Näin arvioit tieteellisyyttä ja luotettavuutta
³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç
Lähdekriitikon muistilista
- Käytän tieteellisiä tietokantoja ja rajaan hakutulokset tieteellisiin artikkelihin (jos mahdollista).
- Haen kirjoja JYKDOKista tai Finnasta ja tarkistan kirjan tieteellisyyden
- Jos haluan tarkistaa lähteen tieteellisyyden, voin
- Hakea artikkelin nimellä JYKDOKin Kansainvälisten artikkeleiden hausta ja katsoa, lukeeko artikkelin kohdalla vertaisarvioitu
- Hakea lehden nimellä Julkaisufoorumista ja katsoa, onko lehdellä tasoluokka 1 - 3
- Hakea kirjan kustantajan nimellä Julkaisufoorumista ja katsoa, onko kustantajalla tasoluokka 1 - 3
- En käytä tieteellisinä lähteinä graduja tai muita opinnäytteitä. Väitöskirjoja voin käyttää
- En käytä tieteellisinä lähteinä ammattilehtien artikkeleita
- Käytän konferenssiartikkeleita harkitusti, elleivät ne ole keskeinen julkaisutyyppi omalla tieteenalallani
- Tarkistan, mitä lehden kotisivuilla sanotaan tieteellisyydestä.
Huomaathan, että nyt puhutaan ³Ù¾±±ð³Ù±ð±ð±ô±ô¾±²õ¾±²õ³Ùä lähteistä. Voit kyllä sinänsä viitata millaiseen julkaisuun tahansa, mutta mikä tahansa ei käy tieteelliseksi lähteeksi. Aiheesta riippuen saatat tarvita lähteiksi esimerkiksi KELAn raportteja, ammattilehden artikkeleita tai vertaisarvioimattomia konferenssiartikkeleita.
Pyri käyttämään alkuperäislähdettä, ei jonkun toisen tulkintaa siitä. Aina tämä ei tosin ole mahdollista. Poikkeuksena Foucault'n tai Judith Butlerin kaltaiset klassikot, joita voi joskus olla hyödyllistä lukea myös kokeneen tutkijan tulkitsemana.