Juhani Pohjanmiehen laulumusiikkia
Annikka Konttori-Gustafsson, piano
Elli Vallinoja, mezzosopraano
Jaakko Kortekangas, baritoni
Konsertin juontaa lehtori Erja Kosonen
Kuvassa Pohjanmies ja pianokantele, kuva noin vuodelta 1930. Kuva: J. Pohjanmiehen arkisto.
Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli monipuolinen taiteilija: urkuri, säveltäjä, kirkkomuusikko, kuoronjohtaja, pianisti, musiikinopettaja ja konserttiarvostelija. Pohjanmies toimi urkurina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuosina 1919–1928 ja toimi myös Jyväskylän seminaarin soitonopettajana ä vuodesta 1928 lähtien oppikoulujen laulunopettajana. Hän kehitti laulamisen ja laulunopetuksen tueksi erilaisia säestyssoittimia, kuten priimisoitin, melpopiano ja kromaattinen koulukantele.
Pohjanmies johti kuoroja, Jyväskylässä mm. Mieskuoro Sirkkoja. Jyväskylävuosinaan hän myös sävelsi paljon yksinlauluja, joululauluja, lastenlauluja, duettoja, orkesteriteoksia, kuoroteoksia ja musiikkinäytelmiä. Jälkipolville tunnetuimpia Pohjanmiehen tuotannosta lienevät Unto Koskelan runoon salanimellä sävelletty Kuubalainen serenadi ä Martti Korpilahden runoon sävelletty joululaulu Tule rakkaus ihmisrintaan.
Jyväskylästä Pohjanmies muutti Kangasalle. Hänellä oli Kangasalan urkutehtaan palveluksessa päätoimi vuosina 1936–1942, mutta senkin jälkeen hän jatkoi työtä tehtaassa urkujen suunnittelijana. Hän suunnitteli noin 80 urut, joista noin 30 on edelleen käytössä.
Nuottimateriaalia ullakon kätköistä
Viime vuosina Pohjanmiehen perikunnan hallussa olevasta arkistosta on saatu käyttöön ullakon kätköistä löytynyttä nuottimateriaalia. Muun muassa urkusonaatti ja pianosonaatti pääsivät pitkän unohduksen jälkeen päivänvaloon.
Lauluja, ä yksinlauluja että duettoja, on paljon. Viime vuosina on saatu Pohjanmiehen perheeltä noin 20 mielenkiintoista, suomalaisten runoilijoiden, myös Pohjanmiehen itsensä, teksteihin sävellettyä yksinlaulua. 1920-luvulla Pohjanmies taitavana pianistina esitti osaa lauluista muun muassa Alma Kuulan kanssa. Pohjoismaiden johtava musiikkikustantamo Edition Hansen julkaisi 1920-luvulla kahdeksan Pohjanmiehen yksinlaulua. 1930-luvun jälkeen niitä ei ole tiettävästi julkisesti esitetty.
Konserttiohjelma rakentuu yksinlauluista, duetoista ä Runokuvia-nimisestä sarjasta, joka sisältää runoja lausuttuina ja jokaiseen niistä liittyvän pianokappaleen. Pohjanmies esitti runokuvasarjoja yhdessä lausujavaimonsa Lii Hannukkalan kanssa. Ohjelma sisältää useita lauluja, jotka todennäköisesti saavat ensiesityksensä Jyväskylän konsertissa.
Kirjallisuutta Pohjanmiehestä
- Kuutamoprinssi (Basam Books 2024), kirjailija ja kääntäjä Hannele Pohjanmiehen kirjoittama elämäkerta isästään Juhani Pohjanmiehestä.
- ”Juhani Pohjanmies – monipuolinen muusikko ja unohdettujen sonaattien säveltäjä”, Annikka Konttori-Gustafssonin ja Jan Lehtolan kirjoittama artikkeli teoksessa Kartanoista kaikkien soittimeksi II (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2019).
- ”Koraalisoittoa harmonilla – säestystaito kansakoulunopettajan perustaitoja”, Erja Kososen kirjoittama artikkeli teoksessa Kartanoista kaikkien soittimeksi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2016).
