Yksilöt, yhteisöt ja muutos: historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntaan
Yksilöiden ja yhteisöjen välinen vuorovaikutus on yksi yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksistä. Niihin liittyvät prosessit ja kokemukset ovat monella tapaa rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa läpi ajan. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot tarkastelevat sitä, kuinka yksilölliset ja yhteisölliset vuorovaikutukset ja kokemukset ovat muovanneet suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, olipa sitten kyse suomalaisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehittymisestä, talousjärjestelmän muotoutumisesta tai yksilön paikasta yhteiskunnassa. Luentosarjassa käsitellään ajankohtaisia teemoja, jotka puhuttavat yhteiskuntaamme tänä päivänä.
Lisätietoa luentosarjasta:
Jenna Koskelainen (jenna.k.koskelainen@jyu.fi)
Tommi Hämäläinen (tommi.m.s.hamalainen@jyu.fi)
FM Aleksi Eskelinen: Murrettava monoliitti? – Suomen kansallismuseo suomalaisuuden rakentajana vuosina 1916–1971
Suomen kansallismuseo avattiin yleisölle itsenäistymisen kynnyksellä vuonna 1916. Museosta tuli kansakunnan rakennusväline ja sen kertoma tarina tähtäsi kansan itsetunnon ja sivistystason nostattamiseen. Museon näyttelyt pystytettiin suurelta osin jo ennen vuotta 1917, eivätkä ne kertoneet itsenäisyyden ajan tapahtumista ennen 1980-luvulla tehtyä näyttelyuudistusta. Suomesta ja suomalaisuudesta kerrottiin tulkitsemalla esihistoriallisia kulttuureita sekä Ruotsin ja Venäjän vallan ajan tapahtumia. Eurooppalaisista esikuvistaan poiketen Suomen kansallismuseossa esihistorialliset, historialliset ja kansatieteelliset kokoelmat pystytettiin saman katon alle yhdeksi museoksi. Vaikka kokoelmat esiteltiin omissa näyttelyissään, ne muodostivat kävijälle kronologisen kokonaisuuden, joka kertoi museovieraalle suomalaisuuden tarinan.
Luento perustuu tekeillä olevaan väitöskirjaan, jossa tutkitaan Muinaistieteellisen toimikunnan ja Suomen kansallismuseon rakentamia suomalaisuuden narratiiveja vuosina 1916–1971. Muinaistieteellinen toimikunta oli Museoviraston edeltäjä, joka lakkautettiin vuonna 1972, kun Museovirasto perustettiin sen seuraajaksi. Se vastasi maan muinaismuistohallinnosta ja ylläpiti Suomen kansallismuseota. Muinaistieteellisen toimikunnan henkilökuntaan kuului maan johtavia tutkijoita arkeologian, kansatieteen ja kulttuurihistorian alalta. Tutkimuksen tarkastelujakso kattaa Suomen itsenäisyyden alkutaipaleen, kriisivuodet, jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen. Tuona aikana Suomen kansallismuseota ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtui useita valtavia poliittisia ja sosiaalisia murroksia, jotka edellyttivät uudenlaista kansallista tarinaa. Samalla näyttelyiden perustana olevat kokoelmat säilyivät pääosin samanlaisina, toki täydentyen. Väitöskirjassa tutkitaan, miten pysyvyyttä edustavat kokoelmat taipuivat uusiin tulkintoihin ja oliko suomalaisuudesta kerrottu tarina yksiääninen monoliitti, joka kaipaa nykynäkökulmasta purkamista.
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän Kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ensimmäisen kerroksen Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Tilaisuus lähetetään suorana lähetyksenä Jyväskylän yliopiston Moniviestin -verkkoalustalla. Tallenne on katsottavissa myöhemmin Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -sivuston kautta. Huomioithan, että tilaisuuden yleisökysymykset ja kommentit tallentuvat äänenä, mutta yleisöä ei kuvata.
