Yksilöt, yhteisöt ja muutos: historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntaan
Yksilöiden ja yhteisöjen välinen vuorovaikutus on yksi yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksistä. Niihin liittyvät prosessit ja kokemukset ovat monella tapaa rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa läpi ajan. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot tarkastelevat sitä, kuinka yksilölliset ja yhteisölliset vuorovaikutukset ja kokemukset ovat muovanneet suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, olipa sitten kyse suomalaisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehittymisestä, talousjärjestelmän muotoutumisesta tai yksilön paikasta yhteiskunnassa. Luentosarjassa käsitellään ajankohtaisia teemoja, jotka puhuttavat yhteiskuntaamme tänä päivänä.
Lisätietoa luentosarjasta:
Jenna Koskelainen (jenna.k.koskelainen@jyu.fi)
Tommi Hämäläinen (tommi.m.s.hamalainen@jyu.fi)
FM Helena Kangasmäki: ”Huonekalu kulttuuriperintönä ja arjen esineenä: Askon 1950-luvun muotoilu”
1950-luvun suomalaista taideteollista muotoilua pidetään poikkeuksellisena ilmiönä ja suomalaisen muotoilun arvostus elää kulttuurissamme. Sotien jälkeen, jälleenrakennuksen myötä arjen esinesuunnittelu ja -valmistus saivat uudenlaista sisältöä. Uusia koteja perustettiin ja niitä pyrittiin sisustamaan niin sanotun ”kauniin arjen” ihanteen mukaisesti modernin muotoilun tuotteilla. Aikakautta on tituleerattu suomalaisen muotoilun ”kultakaudeksi”, jonka aikana syntyneet arjen esineet ovat saavuttaneet tänä päivänä statuksen ”haluttuina vintage-esineinä”.
Luento pohjautuu tekeillä olevaan etnologian alan väitöskirjaani, jossa tutkin 1950-luvun suomalaista taideteollista huonekalumuotoilua kulttuuriperintöprosessin ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Tutkimuksessani selvitän, miten jälleenrakennuksen aikakauden modernin muotoilun ihanteista ja arjen muotoilutuotteista on tullut osa suomalaista kulttuuriperintöä. Tutkimukseni kohdistuu kotimaisen huonekaluvalmistaja Askon huonekalumuotoiluun. Vuonna 1918 perustettu Askon huonekalutehdas kipusi Pohjois-maiden suurimmaksi huonekaluvalmistajaksi ja eli omaa kulta-aikaansa tällä myös laadukkaiden huonekalujen vuosikymmeniksi kuvatulla ajanjaksolla 1950- ja 1960-luvuilla. Yrityksen perusajatuksena oli alusta asti laadusta tinkimätön kalusteiden sarjatuotanto ja ”kalusteita kaikille” periaate.
Tutkimustani ohjaa etnografia eli tavoitteena on ymmärtää ja tulkita kulttuurista ilmiötä sekä avata arkista elämäämme, johon Askon ”kultakauden” huonekalut kytkeytyvät. Kulttuuriperintö tutkimuksessani määrittyy materiaksi, jota halutaan säilyttää ja suojella. Tätä perintöä Askon myös ”klassikoksi” leimatut huonekalut edustavat muodostaen materiaali-sen kulttuuriperinnön, joka heijastelee menneisyyden ja nykyisyyden merkityksiä. Tutkimukseni tarkastelee esineen kulttuuriperinnöksi muodostumisen prosessia, kulttuurihistoriallista arvoa ja merkityksiä museaalisen kontekstin, aikakauslehtien ja mainosten muodostamien diskurssien sekä käyttäjäkokemusten näkökulmista. Tutkimukseni tavoitteena on hahmottaa Askon huonekalujen kulttuuriperintöprosessiin liittyviä teemoja ja rakentaa niistä kuvaus.
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän Kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ensimmäisen kerroksen Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Tilaisuus lähetetään suorana lähetyksenä Jyväskylän yliopiston Moniviestin -verkkoalustalla. Tallenne on katsottavissa myöhemmin Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -sivuston kautta. Huomioithan, että tilaisuuden yleisökysymykset ja kommentit tallentuvat äänenä, mutta yleisöä ei kuvata.
