen mRNA-rokote mahdollisti nopeat koronarokotukset, mihin menetelmä taipuu seuraavaksi?
Mitä huippunopeiden attosekuntipulssien avulla voidaan tutkia?
Mullistavatko kvanttipisteet nanoteknologian?
Mitkä tekijät vaikuttavat naisten asemaan työmarkkinoilla ja palkkaeroihin?
Millaista on kirjailija Jon Fossen palkittu minimalismi?

Tiedeillan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Tilaisuuden avaa Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala ja päättää Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg. Illan päätteeksi on kahvitarjoilu.

Tiedeilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa tiistaina 12.12. klo 18.00-19.30. Tervetuloa kuulemaan tieteen saavutuksista ja tulevista näkymistä!

Illan asiantuntijat

��Ǳ��ǲ��&�Բ��;�Ჹ&�Բ��;��ää��پ��

Fysiologian ja lääketieteenNobel-palkinnon saivat Katalin Karikó ja Drew Weissman. Heidän tutkimuksensa ovat vaikuttaneet mullistavasti rokotekehittelyyn ja erityisesti lähetti-RNA (mRNA) -pohjaisten rokotteiden esiinmarssiin koronaepidemian aikana.

Lipidinanopartikkeleihin pakatut mRNA-rokotteet aikaansaavat ihmisen puolustusvasteen aktivoitumisen, mikä johtaa viruksen tuhoutumiseen ja infektion estymiseen.

Virologian dosentti Maija Vihinen-Ranta Jyväskylän yliopistosta tutkii virusten ja solujen välistä vuorovaikutusta. Hän johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa.

Nämä uudentyyppiset mRNA-rokotteet tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti edesauttamaan mikrobien aiheuttamien sairauksien ennalta ehkäisyn lisäksi myös syövän ja perinnöllisten sairauksien hoitoa."

Fysiikka

Fysiikan Nobel-palkinnon saivat Pierre Agostini, Ferenc Krausz ja Anne L’Huillier. He osoittivat, miten laserpulssien avulla voidaan tuottaa äärimmäisen nopeita, attosekunnin mittaisia valopulsseja. Näiden pulssien avulla voi tutkia esimerkiksi atomien ja molekyylien sisällä olevien elektronien liikkeitä. Attosekunnit kuvaavat atomitason tapahtumia, joita tutkitaan sekunnin miljardisosien miljardisosissa.

Fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta tutkii optisen spektroskopian keinoin nanomateriaalien ominaisuuksia ja rakennetta. Hän johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa ja kemian laitoksella.

”Attosekuntipulssit ovat avanneet meille ikkunan elektronien reaaliaikaisen liikkeen tutkimiseen. Tähän asti on ajateltu, että esimerkiksi elektronin virittyminen korkeammalle energiatilalle on välitön prosessi. Molekyylien ja materiaalien ominaisuudet aiheutuvat nimenomaan elektronien liikkeestä, joten attosekuntitutkimuksen myötä tulemme oppimaan paljon uutta perustavaa tietoa niistä", kertoo Pettersson.

Uskoisin, että attosekuntitutkimuksen vaikutukset sovelluksiin tulevat näkymään joidenkin vuosien kuluttua parempien elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalien kehityksessä kun opitaan ymmärtämään paremmin elektronien liikettä näissä materiaaleissa.”

Kemia

Kemian Nobel-palkinnon saivat Yhdysvalloissa työskentelevät kvanttipistetutkijat Moungi Bawendi , Louis Brus ja Aleksei Ekimov. Heidät palkittiin kvanttipisteiden löytämisestä ja valmistamisesta. Kvanttipisteet ovat nanokokoisia puolijohdeosia, joilla on kokoon liittyviä kvanttiominaisuuksia kuten kyky säteillä valoa eri aallonpituuksilla. Kvanttipisteiden koko määrää aallonpituuden. Nanoteknologiassa kvanttipisteillä on jo tärkeä rooli. Niitä käytetään esimerkiksi televisioissa, led-valoissa ja lääketieteen kuvantamisessa.

Fysiikan professori Juha Muhosen erityisalaa on kvanttiteknologia. Hän tutkii, miten kvanttisensoreita ja kvanttitietokoneen komponentteja voitaisiin valmistaa piitä (Si) hyödyntäen. Hän johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa.

”Kvanttipisteet olivat tietyllä tavalla yksi alkusysäys koko nykyiselle kvanttiteknologian, erityisesti kvanttifotoniikan alalle. Ne ovat myös malliesimerkki siitä, miten ilmiöillä, jotka tuntuvat hyvin kaukaisilta jokapäiväisessä elämässä – kuten elektronien kvantti-ilmiöillä – voi kuitenkin olla hyvin käytännöllisiä sovelluksia", kertoo Muhonen.

Sellaisia kvanttipisteitä, joista Nobel palkinto nyt myönnettiin, käytetään jo muun muassa televisioissa ja tulevaisuudessa ehkä myös aurinkopaneeleissa. Nykytutkimus keskittyy erityisesti yksi-fotoni ilmiöiden hyödyntämiseen käyttäen myös muunlaisia kvanttipisteitä.

Taloustiede

Nobel-säätiön palkitsi taloustieteilijä, professori Claudia Goldinin taloustieteen Nobel-palkinnoksi kutsutulla palkinnolla lokakuussa.

Harvardin yliopistossa työskentelevä Goldin sai palkinnon naisten työmarkkina-asemaan liittyvistä tutkimuksista. Hän on osoittanut muun muassa, miten naisten osallistuminen työmarkkinoille on muuttunut vuosisatojen aikana ja mitkä tekijät vaikuttavat naisten asemaan ja palkkaeroihin.

Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen on työn taloustieteen tutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Pehkonen kuuluu empiirisen mikrotaloustieteen tutkimusryhmään. Ryhmän tavoitteena on tuoda talouspolitiikan perustaksi tietoa siitä, miten yksilöt tekevät koulutukseen, terveyteen ja työhön liittyviä valintoja.

Goldinin tutkimukset yhdistävät kiinnostavasti taloustiedettä ja -historiaa. Goldinin suurimmat tutkimusansiot liittyvät siihen, miten naisten osallistuminen työmarkkinoille on muuttunut vuosisatojen aikana ja erityisesti siihen, mikä rooli koulutuksella on työuraan ja ansioihin.”

Kirjallisuus

Nobelin kirjallisuuspalkinnon voitti norjalainen näytelmäkirjailija Jon Fosse. Hän on tunnetuimpia norjalaisia nykykirjailijoita, joka tunnetaan etenkin näytelmistään. Palkintoperusteluissa Fossea kiitellään ”innovatiivisista näytelmistä ja proosasta, jotka antavat äänen sanomattomalle”. Fosse kirjoittaa uusnorjaksi. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle. Suomeksi ensimmäinen Fossen romaani, Morgon og kveld, julkaistaan 2024.

Harry Lönnroth on pohjoismaisten kielten professori Jyväskylän yliopistossa. Häntä kiinnostaa kieli kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimuksessaan Lönnroth on keskittynyt ruotsin kielen kehitykseen keskiajalta 1900-luvulle, usein tiiviissä yhteistyössä historiatieteiden kanssa, ja hän on hiljattain suomentanut vanhimman ruotsinkielisen kaunokirjallisen teoksen, Eufemian laulut.

”Jon Fosse on neljäs norjalainen kirjallisuuden nobelisti; Sigrid Undsetin palkinnosta on jo melkein sata vuotta. Fossea on kiitelty siitä, että hän osaa pelkistää kieltä ja toimintaa ja käsitellä monipuolisesti suuria eksistentiaalisia kysymyksiä", Lönnroth kertoo.

Hänet tunnetaankin erityisesti minimalismistaan. Fosse on palkittu aiemmin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla trilogiastaan Andvake (2007), Olavs draumar (2012) ja ��æ�� (2014), joka on minulla nyt yöpöydällä.”