Ä¢¹½Ö±²¥

1. Säädöstausta

Jyväskylän yliopiston hyväksilukemisen periaatteet perustuvat seuraavaan säädöspohjaan:

Yliopistolaki 558/2009

44§: Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

7 a§: Yliopisto voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Yliopiston tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse.

Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö

33 §: Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Tutkintoon voidaan sisällyttää opintoja myös muista tiedekunnista ja muista korkeakouluista.

37 §: Jyväskylän yliopistossa voidaan hyväksilukea sekä suomalaisissa ja ulkomaalaisissa korkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja että muuten hankittua osaamista, joka vastaa suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. Osaaminen on aina todennettava ja arvioitava. Hyväksilukuja voidaan tehdä milloin tahansa opintojen aikana opiskelijalle, joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi ja jolla on opiskeluoikeus Jyväskylän yliopistoon.

Aiemmin suoritetusta saman tasoisesta tutkinnosta voidaan hyväksilukea vain Jyväskylän yliopistossa suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman mukaisia opintoja.

Opinnäytettä ei voi hyväksilukea.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö antaa tarkemmat ohjeet opinnoilla tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Niiden lisäksi dekaani ja erillislaitoksen johtaja voi päättää tarkentavista menettelyistä ja perusteista, joiden perusteella opiskelija saa hyväksilukea opintoja.

Viestintä- ja kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

2. Periaatteiden tarkoitus ja soveltaminen

Nämä periaatteet täydentävät ja täsmentävät yliopistolain ja Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön perusteella tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Periaatteita sovelletaan osaamisen hyväksilukemiseen Jyväskylän yliopiston tutkintoihin sekä soveltuvin osin tutkintoon johtamattomiin opintoihin.

3. Keskeiset käsitteet ja määritelmät

±á²â±¹Ã¤°ì²õ¾±±ô³Ü°ì±ð³¾¾±²õ±ð±ô±ô²¹ tarkoitetaan opiskelijan suorittamien opintojen tai muulla tavoin hankkiman osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hyväksilukuprosessissa. Tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan ja tunnustamisella menettelyjä, joilla opiskelija saa hyväksiluvun hankkimansa osaamisen perusteella. 

Hyväksilukeminen on joko korvaamista tai sisällyttämistä. Hyväksilukeminen tapahtuu aina osaamisen ja hakemuksen perusteella.

Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelman mukaisen opintojakson korvaamista kokonaan tai osittain opiskelijan aiemmin suorittamien opintojen tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella.

³§¾±²õä±ô±ô²â³Ù³Ùä³¾¾±²Ô±ð²Ô tarkoittaa korkeakoulussa suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden liittämistä sellaisenaan osaksi tutkintoa tai opintojakson liittämistä osaksi opintokokonaisuutta. 

Näissä periaatteissa ³ó²â±¹Ã¤°ì²õ¾±±ô³Ü°ì±ð³¾¾±²õ±ð±ô±ô²¹ tarkoitetaan sekä korvaamista että sisällyttämistä, ellei toisin mainita. Korvaamista ja sisällyttämistä kuvataan tarkemmin luvuissa 5 ja 6. 

Osaamisen opinnollistamisella tarkoitetaan näissä periaatteissa muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisten tunnistamista, arvioimista ja tunnustamista opetussuunnitelman mukaisina opintosuorituksina. Opinnollistamista kuvataan tarkemmin luvussa 7.

4. Hyväksilukemisen lähtökohdat

Hyväksilukumahdollisuuden taustalla ovat osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, joissa kuvataan opintojaksojen, opintokokonaisuuksien ja tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet. Hyväksilukemisen edellytyksenä on, että osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. 

Hyväksilukemista voi hakea opiskelija, jolla on Jyväskylän yliopistossa opiskeluoikeus kandidaatti-, maisteri- tai tohtoriohjelmassa, ja joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi siihen opiskeluoikeuteen, jonka opintoihin hän haluaa hakea hyväksilukemista. Hyväksilukemista voi hakea myös opiskelija, jolle Jyväskylän yliopisto on myöntänyt ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun tutkintoon johtamattoman opinto-oikeuden, ja mahdollisuus hyväksilukemiseen koskee tämän opinto-oikeuden kattavia opintoja. Hyväksilukemista hakevalla tulee olla voimassa oleva opinto-oikeus opintoihin, joihin hän hakee hyväksilukemista. Avoimen yliopiston opiskelija voi hakea korvaavuutta ennen opinto-oikeuden hankkimista korvattavaan opintojaksoon.

Vastuu hyväksilukuprosessin käynnistämisestä ja hyväksilukemisen hakemisesta on opiskelijalla. Opiskelijan tulee todentaa osaamisensa siten, että osaamista pystytään arvioimaan. Hyväksilukeminen voi edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen ja päivittämisen yhteydessä opiskelijan vastuulla on selvittää yhdessä ohjaajansa kanssa, onko opiskelijalla tutkintoonsa tai opintoihinsa sopivaa osoitettavissa olevaa osaamista. Hyväksiluettu suoritus on sisällytettävä tutkintoon, tai mikäli kyseessä ei ole tutkinto-opiskelija, opiskelijan opinto-oikeuden mukaisiin opintoihin. 

Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 34 §:n mukaan opintojakso- ja opintokokonaisuussuoritusten vanhentumisen periaatteista päättää tiedekuntaneuvosto lukuun ottamatta viestintä- ja kieliopintoja, joista päättää Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen (Movi) johtokunta. Movin johtokunnan päätöksen mukaisesti 1.8.2020 ja sen jälkeen aloittavien opiskelijoiden viestintä- ja kieliopinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa, ja tämä koskee myös hyväksiluettuja opintoja. Tiedekuntien opintojen vanhentumista koskevista periaatteista ja päätöksistä saa tietoa tiedekuntien antamista ohjeista.

5. Muodollisessa koulutuksessa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Jyväskylän yliopistossa suoritettaviin opintoihin voidaan hyväksilukea korvaamalla suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Opintojakson korvaaminen kokonaan tai osittain edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja osaamistavoitteiden toteutumista sekä sitä, että opinnot ovat samantasoisia (vähintään samalla ) kuin korvattavat opinnot. Avoin yliopisto ei myönnä osittaisia korvaavuuksia.

Jyväskylän yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksilukea myös sisällyttämällä suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. ³§¾±²õä±ô±ô²â³Ù³Ùä³¾¾±²Ô±ð²Ô ei edellytä sisällöllistä vastaavuutta, mutta opintojen tulee olla jonkin korkeakoulun opetussuunnitelman mukaisia ja korkeakoulun myöntämiä virallisia opintosuorituksia. Edellä mainitun määritelmän mukaisiin opintoihin luetaan myös yliopiston yhteistyösopimusten puitteissa suoritetut opinnot (esimerkiksi kesäkouluopinnot ja lyhytliikkuvuuden aikana suoritetut opinnot). Tutkintoon sisällytettävän opintokokonaisuuden tulee olla kotimaisen tai ulkomaisen korkeakoulun hyväksymä kokonaisuus. 

Jyväskylän yliopistossa erillisellä opinto-oikeudella suoritettavaan opintokokonaisuuteen voidaan hyväksilukea opintojaksoja sisällyttämällä silloin kun se on opetussuunnitelman mukaan mahdollista.

Jos opiskelija on jo suorittanut tutkinnon Jyväskylän yliopistossa tai opiskelee useampaa tutkintoa yhtä aikaa ja haluaa käyttää samoja opintoja useammassa kuin yhdessä tutkinnossa, pitää opinnoille hakea hyväksilukua. Suoritetut opinnot kuuluvat alkuperäisinä yhden tutkinnon opintosuunnitelmaan tai valmiiseen tutkintoon. Jyväskylän yliopiston sisäisissä tutkintojen välisissä hyväksiluvuissa tulee ottaa huomioon rajoitukset, joita käsitellään luvussa 9.

6. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen

Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista voi syntyä esimerkiksi omaehtoisen opiskelun kautta, täydennyskoulutuksissa, luottamustoimissa, harrastuksissa tai työelämässä. Hyväksilukemisen näkökulmasta keskeistä ovat kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot, ei pelkkä kokemus. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista voidaan hyväksilukea korvaamalla opetussuunnitelman mukaiseen opintojaksoon. Opiskelijan tulee todentaa osaamisensa ja osoittaa, että hänen osaamisensa vastaa opintojakson sisältöjä ja täyttää opintojakson osaamistavoitteet kokonaan tai osittain. Osaamisen todentamiseksi ja täydentämiseksi voidaan pyytää todistuksia, tenttejä, portfolioita, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia todentamisen ja täydentämisen tapoja. Korvaavuuspäätöksen tekijä määrittelee tarkemmat menettelyt osaamisen osoittamiseen.

Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen sisällyttäminen on mahdollista yliopistossa, tiedekunnassa tai erillislaitoksessa erikseen tehdyn päätöksen perusteella (katso Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö 37 §). Jyväskylän yliopistossa on tehty erillinen päätös varusmiespalveluksen aikaisen johtamis- ja kouluttajakoulutuksen sisällyttämisestä tutkintoon.

Jyväskylän yliopistossa opiskeleva voi hakea hyväksilukemista muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Avoimen yliopiston opinto-oikeudella opiskeleva ei voi hyväksilukea muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista.

7. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen opinnollistaminen

Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista voidaan liittää osaksi tutkintoa tai tutkintoon johtamattomia opintoja myös opinnollistamisen kautta. Opinnollistaminen liittyy läheisesti hyväksilukemiseen, mutta eroaa hyväksilukemisesta siten, että siitä sovitaan pääsääntöisesti etukäteen ennen osaamisen hankkimista, eikä se edellytä hyväksilukuhakemuksen tekemistä. Opinnollistamista voidaan tehdä opetussuunnitelman mukaiseen opintojaksoon, jonka sisällöt ja suoritustavat mahdollistavat opinnollistamisen. Jyväskylän yliopistossa on myös joitakin yhteisesti sovittuja opinnollistamisen mahdollisuuksia (esimerkiksi Jyväskylän yliopiston luottamustoimet ja tutorina toimiminen Jyväskylän 
yliopistossa).

8. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöverkostoissa suoritettavien opintojen hyväksilukeminen tutkinto-opiskelijoille

Läsnä oleva tutkinto-opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa soveltuvia opintoja toisesta suomalaisesta korkeakoulusta tai ulkomaisesta yhteistyöyliopistosta sen mukaisesti, mitä opetussuunnitelmassa ja korkeakoulujen välisissä yhteistyösopimuksissa on määritelty. Toisessa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen tulee sisältyä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 

Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien opintoja koskevista periaatteista päätetään niitä koskevissa sopimuksissa ja opetussuunnitelmissa. Kansainvälisissä kaksois- ja yhteistutkinnoissa toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavat tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot voivat olla enemmän kuin puolet tutkinnosta sen mukaisesti, mitä yliopistojen välillä on asiasta sovittu.

9. Hyväksilukemista koskevat rajoitukset

Hyväksiluettava osaaminen ei saa olla päällekkäistä tutkintoon jo tehtyjen suoritusten tai muun hyväksiluetun osaamisen kanssa. Vain hyväksytysti suoritettuja opintoja voi käyttää hyväksilukemisen perusteena. Jo aiemmin hyväksiluettua suoritusta ei käytetä hyväksilukemiseen, vaan osaamistavoitteiden täyttyminen arvioidaan opiskelijan alkuperäisestä suorituksesta.

Seuraavat rajoitukset koskevat opiskelijan suorittamaan korkeakoulututkintoon sisältyvien opintojen hyväksilukemista: 

• Alemmasta korkeakoulututkinnosta ei voida hyväksilukea opintoja samaan koulutukseen sisältyvään ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijan tulee suorittaa alempi ja ylempi korkeakoulututkinto kokonaisuudessaan.
• Samalla perusteella kuin edellisessä kohdassa hakukelpoisuuden tuottaneesta tutkinnosta ei voida hyväksilukea opintoja ylemmän tason tutkintoon. Tämä rajoitus koskee kaikkia tutkintotasoja. Mikäli hakukelpoisuuden tuottaneeseen tutkintoon kuuluvat opinnot ovat opiskelijan opiskeluoikeuteen liittyvän opetussuunnitelman mukaan pakollisia, voidaan osaaminen tunnistaa, mutta varsinaista hyväksilukemista opintopisteineen ei voida tehdä. Pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksotasolla määriteltyjä tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja.
  • Jos opiskelija on jo liittänyt hakukelpoisuuden tuottaneeseen alempaan tutkintoonsa opintojakson tai opintokokonaisuuden, joka kuuluu pakollisena ylemmän tutkinnon opetussuunnitelmaan, opiskelijan kanssa sovitaan suorituksista, joilla tutkinnon vähimmäislaajuus saavutetaan.
  • Hakukelpoisuuden tuottaneeseen alempaan tutkintoon kuulunut opintojakso voidaan tarvittaessa hyväksilukea ylempään tutkintoon nollana opintopisteenä, jos opintotietojärjestelmään on tarpeen todentaa, että Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelman mukainen pakollinen sisältö on suoritettu. Mikäli kelpoisuuden tai pätevyyden osoittamiseksi on välttämätöntä myöntää myös opintopisteet ylempään tutkintoon, tulee huolehtia siitä, että kyseiset opintopisteineen hyväksiluettavat opinnot ovat tutkinnon minimilaajuuden lisäksi suoritettuja opintoja.
• Jos maisterin tutkintoon hakukelpoisuuden tuottanut tutkinto on maisterin tutkinto, joka sisältää myös alemman korkeakoulututkinnon opinnot, on mahdollista hyväksilukea ainoastaan maisterivaiheen opintoja.
• Aiemmin suoritetusta samantasoisesta tai muusta kuin hakukelpoisuuden tuottaneesta tutkinnosta voidaan hyväksilukea vain Jyväskylän yliopistossa suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman mukaisia tutkinnon suorittamiseksi vaadittuja opintoja.

Opiskelija ei voi käyttää samaa opintojaksoa tai opintokokonaisuutta kuin kerran samaan tutkintoon. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmien mukaiseen opintokokonaisuuteen, ilmoitetaan opetussuunnitelmassa, miten sen jo aiemmin suorittanut opiskelija saa suoritettua opintokokonaisuuden. Tutkinnon sisällä ei kirjata tuplapisteitä, vaan tilanne tulee ratkaista opetussuunnitelmatyöllä. Mikäli opetussuunnitelmassa ei ole kuvattu vaihtoehtoja tai menettelytapaa, sovitaan suorituksesta henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Hyväksiluettaville opintopisteille ei ole enimmäismäärää, jos hyväksiluettavat opinnot eivät sisälly korkeakoulututkintoon. Mikäli kuitenkin suoritettavaan tutkintoon hyväksyttävissä olevia opintoja on jo suoritettu ja kirjattu Jyväskylän yliopiston Sisu-järjestelmään vähintään tutkinnon minimilaajuuden verran, ei opintoja voida enää hyväksilukea, lukuun ottamatta tutkintoon pakollisina vaadittavia opintoja, Jyväskylän yliopiston opiskelijavaihtokohteessa suoritettuja opintoja tai kelpoisuuden tai pätevyyden osoittamiseksi välttämättömiä opintoja.

Mikäli opiskelijan hyväksiluettaviksi ehdottamat opinnot sisältyvät jo korkeakoulututkintoon, opintojen hyväksilukemista Jyväskylän yliopistossa suoritettavaan tutkintoon on rajoitettu seuraavasti:

• Alempaan korkeakoulututkintoon voi hyväksilukea toiseen korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja yhteensä enintään 90 opintopistettä.
• Ylempään korkeakoulututkintoon voi hyväksilukea toiseen korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja yhteensä enintään 60 opintopistettä (psykologian maisterin tutkinnossa enintään 75 opintopistettä).
• Jatkotutkintoon voi hyväksilukea toiseen jatkotutkintoon sisältyviä jatko-opintoja rajoituksetta.

Opinnäytettä ei voida hyväksilukea eli Jyväskylän yliopistossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvän opinnäytteen tulee aina olla suoritettu Jyväskylän yliopistossa. Kypsyysnäytettä ei voida hyväksilukea lukuun ottamatta sen kielentarkastuksen osuutta, joka voidaan hyväksilukea, jos opiskelija on saanut suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen ja on suorittanut suomalaisen korkeakoulututkinnon samalla kielellä.

10. Hyväksilukemisen hakeminen, hakemusten käsittely ja hyväksilukujen kirjaaminen

Jyväskylän yliopistossa opiskelevien tulee hakea hyväksilukemista Sisu-järjestelmässä. Avoimen yliopiston opinto-oikeudella opiskelevien tulee hakea hyväksilukemista sähköisellä lomakkeella. Opiskelijan tulee liittää hakemukseen hyväksilukemisen arvioimiseksi tarvittavat liitteet ja tiedot, joita ovat esimerkiksi opintosuoritusote tai todistus suoritetuista opinnoista tai muulla tavoin hankitusta osaamisesta sekä suoritettujen opintojen sisältökuvaus opinto-oppaasta tai vastaavasta. Lisäksi opiskelijan on tarvittaessa kuvattava, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esittämänsä aineiston perusteella. Ulkomailla suoritetuista opinnoista opiskelijan on liitettävä hakemukseen myös tieto käytetystä arvosteluasteikosta sekä tieto opintojen laajuudesta Jyväskylän yliopiston opintopisteinä, mikäli se on saatavilla. Opiskelijaa voidaan tarvittaessa pyytää täydentämään hakemustaan. Puutteellinen hakemus, jota opiskelija ei pyynnöstä huolimatta täydennä kuukauden sisällä täydennyspyynnöstä, johtaa hylkäävään päätökseen.

Päätös hyväksilukemisesta tehdään pääsääntöisesti kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Määräaikaan ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta.

Hyväksilukea voi vain hyväksytysti suoritettuja opintoja.

Korvaavuus kirjataan Sisu-järjestelmään korvattavan opintojakson opintopistemäärän mukaisella laajuudella. Jos opiskelijan suorittama opintojakso on opintopistemäärältään korvattavaa opintojaksoa laajempi, voidaan laajuuden ylittävät opintopisteet sisällyttää erilliseksi opintojaksoksi esimerkiksi tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin opiskelijan erillisestä hakemuksesta.

Sisällytettävät opinnot kirjataan alkuperäisellä laajuudella.

Hyväksiluettujen opintojen suorituspäiväksi kirjataan niiden alkuperäinen suorituspäivä.

Korvatuista opinnoista annetaan arvosana Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelman mukaisella arvosteluasteikolla. Opetussuunnitelman mukainen numeerinen arvosana voidaan myös erityisestä syystä korvata hyväksytty-arvosanalla (esimerkiksi muulla tavoin hankitun osaamisen tapauksessa tai jos alkuperäinen suoritus on arvioitu asteikolla hyväksytty/hylätty tai jos alkuperäisen arvosanan muuntaminen Jyväskylän yliopiston asteikolle 0–5 ei ole mahdollista). 

Sisällytettävistä opinnoista annetaan alkuperäinen arvosana, jos suoritetut opinnot on arvioitu käyttäen samoja arvosteluasteikkoja kuin Jyväskylän yliopistossa. Jos sisällytettävät opinnot on arvioitu käyttäen eri arvosteluasteikkoja kuin Jyväskylän yliopistossa tai ne on suoritettu ulkomailla, arvosanaksi annetaan hyväksytty.

Kielteisen hyväksilukupäätöksen tulee sisältää perustelut ja ohjeet oikaisumenettelystä. Opiskelijalle voidaan myöntää myös osittainen korvaavuus, kun opiskelijan suorittamat opinnot tai muulla tavoin hankkima osaaminen ei kata koko opintojaksoa. Tällöin opiskelijan tulee täydentää pyydetyllä tavalla osaamistaan ja/tai suorittaa puuttuvat osaamisalueet. Päätökseen, joka koskee osittaista korvaavuutta, tulee antaa perustelut ja ohjeet oikaisumenettelystä sekä ohjeet ja määräaika tarvittavien lisänäyttöjen esittämiselle. 

Koulutuspalvelut antaa tarkemmat ohjeet hyväksilukemisen hakemisesta ja hyväksiluettujen suoritusten kirjaamisesta.

Korvaavuushakemukset käsitellään tiedekunnissa ja laitoksilla opintojakson vastuuyksikön mukaisesti. Sisällyttämishakemukset käsitellään koulutuspalveluissa, lukuun ottamatta erillispäätöksiä muun kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen sisällyttämisestä. Viestintä- ja kieliopintojen hyväksilukuhakemukset käsitellään Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa. Avoimen yliopiston opinto-oikeudella opiskelevien korvaavuushakemukset käsitellään avoimessa yliopistossa.

11. Hyväksilukupäätöksen oikaisumenettely

Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyynnössä on eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan.

Päätös oikaisupyyntöön on tehtävä kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti. Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Opiskelija voi hakea oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyyntö toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

12. Voimaantulo

Periaatteet tulevat voimaan 1.8.2025.