Tiedeilta 18.3. Luonto parantaa – uusia keinoja mielen hyvinvoinnin lisäämiseen ja kamppailuun tauteja vastaan

Tiedeillassa syvennytään tutkittuun tietoon liittyen luonnon terveyshyötyihin. Millaisia uusia luontolöytöihin perustuvia keinoja biologit ovat onnistuneet kehittämään vakavia tauteja ja antibioottiresistenssiä vastaan? Miten erilaiset luontoelementit edistävät psyykkistä hyvinvointia – mikä toimii suomalaisille?

Talvinen maisemakuva, kuvituskuva Mostphotos

Tapahtuman tiedot

Tapahtuma-aika

18.3.2025 18:00 - 18.3.2025 19:30

Tapahtumatyyppi

Tiedetapahtumat

Tapahtuman kieli

Suomi

Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus

Tapahtumatilaan on esteetön pääsy

Tapahtuman järjestäjä

Viestintä ja yhteisöllisyys

Tapahtuman maksullisuus

Maksuton

Tapahtuman paikkakategoria

��𳾾��Բ��Գ�ä�쾱

Verkkotapahtuma

Tutkittu tieto luonnon terveyttä edistävistä ja sairauksia hoitavista vaikutuksista lisääntyy koko ajan. Luonto lisää mielen hyvinvointia ja parantaa elimistön puolustusjärjestelmää. Luonnosta löytyy koko ajan uusia aineita taisteluun viruksia ja bakteereja vastaan.

Miten erilaiset luontoelementit vaikuttavat suomalaisiin – mikä toimii kellekin?
Mihin perustuvat viruksia hylkivät pinnat?
Millainen täsmäase on luonnosta löytyvä faagi, joka tuhoaa bakteereja?

Tiedeillan aikana käy ilmi sekin, millaista yhteistyötä vaatii terveyden ja luonnon yhteyden tutkiminen sekä uusien hoitojen kehittäminen.

Tiedeillassa mukana ovat professori Varpu Marjomäki, yliopistonlehtori Matti Jalasvuori ja yliopistonlehtori Katri Savolainen. Tiedeillan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Tiedeilta on kaikille avoin ja se järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä (Seminaarinkatu 15) Tietoniekka-tilassa tiistaina 18.3. klo 18.00-19.30. Tilaisuudesta on myös verkkolähetys, jota voit seurata yliopiston verkkosivuilla, Yle Areenassa ja Keskisuomalaisessa. Yleisön lähettämiin ennakkokysymyksiin vastataan illan aikana.

Illan asiantuntijat

Varpu Marjomäki: Antiviraaleja kasveista ja sienistä

Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen ryhmässä kehitetään tehokkaita, viruksia tuhoavia ja niiden toimintaa estäviä molekyylejä enteroviruksia ja koronaviruksia vastaan. Näitä luonnon antiviraalisia aineitasaadaan kasveista, sienistä tai muista luonnonlähteistä.

Antiviraalisista molekyyleistä kehitetään esimerkiksi desinfioivia pintoja ja uusia viruslääkkeitä. Marjomäen ryhmä on löytänyt tähän käyttöön sopivia uusia molekyylejä luonnon materiaaleista – sekä osoittanut, miten jo tunnettuja lääkemolekyylejä voidaan uusiokäyttää korona- ja enteroviruksen torjunnassa.

Kasvit ja sienet ovat kehittäneet tehokkaita molekyylejä vuosimiljoonien ajan pärjätäkseen viruksia ja bakteereja vastaan. Osa niistä toimii onneksi myös ihmisten viruksia ja bakteereja vastaan.”

Katri Savolainen: Luonto vaikuttaa hyvinvointiin

Luonnon ja ihmisen hyvinvointi ovat kietoutuneet yhteen. Psykologian alan tutkimuksin tiedetään, että luonnossa oleilu lievittää stressiä, kohentaa mielialaa, parantaa keskittymiskykyä, lisää fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalista hyvinvointia.

Kehityspsykologian yliopistonlehtori Katri Savolainen tutkii parhaillaan muun muassa sitä, miten erilaiset luontoelementit vaikuttavat erilaisiin ihmisiin. Miten luontointerventioita voi hyödyntää? Millaiset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja koulutaitoihin on luonnossa järjestetyllä esiopetuksella lasta?

Vahva luontosuhde voi toimia tukena elämän haasteissa ja muistuttaa meitä siitä, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta."

Matti Jalasvuori: Faageilla antibioottiresistenssiä vastaan

Yliopistonlehtori, PrecisionPhage Oy:n toimitusjohtaja Matti Jalasvuori ryhmineen kehittää uudenlaisia viruspohjaisia keinoja, joilla voitaisiin hoitaa sairaalabakteereiksi kutsuttuja antibioottiresistenttejä bakteereja. Ne aiheuttavat vuosittain esimerkiksi Euroopassa kymmenientuhansien potilaiden kuoleman.

Jalasvuori kehittää uusia hoitoja bakteriofageista, jotka ovat bakteereja tuhoavia viruksia. Faageja löytyy esimerkiksi maaperästä, vesistöistä tai eläinten suolistosta. Faagihoitoja ei ole vielä hyväksytty Suomen lääkelainsäädännössä, mutta niitä on jo käytetty hätätapaushoidoissa.

Faagit ovat luonnossa tarkoin kehittyneitä mikrobiologisia työkaluja, jotka eivät ainoastaan muokkaa bakteeripopulaatioita ekosysteemeissä, vaan tarjoavat myös lupaavan pohjan kohdennetuille ja kestäville hoitomuodoille tulevaisuuden lääketieteessä."