��ܱ��ٳٳܳܰ��Գ�ö��ܲ��ٱ��Ჹ: Kulttuuriperintöprosessi ja neuvotteluja museoarvosta

Tervetuloa keskustelemaan kulttuuriperinnöstä! Museoalan työntekijöille ja opiskelijoille sekä suurelle yleisölle suunnatussa keskustelusarjassa syvennytään kulttuuriperintöön. Kulttuuriperintöä valotetaan useiden tieteenalojen näkökulmista, ja aikaa yhteiseen keskusteluun varataan runsaasti. Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon sekä Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen museologian yksikön järjestämät keskustelut pidetään tiistaisin 12.9., 10.10. ja 7.11. klo 14.00-15.30. Tervetuloa mukaan paikan päälle yliopiston kirjasto Lähteelle tai verkkolähetyksen äärelle!

Jyväskylän yliopisto. Kuva: Jussi Jäppinen

Tapahtuman tiedot

Tapahtuma-aika

7.11.2023 14:00 - 7.11.2023 15:30

Tapahtumatyyppi

Yleisöluennot, seminaarit ja keskustelutilaisuudet

Tapahtuman kieli

Suomi

Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus

Tapahtumatilaan on esteetön pääsy

Tapahtuman osoite

Yliopiston kirjasto Lähde, B-rakennus
Seminaarinkatu 15
Jyväskylä 40100
Suomi

Tapahtuman järjestäjä

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Avoimen tiedon keskus

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Historian ja etnologian laitos

Jyväskylän yliopisto

Tapahtuman maksullisuus

Maksuton

Tapahtuman paikkakategoria

��𳾾��Բ��Գ�ä�쾱

Keskustelusarjan kolmannella kerralla kysytään, miten kulttuuriperintöä muodostetaan, ja tarkastellaan arjen esineiden matkaa kohti museokokoelmaa.

Vaatekokoelmasta museokokoelmaksi? Diplomaatinrouva Brita Kekkosen vaate- ja kaavakokoelman vaiheita
FT Anna Niiranen
Huonekalu kulttuuriperintönä ja arjen esineenä: Askon 1950-luvun muotoilu
FM Helena Kangasmäki

Tervetuloa keskustelemaan paikan päälle Jyväskylän ylioipiston kirjasto Lähteelle tai verkkolähetyksen äärelle (linkki alla)!

Tapahtumalinkit

��ܱ��ٳٳܳܰ��Գ�ö��ܲ��ٱ��Ჹ

12.9. klo 14-15.30 Elävä kulttuuriympäristö. Kenen ääni kuuluu?
10.10. klo 14-15.30 Muisti ja affektiivisuus
7.11. klo 14-15.30 Kulttuuriperintöprosessi ja neuvotteluja museoarvosta

7.11. keskustelun asiantuntijat:

Vaatekokoelmasta museokokoelmaksi? Diplomaatinrouva Brita Kekkosen vaate- ja kaavakokoelman vaiheita
FT Anna Niiranen
Tutkijatohtori, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

Anna Niiranen käsittelee puheenvuorossaan diplomaatinrouva Brita Kekkosen (o.s. Fagerholm, 1927–2013) vaate- ja kaavakokoelmaa. Kekkonen toimi diplomatiassa 1950-luvulta aina 1980-luvun puoliväliin asti. Hän oli avioliitossa suurlähettiläs Taneli Kekkosen (1928–1985) kanssa ja edusti Suomea muun muassa Italiassa, Jugoslaviassa ja Puolassa. Brita Kekkonen oli myös ahkera ompelija, joka valmisti itselleen miltei kaikki käyttämänsä vaatteet iltapuvuista arkiasuihin. Hänen yhtenäisenä säilynyt vaate- ja kaavakokoelmansa on tutkimukseni Vallan Fasadit: Ulkoasun ja sukupuolen merkitykset kylmän sodan aikaisessa diplomatiassa (2021–) pääalkuperäisaineisto. Puheenvuorossa tarkastellaan Brita Kekkosen vaate- ja kaavakokoelman vaiheita ja pohditaan sitä, mitä Suomen oloissa ainutlaatuiselle kokonaisuudelle mahdollisesti tapahtuu tulevaisuudessa. Millaisia ongelmia kokoelman tutkimiseen on liittynyt ja miten sen säilyminen yhtenäisenä kokonaisuutena voitaisiin parhaiten turvata jatkossa?

Anna Niiranen on historiantutkija, joka toimii tutkijatohtorina musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hän on väitellyt vuonna 2020 synnyttämisen ja lääketieteen kulttuurihistoriasta ja toimittanut vuonna 2019 ilmestyneen artikkelikokoelman pukeutumisen historiasta (Säädyllistä ja säädytöntä: Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, SKS). Omassa postdoc-projektissaan (2021–) Niiranen tutkii suomalaisdiplomaattien puolisoita ja pukeutumisen merkityksiä kylmän sodan aikaisessa diplomatiassa. Pääaineistona tutkimuksessa on diplomaatinrouva Brita Kekkosen (1927–2013) vaate- ja kaavakokoelma. Tällä hetkellä Niiranen työskentelee Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamassa hankkeessa Naisten asialla: Yhteiskunnan muutos ja feminismi suomalaisissa naistenlehdissä 1960–1970-luvuilla (2023–).

Huonekalu kulttuuriperintönä ja arjen esineenä: Askon 1950-luvun muotoilu
FM Helena Kangasmäki
Etnologian väitöskirjatutkija, Historian ja etnologian laitos (KUMU), Jyväskylän yliopisto

Helena Kangasmäen vuonna 2022 käynnistyneen väitöstutkimuksen työnimenä on: Huonekalu kulttuuriperintönä ja arjen esineenä: Askon 1950-luvun muotoilu. Väitöskirjassa tutkitaan 1950-luvun suomalaista taideteollista huonekalumuotoilua kulttuuriperintöprosessin ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Kangasmäki selvittää, miten jälleenrakennuksen aikakauden modernin muotoilun ihanteista ja arjen muotoilutuotteista on tullut osa suomalaista kulttuuriperintöä. Aikakautta tituleerataan myös suomalaisen muotoilun "kultakaudeksi” ja nämä esineet ovat saavuttaneet tänä päivänä statuksen ”haluttuina vintage-esineinä”. Kangasmäen tutkimus kohdistuu kotimaisen huonekaluvalmistaja Askon huonekalumuotoiluun.

Kulttuuriperinnön käsite määrittyy Kangasmäen tutkimuksessa yhteisöllisesti rakennetuksi ja tietoisesti arvotetuksi perinnöksi. Tätä perintöä Askon myös ”klassikoksi” leimatut huonekalut edustavat muodostaen materiaalisen kulttuuriperinnön, joka heijastelee menneisyyden ja nykyisyyden merkityksiä. Kangasmäen tutkimus tarkastelee esineen kulttuuriperinnöksi muodostumisen prosessia, kulttuurihistoriallista arvoa ja merkityksiä museaalisen kontekstin, aikakauslehtien ja mainosten muodostamien diskurssien sekä käyttäjäkokemusten näkökulmista. Analyysissa käytetään muun muassa merkitysanalyysia ja tavoitteena on avata esineen kontekstitietojen merkitys osana kulttuuriperinnöksi muodostumisen prosessia.