Kielitietoinen työharjoittelu

Ammatillisen kielitaidon kehittyminen edellyttää mahdollisuutta käyttää kieltä työympäristössä. Erityisen tärkeää on tarjota kansainvälisille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille mahdollisuuksia suomen kielen käyttöön osana työharjoittelua.

��ä��ܱ�ٳٱ��

Kielitaidolliset tavoitteet työharjoittelun osana

Tälle sivulle on koottu tietoa ja toimintatapoja siihen, miten työharjoitteluorganisaatioissa voitaisiin tukea erityisesti kansainvälisesti rekrytoitujen ja muiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillisen suomen kielen taidon kehittymistä työharjoittelussa. Samat periaatteet ovat sovellettavissa yhtä lailla suomea äidinkielenään käyttävien opiskelijoiden kieli- ja viestintäntaitojen kehittymisen tukemiseen ja siihen, miten he voisivat toimia moninaistuvissa työyhteisössä entistä kielitietoisemmin.

Työharjoitteluun tulevat kansainväliset ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat voineet kehittää kieli- ja viestintätaitojaan jo kielikursseilla, mutta he tarvitsevat tilaisuuksia käyttää suomea myös töissä oppiakseen työtehtäviin ja niiden ulkopuolisiin tilanteisiin limittyvää kieltä. Harjoittelijan näkökulmasta olennaista olisikin se, että harjoittelulla on sisältöön liittyvien tavoitteiden osana myös kielitaidollisia tavoitteita: missä tilanteissa harjoittelija voisi käyttää enemmän suomea ja miten?

Ammatillisen suomen kielen taidon kehittymisen mahdollistamiseksi on tärkeää sopia kielitaidollisten tavoitteiden asettamisesta ja näihin tavoitteisiin sitoutumisesta. Sopimisen tavoitteena on rohkaista ja kannustaa harjoittelijaa käyttämään suomea töissä ja kehittää ammatillista kielitaitoaan – oli suomen kielen taidon lähtötaso mikä tahansa. Työyhteisölle tarjoutuu samaan aikaan mahdollisuus pohtia yhteisön erilaisia, jo vakiintuneita toimintatapoja sekä sitä, miten osallistaa harjoittelijaa tai muuta kansainvälistä työntekijää työyhteisöön entistä paremmin. Tämä osaltaan edistää työyhteisöä toimimaan moninaisemmissa toimintaympäristöissä nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä on ammatillinen kielitaito?

Kieltä opitaan käyttämällä sitä etenkin työtehtävissä ja työpaikalla toisten tuella; työssä tarvittava kieli on tiukasti sidoksissa siihen ympäristöön, jossa sitä käytetään. Kielitaidon kehittyminen edellyttää kuitenkin sitä, että harjoittelijalla on mahdollisuus käyttää suomea työtehtävissään. 

Kielitaito ei ole valmis opintojen päätyttyä. Edes vastavalmistunut äidinkielinen suomenpuhujakaan ei osaa heti oman alansa kielikäytänteitä. Kun työtehtävät ja -välineet sekä niihin nivoutuva kielenkäyttö tulevat tutummiksi, on mahdollista oppia ennakoimaan tilanteiden kulkua, mikä tukee myöhemmin itsenäistä työtehtävistä suoriutumista.  &�Բ��;

Toisissa työtehtävissä, kuten kirjaamisissa ja raportoinneissa, kielenkäyttö on usein vakiintunutta ja vaatii esimerkiksi tietyntyyppisiä lauserakenteita. Näissä työtehtävissä suomen kielen taitoa voi olla vaikeampi kompensoida. Toisista työtehtävistä voi puolestaan suoriutua pienemmälläkin suomen kielen taidolla kehonkieltä, keskustelukumppanin tukea ja eri kieliä hyödyntäen. 

Vaikka työtehtävät suoritettaisiinkin pääosin muilla kielillä kuin suomeksi, epämuodolliset, työpäivään kuuluvat vuorovaikutustilanteet ovat tärkeä osa työyhteisöön integroitumista. Suomeksi jutustelu esimerkiksi kahvitauolla tai ennen ja jälkeen kokousten on yhtä lailla työssä tarvittavaa kielitaitoa.  

Ammatillinen kielitaito ei kasaudu niin sanotun peruskielitaidon päälle vaan sen kehittymistä voidaan tukea jo alusta alkaen tervehdysten, esittäytymisten ja jokapäiväisten toistuvien fraasien tasolla. Tukena on mahdollista käyttää myös muita yhteisiä kieliä, kuvia ja kehonkieltä, jos suomen kielen taito ei vielä riitä.

Työharjoittelun kielitaidollisista tavoitteista sopiminen

Työharjoittelun yleisiä tavoitteita ja työtehtäviä läpikäytäessä on tärkeää keskittyä myös työyhteisön kielenkäyttötapoihin: millaisia vuorovaikutus- tai viestintätilanteita töissä on ja millä kielillä näissä tilanteissa toimitaan. Kielitaidon kehittymisen tueksi on olennaista käydä keskustelua harjoittelun kielitaidollisista tavoitteista eli siitä, miten ja missä työtilanteissa harjoittelija haluaa oppia käyttämään suomea. Tavoitteet on hyvä kirjata muistiin, ja tässä voi seurata tai soveltaa esimerkiksi seuraavaa mallia ja apukysymyksiä:

Mitä viestintätilanteita työpäivään kuuluu? Mitä tekstejä kirjoitetaan ja miten (esimerkiksi sähköpostit, raportit, tiedotteet)? Missä tilanteissa puhutaan ja miten (esimerkiksi esitykset, kokoukset, kahvihuone- ja lounaskeskustelut)? Mitä tekstejä tai keskusteluja täytyy pystyä ymmärtämään suomeksi (esimerkiksi tiedotteet, kokoukset)? Millä kielellä tai kielillä nämä tapahtuvat?

Miten harjoittelija itse arvioisi omaa suomen kielen taitonsa tasoa? Missä tilanteissa ja työtehtävissä hän kokee pystyvänsä toimimaan suomeksi tällä hetkellä? Mitä hän pystyy tekemään itsenäisesti? Missä hän tarvitsee tukea? Missä tilanteissa hän haluaa harjoitella suomeksi toimimista työpaikalla? 

Työharjoittelun kielitaidolliset tavoitteet

Harjoittelun aluksi on hyvä pohtia yhdessä minkälaisia kielitaidollisia tavoitteita ja toiveita harjoittelijalla ja organisaatiolla on koskien harjoittelua. Alle on esimerkinomaisesti listattuna tavoitteita ja niiden ilmenemistä harjoittelun arjessa.

Opiskelija tutustuu tarkkailijan roolissa työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän harjaantuu tulkitsemaan suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit), vaikka ei hahmottaisikaan aina tilanteiden syvempiä merkityksiä. Opiskelija myös osallistuu keskusteluun suomeksi lyhyissä, ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset). (EVK A1.)

Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän osaa tulkita suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit) ja ottaa niitä käyttöön omassa puheessaan. Opiskelija osallistuu keskusteluun suomeksi ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset, selostaminen, kuvailu).  (EVK A2.)

Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja osallistuu keskusteluihin työpaikalla. Opiskelija pystyy seuraamaan melko helposti myös monimutkaisempiakin viestintätilanteita ja pystyy myös toimimaan niissä, vaikka ei olisi tilanteissa mukana aktiivisena viestijänä. (EVK B1.)

 &�Բ��;

Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti keskusteluihin työpaikalla. Opiskelija pystyy toimimaan myös suomen kielen oppijan tukena rutiininomaisissa viestintätilanteissa. Hän pystyy myös seuraamaan helposti monimutkaisempiakin viestintätilanteita ja toimii niissä aktiivisena viestijänä.  (EVK B2.)

 &�Բ��;

Opiskelija tutustuu helposti työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja kielitietoisesti viestintäympäristöä ja konventioita hyödyntäen. Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti työpaikan keskusteluihin ja osaa toimia itsenäisesti kielenoppijan tukena työpaikan viestintätilanteissa ja hän osaa tukea myös niitä, joiden suomen kielen taidon kehittyminen on vielä alkuvaiheessa. (ECK C1–C2, myös suomea äidinkielenään puhuvat.)

Kielitaidollisiin tavoitteisiin on hyvä palata työharjoittelun aikana ja päivittää niitä tarvittaessa. Viimeistään harjoittelun lopussa on tärkeää keskustella siitä, miten harjoittelija kokee suoriutuvansa tehtävistään suomeksi työharjoittelun alkuun verrattuna. Näitä keskusteluja ajatellen olisikin hyvä, että tavoitteet olisivat myös kirjattuina.

Kielellisten tavoitteiden asettamisessa tavoitteena ei ole siirtää vastuuta suomen kielen oppimisesta yksinomaan opiskelijalle tai työyhteisölle, vaan tarkoitus on tiivistää yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja työnantajien välillä lisäten luontevia suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia. Kielitaidon kehittymistä tukevien harjoitteluiden jälkeen opiskelijalle tarjoutuu paremmat valmiudet toimia itsenäisemmin työtehtävissään ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan myös valmistumisen jälkeen. Samaan aikaan työyhteisöissä voi löytyä uudenlaisia toimintatapoja ja -kulttuureja sitouttaa kansainvälisiä työntekijöitään työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan nykyistä paremmin.

Lisätietoa ja -materiaaleja kielitietoisen työharjoittelun tueksi

Monikielinen työpaikka 

Välineitä ja vinkkejä työnantajille: (Kielibuusti)
Kielitietoisen työyhteisön/työpaikan toimintaperiaatteet: Stilling, E. 2022. . ��ö��Ծ��Բ�� å��- och omsorgscollege.
Malleja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen: Urareitti-hanke 2018. . Hämeen ammattikorkeakoulu.

Suomen kielen taidon kehittymisen tuki harjoitteluiden aikana:  

Välineitä ja vinkkejä harjoittelujen ohjaajille: (Kielibuusti)
(Kielibuusti)
(Kielibuusti)
(Kielibuusti)
(Kielibuusti)
(Osaamisen paikka -hanke)
(TOKASA-hanke)
(TOKASA-hanke)
(EVK = Eurooppalainen viitekehys)

��ä��ٱ��&�Բ��;&�Բ��;

Korpela, E., Iso-Heininiemi, E. & Aho H. (6.3.2023). Työharjoittelu on myös kieliharjoittelu.

Lehtimaja, I. (2023). Ammatillisen kielen oppiminen työpaikan vuorovaikutustilanteissa [video]. YouTube.

Strömmer, M. (2017). Mahdollisuuksien rajoissa: neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä [väitöskirja]. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 336.

Virtanen, A. (2017). Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa [väitöskirja]. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanties 311.

Ģ��ֱ��