Mitä tieteellinen tieto on?

äܱٳٱ

Millaista tieteellinen tieto on?

Arkisessa ajattelussa tiedolla on erilainen merkitys kuin tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä etsitään eri tavoin. Tieteellisessä tiedonhankinnassa etsitään tieteellisiä lähteitä, kuten vertaisarvioituja artikkeleita. Arjessa tietoa haetaan esimerkiksi uutis- ja blogiteksteistä googlettamalla.

Tieteellinen tieto on

  • kyseenalaistavaa ja kriittistä,
  • julkista,
  • systemaattista,
  • lisäksi väitteet esitellään aiemman tutkimuksen pohjalta,
  • tietoa punnitaan, korjataan ja täydennetään, 
  • ja tiedonmuodostuksessa käytetään tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
  • Tavoitteena on aiempien tutkimustulosten tarkastelu sekä tutkijan asemoituminen suhteessa aiempaan tutkimukseen.
  • Käsitteiden kontekstuaaliset merkitykset ja keskinäiset suhteet ovat tieteellisessä tutkimuksessa olennaisia asioita. 

Arkikeskustelukin voi toki olla kriittistä ja käsitteiden kontekstuaaliset merkitykset tiedostavaa, mutta arkinen tiedonmuodostus saattaa myös usein pohjautua yksittäisiin havaintoihin, omiin kokemuksiin ja niiden pohjalta tehtäviin yleistyksiin. Yksittäisen henkilön kokemustieto ei ole tieteellistä tietoa. Kokemustietoa on esimerkiksi se, jos henkilö A omiin kokemuksiinsa perustuen ajattelee, että jokin tietty kasvatusmenetelmä on paras.

Tiedeyhteisön käytänteet ja tutkimusetiikka säätelevät tieteellisen tiedon tuottamista. Tieteellinen prosessi asettaa tiedonhankinnalle vaatimuksia ja edellyttää systemaattisuutta. Kirjastotuutorissa tutustutaan näihin asioihin.

Tiedonhankinnan tavoite tutkimusprosessissa on löytää tieteellisiä lähteitä tietystä aiheesta ja hahmottaa, millaista tieteellistä keskustelua aiheesta on käyty. Löytämäsi lähteet ovat tekstisi rakennuspalikoita, jotka muodostavat perustan omille johtopäätöksillesi ja havainnoillesi. Tieteellinen kirjoittaminen on vuoropuhelua lähteiden kanssa.
 

Tieteelliset tietokannat

Tieteelliset tietokannat ovat luotettavin tiedonlähde silloin, kun etsit tieteellistä tietoa. Ne ovat erikoistuneet yhden tai useamman tieteenalan tiedon järjestämiseen, hakemiseen ja löytämiseen. Kasvatustieteisiin keskittyvä ERIC (ProQuest) on esimerkki tieteellisestä tietokannasta. 

Löydät Jyväskylän yliopistoon käyttöön hankitut tietokannat JYKDOKista.

  • Tieteenalasi tiedonhankintasivulta näet, mitkä ovat alasi keskeisiä tietokantoja.
  • Laajemman tieteenalasi tietokantalistan näet myös klikkaamalla JYKDOKin etusivulla Selaa tietokantoja > Tieteenala > Artikkelit.
  • Jos tiedät tietokannan nimen, hae se kirjoittamalla tietokannan nimi JYKDOKin perushaun hakukenttään. 
  • Tietokantoihin mennään aina JYKDOKin kautta, jotta ne toimivat oikein.

Monissa tieteenalakohtaisissa tietokannoissa on omia rajausvaihtoehtoja tieteenalan tarpeisiin. Esimerkiksi kasvatustieteiden tietokannassa voidaan rajata hakutulokset koskemaan tiettyä kouluastetta.

Tieteelliset tietokannat ovat tieteellisten kustantajien tuottamia hakupalveluita. Yhdellä kustantajalla on yleensä monia eri tietokantoja. Esimerkiksi Ebscolla on useita sekä monitieteisiä että pienempiä tieteenalakohtaisia tietokantoja, kuten kauppatieteiden Business Source Elite, psykologian PsycINFO, kirjallisuuden MLA International Bibliography tai terveystieteiden CINAHL. Yksittäinen kustantaja sekoitetaan joskus yhdeksi tietokannaksi, mutta "Ebsco" ei siis ole tietokanta, vaan kustantaja.

Huomaathan myös, että JYKDOK ei ole tieteellinen tietokanta, vaan kirjastomme kokoelmatietokanta, joka sisältää sekä tieteellistä että ei-tieteellistä aineistoa.    

Tieteellinen tieto pyrkii korjaamaan itseään

Uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle. Kun uutta tietoa syntyy, tarkastellaan samalla aiempaa tietoa. Pitääkö se edelleen paikkansa, vai kumoavatko uudet havainnot jotain aikaisemmin tiedetystä? Keskeisiin tieteellisen tiedon periaatteisiin kuuluu, että

  • Tieteelliset tulokset ovat toistettavissa. 
  • Tiedonhankinnassa pyritään objektiivisuuteen.
  • Tieteellinen tieto ei tavoita koko totuutta, sillä ”totuus” on yleensä laajempi asia, kuin mitä tutkimuksella pystytään havaitsemaan.
  • Tiede ei ole erehtymätöntä, mutta koska tieto kumuloituu, virheet yleensä korjaantuvat ja tieto verifioituu uusien tutkimustulosten avulla.

ä: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, Metsämuuronen 2011, s. 33–34