Luonnontieteiden tiedonhankinta

��ä��ܱ�ٳٱ��

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alat ovat bio- ja ympäristötieteet, fysiikka, kemia sekä matematiikka ja tilastotiede. Näillä aloilla tiedonmuodostus on yleensä kumulatiivista, eli uusi tieto rakennetaan entisen päälle, ja näin ollen tutkimustyön yksi kivijalka on löytää jo olemassa oleva tieto tutkittavasta aiheesta. Tietoa on maailmaan kertynyt jo todella paljon: haastava tehtäväsi on suodattaa itsellesi tarpeellinen ja relevantti.

Tiedonhankinnan taidot ovat yksi akateemisten taitojesi kulmakivistä, ja mitä pitemmälle opinnoissasi etenet, sitä kiinteämmin tiedonhankinta liittyy työskentelyysi oman aiheesi parissa. Opiskelupolkusi eri vaiheissa tarvitsemasi osaamisen yleiset perusteet opit Kirjastotuutorin avulla. Kun opettelet siitä perusasiat hyvin, pärjäät minkä tahansa tiedonlähteen kanssa.

Julkaisukanavat

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alojen tärkeitä julkaisukanavia ovat:

kansainväliset tieteelliset aikakauslehdet; ehdoton pääkanava
konferenssit ja konferenssijulkaisut: tutkimuksen uusin uusi
tutkimuslaitosten ja viranomaisten tuottamat julkaisut, mm. raportit ja tilastot

Löydä kirjaston aineistot

JYKDOK-tietokannasta tarkistat, kuuluuko kirja, lehti tms. kokoelmiin ja mikä sen sijaintipaikka on. JYKDOKissa on

Kirjat, lehdet, tietokannat -haku, joka löytää sekä ��ä��ö��&�Բ��;��ٳ�ä&�Բ��;painetut JYKin kokelmiin kuuluvat kirjat, lehdet ja opinnäytteet yms. Voit hakea joko aineiston tai tieteenalan nimellä. Voit rajata haun tiettyyn aineistotyyppiin: kirjat, kurssikirjat, lehdet, opinnäytteet (myös väitöskirjat), tietokannat.
Kansainväliset artikkelit -haku, joka sisältää tietoa suuresta määrästä artikkeleita yms. Tee haut englannin kielellä
Painetut aineistot ovat Lähde-kirjastossa tai Kokoelmakeskuksessa, josta niitä voi tilata lukusalikäyttöön.

Jos Jyväskylästä ei löydy tarvitsemaasi julkaisua, käänny kirjaston puoleen.

Lue lisää:

JYKDOK-opas > Apua

Sähköiset kokoelmat

��ä��ä��ٳ�ö ulkopuolelta yliopistoverkkoon kirjautumalla.
Artikkeliviitteistä kokotekstiin pääset, kun JY:ssä on lehden lukuoikeus, tai se on avointa, ns. open access -aineistoa. Kokotekstiin ei siis aina ole pääsyä kaikista viitteistä, joita tietokantahauillasi saat.
Yleensä ��ä��ö�� lehdet ovat käytettävissä aikaisintaan 90-luvun loppupuolelta asti. Osasta, pääasiassa kemian ja fysiikan seurojen lehdistä, on vanhempia arkistoja.

Lue lisää:

Monitieteiset tietokannat

Kaikilla luonnotieteiden aloilla käytetään paljon monitieteisiä viittaustietokantoja Web of Science ja Scopus.

Web of Science (WoS): Viitteitä tieteellisten lehtien artikkeleihin. Lisäominaisuus: Artikkeleiden jäljitys viittaustiedon perusteella > ota hyvä artikkeli > katso, ketkä ovat viitanneet > saat viitteitä artikkeleihin, jotka ovat käsitelleet samaa aihetta. SFX-linkeistä kokotekstit, jos JY:ssä on lukuoikeus.
Scopus: Viitteitä tieteellisten lehtien artikkeleihin, konferenssijulkaisuihin ja kirjasarjoihin. Lisäominaisuus: Artikkeleiden jäljitys viittaustiedon perusteella > ota hyvä artikkeli > katso, ketkä ovat viitanneet > saat viitteitä artikkeleihin, jotka ovat käsitelleet samaa aihetta. SFX-linkeistä kokotekstit, jos JY:ssä on lukuoikeus.
ARTO: kotimaiset artikkeliviitteet; myös kokotekstejä. Käytetään JYKDOKin kautta.
Google Scholar: Tieteellisten lehtien artikkeleita, preprinttejä, opinnäytteitä. JYU-verkossa myös pääsy kokoteksteihin.

Tietokantoihin ja ohjeisiin:

Bio- ja ympäristötieteiden tiedonlähteet

Alojen tärkeitä lehtiä julkaisevat monet kustantajat. Laajalti eri kustantajien lehtiin ulottuvaan hakuun käytä alasi viitetietokantoja. Viitetietokannoista löydät artikkeliviitteiden lisäksi tietoa mm. kirjoista, raporteista, patenteista yms. Yksittäisten lehdenkustantajien palveluista, kuten Science Direct tai Wiley, saat vain kyseisen kustantajan artikkelit.

Akvaattiset tieteet, ekologia ja evoluutiobiologia, sekä ympäristötieteet

ProQuest-ympäristössä tärkeimmät: ASFA, Biological Science Database, Agricultural & Environmental Science Database. Monissa tietokannoissa on alatietokantoja > pääsy sinisessä yläpalkissa. Voi olla alakohtaisia tarkennusapuja, esim. ASFA > Search in: Environmental regime (ER) > marine/ brackish water/freshwater > saat vain valitsemaasi aluetta koskevat viitteet. Hakutermien viilaus ja haun tarkennus > Thesaurus; sisältävät ne sovitut termit, joita asioista ko. tietokannassa käytetään.

Solu- ja molekyylibiologia

Biological Science Database (ProQuest) sisältää MEDLINE-tietokannan.
PubMed on MEDLINE-tietokannan oma käyttöliittymä, ja suosittu tutkijoiden parissa.

Kaikki:

Web of Science (WoS)- ja Scopus -tietokannoista saat useiden kustantajien artikkeliviitteitä samanaikaisesti, ja niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.
Kotimaiset artikkeliviitteet: ARTO-tietokanta, jota voit käyttää JYKDOKin kautta.

Tietokantoihin ja ohjeisiin:

ProQuest-tietokannat:

Fysiikan tiedonlähteet

Fysiikan alojen lehtiä julkaisevat monet kustantajat. Tärkeimmät fysiikan erikoistuneet kustantajat ovat American Physical Society APS, American Institute of Physics AIP ja Institute of Physics IOP. Näiden palvelujen artikkeleilla pääsee alkuun, mutta huomaa, että näistä palveluista saat aina kyseisen kustantajan aineistoa, et muiden.
Web of Science (WoS)- ja Scopus -tietokannoista saat useiden kustantajien artikkeliviitteitä samanaikaisesti, ja niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.
ArXiv-palvelu on fyysikoiden avoin arkisto. ArXiv-arkiston artikkelit ovat vasta esipainoksia, ns. pre- tai postprinttejä. Näistä suuri osa ilmestyy lopullisena versiona jossakin tieteellisessä lehdessä. ArXiv näyttää myös sen, onko tiettyyn artikkeliin viitattu.

Tietokantoihin ja ohjeisiin:

Kemian tiedonlähteet

Kemian tärkeitä lehtiä julkaisevat monet kustantajat. Kemian erityistietokannoista on Jyväskylän yliopistossa käytössä Reaxys. Reaxys-tietokanta on erityisesti reaktio- ja synteesitiedon hakuun. Artikkeliviitteiden lisäksi löydät tietokannasta mm.

rakennetietoa
reaktio- ja synteesitietoa
patenttitietoa, mikä on usein tärkeä tiedonlähde kemistille

Kemian alojen tiedonhaussa voit käyttää hakukriteereinä

hakusanoja
aineiden nimiä
CAS-numeroja
rakenne- tai molekyylikaavoja
synteesejä ja reaktioita
Web of Science (WoS)- ja Scopus -tietokannoista saat useiden kustantajien artikkeliviitteitä samanaikaisesti, ja niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit. Yksittäisten lehdenkustantajien palveluissa, kuten Wiley Online Library, saat vain kyseisen kustantajan artikkelit.
Viitteidenhallintaohjelmistoista Zotero ja Mendeley löytyy Kemian laitoksen oma viittaustyyli.

Tietokantoihin ja ohjeisiin:

Matematiikan ja tilastotieteen tiedonlähteet

Matematiikan ja tilastotieteen alojen tärkeitä lehtiä julkaisevat monet kustantajat. Laajalti eri kustantajien lehtiin ulottuvaan hakuun voi käyttää MathSciNet-viitetietokantaa. Artikkeliviitteiden lisäksi löydät viitteitä mm. kirjoihin ja konferenssijulkaisuhin. Yksittäisten lehdenkustantajien palveluissa, kuten Science Direct, saat vain kyseisen kustantajan artikkelit.

ArXiv-arkiston artikkelit ovat usein vasta ns. preprinttejä, eli vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia. Näistä suuri osa ilmestyy lopullisena versiona jossakin tieteellisessä lehdessä.

Web of Science (WoS)- ja Scopus -tietokannoista saat useiden kustantajien artikkeliviitteitä samanaikaisesti, ja niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.

Tietokantoihin ja ohjeisiin:

Viitteidenhallinta

Käytä kirjallisuusviitteidesi tallentamiseen viitteidenhallintaohjelmaa, kuten Zotero. Viitteesi ovat tililläsi hyvässä tallessa ja helposti löydettävissä. Ohjelmaan voi myös tallentaa artikkeleiden pdf-kokotekstit. Viitteitä voit muokata ja järjestellä kansioihin.

Kun kirjoitat opinnäytettä, lisäät ohjelman avulla tekstiisi lähdeviittaukset. Niiden perusteella ohjelma muotoilee automaattisesti lähes täydellisen lähdeluettelon.

Kemian suomenkielinen laitostyyli löytyy Zoteron tyylipankista. Englanninkielisen version voit ladata tästä: university-of-jyvaskyla-department-of-chemistry-eng.csl

Klikkaa yllä olevaa linkkiä hiiren oikealla näppäimellä, ja valitse tallenna nimellä. Ladatuista tiedostoista pitäisi löytyä nyt saman niminen .csl-tiedosto. Kun yrität avata tiedoston, tyylin pitäisi asentua automaattisesti Zoteroon. Jos tämä ei toimi, mene Zoterossa kohtaan Muokkaa > Asetukset > Viitteet > +, ja etsi oikea tiedosto.

Lue lisää:

Viitteidenhallintaohjelmat

Kirjaston tarjoama koulutus

Lähteet talteen Zoterolla (hae hakusanalla Zotero)
Sopimuksesta tiedonhankinnan koulutusta kandidaatin- ja graduseminaariryhmille

�۳�ٱ��԰쾱��ö:&�Բ��;Matti Rajahonka

Lisätietoa aineistoista: Tilastot, patentit, standardit ja lakitietoa

julkaisee sekä omia että yhteistyökumppaneidensa keräämiä tilastotietoja mm. Suomen Tilastollisessa vuosikirjassa.

Verkossa tilastoja ja niihin liittyvää tietoa on saatavana sivuilta, mm. , -tilastopalvelu sekä muuta valikoitua tilastoaineistoa, kuten yllämainittuja ilmiöalueellisia tilastoja.
Esim. kalatalouteen ja vesiviljelyyn liittyvät viralliset tuottaa (LUKE). EU tuottaa monenlaista tilastotietoa, joka on käytettävissä -tietokannassa.

Painetut tilastot ovat kokoelmassa Virallisjulkaisut. Tilastojulkaisuja ei lainata kotiin.

Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus, jonka vastineeksi keksijän on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista (PRH).

Suomessa patenttiasioista vastaa , alueellisina toimipisteinään .

Patentit voivat olla tarpeellisia tiedonlähteitä soveltavilla biotieteiden aloilla, kuten biotekniikassa. Patentteja koskevia viitteitä voi tulla mukaan eri tietokannoista, ellei niitä ole erikseen rajattu jäämään haun ulkopuolelle.

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on suomalaisia patenttijulkaisuja vapaakappaleina, mutta ei kattavasti. Niitä ei ole luetteloitu. Tarvittavasta patenttijulkaisusta voi jättää pyynnön kuitilla. Tarkistuksen jälkeen selviää, onko kyseinen julkaisu kokoelmissa.

Kattavasti patentit ovat nähtävissä Patentti- ja rekisterihallituksen . Verkossa on paljon vapaasti käytettävissä olevaa patenttitietoa. PRH:n sivuilla on käytettävissä maksuttomia , mm. Euroopan patenttiviraston ja kansallisten patenttiviranomaisten yhteistyönä ylläpidettävä sekä PRH:n , joilla voi etsiä suomalaista tai erilaista eurooppalaista patenttitietoa. Muitakin kokonaan tai osin maksuttomia patenttitietokantoja on käytettävissä JYKDOKin kautta.

Kun olet tehnyt sellaisen keksinnön, jonka haluat patentoida, käytännön asioissa neuvoo ja auttaa Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut.

Määritelmän (SFS) mukaan standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää. Standardeilla pyritään lisäämään yhteensopivuutta ja esim. tutkimusmenetelmän ja tutkimuksen toistettavuutta. Standardeja on eri tarkoituksiin. Esim. menetelmästandardi sisältää yksityiskohtaisia ohjeita tuotantoprosessista tai vaikkapa jonkin tutkimusmenetelmän, kuten levätestin tekemisestä.

Suomessa standardisoinnista ja standardeista vastaa Nykyisin SFS-standardit ovat monesti suoraan eu-alkuperää SFS-EN -alkuisina tai kansainvälisinä SFS-EN-ISO -alkuisina, ja vain tärkeimmät niistä käännetään suomeksi. SFS huolehtii myös ympäristömerkinnät Suomessa.

Jyväskylän yliopiston kirjastossa painettuja standardeja on vapaakappaleina, mutta ei kattavasti. Niitä ei ole luetteloitu. Tarvitsemastaan standardista voi jättää pyynnön kuitilla. Tarkistuksen jälkeen selviää, onko kyseinen standardi kokoelmissa.

kautta voi ostaa standardeja ja sivulla ovat käytettävissä vapaasti haettavat voimassaolevien SFS-, ISO- ja CEN-julkaisujen luettelot. Myös kumottujen standardien tiedot ovat saatavissa luetteloissa. Standardeja sisältäviä julkaisuja ei saa maksutta verkosta. Ainoastaan AC-tunnuksella olevia, olemassaolevien standardien korjauksia voi ladata maksutta.

on kaikkien käytettävissä. Standardien lisäksi kokoelmissa on eri standardisoimisjärjestöjen luetteloita, hakuteoksia, sanastoja, käsikirjoja, alaa käsitteleviä lehtiä ym. Julkaisuja ei lainata ulkopuolisille, mutta kokoelmat, tietokannat ja lukutilat ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä.

tilaa SFS-standardeja SFS Online -palvelussa, joskin suurin osa tilaa vain osaa SFS-standardien ryhmistä. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on tilannut kokoelman standardeja SFS Onlinen -palvelussa. Ohjeet ja linkki SFS Online -palveluun.

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on käytettävissä lainsäädäntöä ja oikeustieteellistä aineistoa sekä verkossa että painettuna. Aineistoa voi hakea JYKDOKin kautta. Osa on kaikille avointa, osa vain Jyväskylän yliopiston verkossa käytettävää aineistoa.

Painettuna:

on lukusalikäytössä Suomen asetuskokoelma vuodesta 1860, nimeltään vuodesta 1981 alkaen Suomen säädöskokoelma, sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuodesta 1940. Kokoelmista puuttuvaa aineistoa voi tilata lukusalikäyttöön vapaakappalekokoelmasta.

Verkossa:

on vapaasti käytettävissä verkossa. FinLex sisältää mm. ajantasaisen lainsäädännön, säädösmuutosten kokoelman, oikeustapausten tietokannan ja hallituksen esityksiä vuodesta 1992 alkaen sekä tiedot normeja antavista viranomaisista, kuten ministeriöistä, ja näiden määräyskokoelmista.
uusimpia päätöksiä ja ratkaisuselosteita on vapaasti verkossa, kuten myös
kuluvan vuoden ennakkoratkaisuja ja lausuntoja.
-portaalin kautta on saatavana Euroopan unionin lainsäädäntöä sekä mm. Virallinen lehti.
lakitietopalvelu sisältää Suomen laajimman lainsäädäntötietokannan, päivittäisen uutispalvelun, juridisia kirjoja, artikkeleita ja lehtiä sekä muuta aineistoa. Osa palveluista on maksullisia, osan käyttö on täysin vapaata.

Ģ��ֱ��