Opetushallitus uudisti perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä, jotka tulivat voimaan vuonna 2021. Nyt myös päättöarvosanat 5, 7 ja 9 saivat kriteerit, kun aiemmin kriteerit koskivat vain kouluarvosanaa 8.
Uudistus toteutettiin, sillä koululaisten arvosanat ja oppimistulokset eivät monien tutkimusten mukaan vastanneet toisiaan. Arvosanojen pitää olla oikeudenmukaisia, sillä päättötodistuksen keskiarvon perusteella oppilaat valikoidaan jatko-opintoihin.
Miten oppilaita suomalaisissa peruskouluissa arvioidaan? Onko arvioinnissa koulujen kesken eroja?
Arvioinnissa on kaksi kivijalkaa: formatiivinen ja summatiivinen. Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan oppimisen aikaista, oppimista edistävää arviointia ja summatiivisella arvioinnilla opintokokonaisuuden lopussa tapahtuvaa tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, osaamiseen, ³Ù²âö²õ°ì±ð²Ô³Ù±ð±ô²â²â²Ô ja °ìä²â³Ù³Ùä²â³Ù²â³¾¾±²õ±ð±ð²Ô.
Tiedeillassa arvioinnista keskustellaan koululaisten, opettajien ja vanhempienkin näkökulmista.
Moni opettaja pitää arviointia raskaana tai vaativana tehtävänä. Millaisia haasteita arvioinnissa on opettajan kannalta? Miten hyvin vanhemmat ja oppilaat tuntevat arvioinnin periaatteet? Muuttuiko arviointi hyvään suuntaan? Miten sitä pitäisi kehittää edelleen?
Asiantuntijoina illassa ovat yliopistonopettaja ja tutkija Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta, tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä apulaisrehtori Jarmo Lyhty Mankolan yhtenäiskoulusta Jyväskylästä.
Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.
