Miten aloitan kandidaatintutkielman teon?

Kandidaatintutkielman aloittaminen, haku, ilmoittautuminen

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Kandidaatintutkielma on alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkielma. Kandidaatintutkielma on osa aineopintoja. Tutkielmaa tehdessäsi opit tutkimustehtävän rajaamista, perehdyt tutkimuksesi kannalta oleelliseen teoriaan ja tutkimustietoon, tuotat uutta tietoa sekä raportoit tutkimuksesi vaiheet ja tulokset. Opit myös tieteellistä viestintää sekä kirjallisesti että palautetta antamalla. 

Kandidaatin tutkielma tehdään yleensä seminaariryhmässä aineopintojen loppuvaiheessa eli noin kolmantena opiskeluvuonna. Ilmoittaudu opintojaksolle Sisussa ja tarkista samalla tarkemmat tiedot opintojakson suorittamiseksi. Sisussa on kerrottu esimerkiksi mahdollisista vaadittavista esitiedoista ennen tutkielman aloittamista. 

Avoimen tiedon keskus tukee opinnäyteprosessiasi tarjoamalla

Tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet

Tarkista alla olevasta valikosta onko tutkinto-ohjelmassasi tarkempia ohjeita tai hakuprosessi kandidaatintutkielman aloittamiseen. 

³¢¾±²õä´Ç³óÂá±ð±ð³Ù

Valitse opintojasi koskeva ohje

Faculty of Humanities and Social Sciences

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

HYTK - Historian ja etnologian laitos

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

HYTK - Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

HYTK - Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

HYTK - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kauppakorkeakoulu

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Psykologia

Aiheen valinta ja opintojen kevätpäivä

Kandidaatintutkielma on tarkoitettu tehtäväksi ensisijaisesti 3. opiskeluvuonna yhdessä psykologian tutkinto-ohjelmaopiskelijoille pakollisten menetelmäopintojaksojen PSYA202 ja PSYA203 kanssa. Lisäksi PSYA204 on suositeltava opintojakso, jos olet tekemässä joko kandidaatin tai pro gradu -tutkielmasi laadulliseen aineistoon ja aineistoanalyysiin perustuen.

Kandidaatintutkielmaryhmiä koskeva ajantasainen tieto löytyy laitoksemme henkilö- ja opiskelijakunnan yhteiseltä Moodle-alueelta eli arkikielisesti (kurssiavain Psyka2024), joka päivitetään aina huhtikuussa seuraavaa lukuvuotta varten. Moodlesta löydät nykyiset ja huhtikuun jälkeen aina seuraavan lukuvuoden kandidaatintutkielmaryhmien ohjaajat, tarjolla olevien tutkielmien aiheet ja/tai seminaarien yleiset teemat sekä muut kunkin ohjaajan antamat tarkemmat tiedot.

Opiskelijat pääsevät tutustumaan eri ohjaajien tutkimusteemoihin Opintojen kevätpäivässä, joka järjestetään vuosittain huhti-toukokuussa. Tilaisuuden ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan kunakin lukuvuonna tarkemmin sekä sähköpostitse koulutussuunnittelijan terveisissä opiskelijoille että psykologian laitoksen yleisellä Moodle-alueella.

Ilmoittautuminen kandidaatintutkielman ryhmään ja opintojaksolle

Kun ilmoittaudut tekemään kandidaatintutkielmaa sähköisellä lomakkeella, joka löytyy (kurssiavain Psyka2024), laitos osoittaa sinulle ohjaajan. Voit ilmoittautuessasi esittää toiveen ohjaajasta (esim. kevätpäivän esittelyiden pohjalta). Jos tulijoita tietylle ohjaajalle on enemmän kuin hänellä on kanditutkielman tekijöiden paikkoja, ohjaajalta paikan saavat arvotaan. On hyvä muistaa, että kandidaatintutkielman osaamistavoite liittyy yleisesti empiirisen tutkimuksen tekemisen opetteluun eikä niinkään tiettyyn sisällölliseen teemaan tai aihepiiriin syventymiseen.

Psykologian laitos on linjannut, että kandidaatintutkielmat tehdään kolmen hengen pienryhmissä, ellei hyvin painavaa ja perusteltua syytä ole toimia toisin. Jos sinulla on valmis ryhmätoive, voit mainita sen ilmoittautuessasi opintojaksolle. Muussa tapauksessa laitoksen henkilökunta auttaa eli muodostaa pienryhmät.

Kandidaatintutkielmaohjausryhmiin ilmoittautumisaika on toukokuun alussa, opintojen kevätpäivän jälkeen. Toteutuvasta ryhmäjaosta tiedotetaan ilmoittautuneille opiskelijoille toukokuun loppuun mennessä. Sinun täytyy muistaa ilmoittautua kandidaatin tutkielmaan liittyviin opintojaksoihin (PSYA210 Kandidaatintutkielma ja PSYA220 Maturiteetti) myös Sisussa.

Fysiikka

Kandidaatintutkielmaa aloittavat opiskelijat ilmoittautuvat syksyn aikana opintojaksolle FYSA2090 ja valitsevat suoritustavan yksi. Opintojakson ensimmäinen tapaaminen on marraskuussa pidettävä aihesparraus. Aihesparrauksessa työstät omaa ideaasi tutkielman aiheeksi yhdessä opettajan kanssa. Laitos nimeää kandidaatintyölle ohjaajan aihesparrauksen jälkeen. 

Kemia

Kun olet aloittamassa kandidaatintutkielmaa, niin ilmoittaudu Sisussa opintojaksolle KEMA260 Kandidaattitutkielma. Pääset tutkielman Moodle-alustalle, josta löytyy lisätietoa aiheista ja ohjaajista. Ota itse yhteys mahdolliseen ohjaajaan, tai sitten Juhani Huuskoseen, jos sopivaa aihetta/ohjaajaa ei löydy. Syksyisin lokakuussa kemian laitos järjestää myös tutkielmaa aloittaville opiskelijoille infon, jossa kerrotaan tarkemmin tutkielman tekemisestä ja siihen liittyvistä muista asioista. Tilaisuuden jälkeen tallenne löytyy tutkielman Moodle-alustalta.

Ennen tutkielman aloittamista opiskelija käy ohjaajansa kanssa läpi laitoksen kandidaatintutkielman arviointiperusteet, ja he täyttävät yhdessä kandidaatintutkielman aloituslomakkeen, joka jää ohjaajan haltuun.

Kemiassa kandidaattiopintojen lopputyö jakaantuu kahteen osaan: kandidaatintutkielmaan (KEMA260, 6 op) ja vapaaehtoiseen tutkimusprojektiin (KEMA2500, 3-6 op). Kandidaatintutkielman ja tutkimusprojektin voit aloittaa, kun olet suorittanut kemian perusopinnot ja kaikki kemian aineopintojen laboratoriotyöt sekä näiden lisäksi olet suorittanut kemian aineopintojen pakollisia kursseja vähintään 20 op. Ohjeaikataulun mukaan kandidaatintutkielma ja tutkimusprojekti tehdään kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukaudella.

Kandidaatintutkielma ja vapaaehtoinen tutkimusprojekti tehdään jostakin kemian vahvuusalueesta: analyyttinen kemia ja kiertotalous, epäorgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, nanotiede tai opettajakoulutus. Kemian opettajaopiskelijat tekevät vain kemian opettajan kandidaatintutkielman. Muut opiskelijat voivat valita alansa kiinnostuksen mukaan. Ohjattavien tutkielmien ja tutkimusprojektien kiintiö on noin 10/vahvuusalue. Maisteriopinnot voit suorittaa miltä alalta tahansa riippumatta siitä, minkä vahvuusalueen kandidaatintutkielman olet suorittanut.

Tietojenkäsittelytiede, Jyväskylä ja Kokkola

Aihe


Kandidaatintutkielman aihe valitaan seminaarin alussa ja aihetta työstetään kurssilla tutkimussuunnitelmaksi. Tutkimussuunnitelma on hyvä pohja kandidaatintutkielmalle, joskin joissain tapauksissa suunnitelma tiedonhakuprosessi- ja tutkimusmenetelmäkuvauksineen voi kattaa  kandidaatintutkielmana raportoitavaa tutkimusta laajemman kokonaisuuden. Kandidaatintutkielman aihe voi liittyä mihin tahansa tietotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon. Tutkielman aihetta voi ehdottaa itse tai tiedustella kandidaattiseminaarin vetäjiltä. Jos tutkintosi on valmistumassa ajantasaisen ja hyväksytyn HOPSisi mukaan vuoden vaihteessa tai alkuvuodesta, niin kandidaatintutkielman ja siihen liittyvän seminaarin suorittaminen itsenäisemmin syksyllä saattaa tulla kyseeseen (yhteydenotot näissä tapauksissa Tytti Saksaan (tytti.saksa@jyu.fi).

Hyvä aihe voisi olla esim. jollain kurssilla esillä ollut asia, josta haluaisit lisätietoa tai aihepiiri, jota olisit toivonut kurssilla käsiteltävän. Jos olet toteuttanut vapaa-ajallasi tietokoneohjelman tai ollut mukana laajemmassa tietoteknisessä tehtävässä, jota et ole vielä hyödyntänyt opinnoissasi, niin työn kirjallinen raportointi voi hyvinkin täyttää tutkielman kriteerit. Jos työskentelet tietotekniikka-alalla, voi aihe olla myös työhösi liittyvä. IT on tunnetusti kaikkialla, joten tietotekniikan opinnäytteeksi sopiva aihe voi löytyä arkisistakin asioista!

Aiheen voi valita niin, että kandidaatintutkielmaa varten tehtyä kirjallisuusselvitystä voi myöhemmin hyödyntää maisterivaiheen tutkielmassa eli pro gradussa. Kandidaattiseminaarin TIEA301 aikana tutkimussuunnitelman kirjallisuuskartoitusta viedään eteenpäin kandidaatintutkielmaksi. Tavoitteena on, että kevätlukukauden alussa aloitetut tutkielmat jätetään tarkistukseen ennen vappua. Työskentelyn annetun aikataulun mukaan aloittavat ja tarvittaessa aktiivisesti ohjaajaan yhteydessä olevat opiskelijat saavatkin tutkielman vapuksi valmiiksi.

³§¾±²õä±ô³Ùö

Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti kandidaattiseminaarin vetäjien, jotka toimivat myös kandidaatintutkielmien ohjaajina, kanssa sovitusta aiheesta. Tyypillisesti kandidaatintutkielma on noin 20 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomenkieltä käyttäen. Kandidaatintutkielma on kirjoitettava ajatellen lukijaa, jolla on perustiedot tietotekniikasta, mutta joka ei tunne ennestään varsinaista aihetta.

Kerää ensin tarvittavaa lähdekirjallisuutta ja muuta lähdemateriaalia, jonka avulla tutustut aihepiiriin. Tutkielman keskeisten argumenttien ja sisällön tulee perustua julkaistuihin, vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Lisäksi työssä voi olla lähteinä kirjoja tai verkkosivuja täydentämässä tieteellistä lähdekirjallisuutta. Perehdy lähdemateriaaliin ja rajaa käsiteltävä aihe: Mieti, mitä asioita tutkielmassa pitää esittää ja miten yksityiskohtaisesti ne pitäisi käsitellä. Neuvottele aiheen rajauksesta ohjaajasi kanssa, sillä aiheen sopiva rajaaminen on erittäin keskeinen osa tutkimustyötä.

Jaa asia sopivan pituisiin, loogisiin kokonaisuuksiin, ja suunnittele tämän pohjalta tutkielman rakenne. Ensimmäinen luku tulee olla johdanto, jossa kerrot lyhyesti ja selkeästi, mitä työssä käsitellään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Viimeinen luku (ennen lähdeluetteloa) tulee olla lyhyt ja ytimekäs yhteenveto siitä, mitä työssä on saatu aikaan.

Kandidaatintutkielma on kirjoitettava aivan kuin olisi tarkoitus painattaa se. Käytä tarvittaessa taulukoita ja kuvia asioiden selventämiseksi. Oikolue tutkielmasi huolellisesti. Kiinnitä erityistä huomiota otsikointiin, lähdeviittauksiin ja matemaattisiin kaavoihin. Karsi kaikki kirjoitus- ja kielioppivirheet pois. Tarkista otsikoiden ja kaavojen numeroinnit sekä kaikkien viittausten oikeellisuus.

Bio- ja ympäristötiede

Kandidaatintutkielman ajankohta

  • Kandidaatintutkielma on osa kandidaattiprojektia, joka järjestetään kalenterivuosittain tammikuusta joulukuuhun. Projektiin kuuluvat opinnot (ks. alla) suoritetaan ohjattuna kokonaisuutena tyypillisesti toisen opiskeluvuoden kevään ja kolmannen vuoden syksyn välisenä aikana (pois lukien BENA3009).

Kandidaatintutkielman aihe

  • Kandidaatintutkielma tehdään ohjattuna parityönä.
  • Laitoksen tutkijoiden ja tutkimusryhmien tarjoamat tutkielma-aiheet esitellään kandidaattiprojektin aloittavalla BENA3010-kurssilla tammikuussa.
  • Kandidaatintutkielma aiheen voi myös ideoida itse. Jos sinulla on oma aihe mietittynä, ota yhteyttä kandidaattiprojektin vastuuopettajiin viimeistään BENA3010-kurssin alussa.

Kandidaatintutkielman valmistuminen ja aikataulu

  • Kun tutkielma-aiheet on jaettu, opiskelijat ja ohjaajat täyttävät ja allekirjoittavat tutkielman aloituslomakkeen. Opiskelijat palauttavat lomakkeen kandidaattiprojektin vastuuopettajalle.
  • Tutkielman aineiston kerääminen tapahtuu yleensä kesän-alkusyksyn aikana. 
  • Aineiston hankinnan jälkeen opiskelijat analysoivat aineiston ja kirjoittavat tutkielman ohjaajien tuella. Kandidaattiprojekti päättyy valmiin tutkielman palauttamiseen ja arviointiin joulukuussa. 

Kandidaattiprojektiin sisältyvät opinnot

  • BENA3009 Biotieteiden etiikka (1. opiskeluvuosi).
  • BENA3010 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi: tutkielma-aiheiden valinta, aiheeseen perehtyminen ja tutkimussuunnitelman kirjoittaminen (2. opiskeluvuoden kevät).
  • BENA3011 Kandidaattiseminaari 1. Tutkimussuunnitelman esittäminen sekä opponointi (2. kevät).
  • BENA3012 Kandidaattitutkielma (2. kevät - 3. syksy).
  • BENA3013. Kandidaattiseminaari 2. Tutkielman tulosten esittäminen (3. syksy).
  • BENA3014  : opiskelija osoittaa kirjallisesti perehtyneisyytensä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitonsa. Suoritetaan kandidaattitutkielman valmistumisen loppuvaiheessa joko MOVI-opintojen yhteydessä tai erillisenä suorituksena tenttitilaisuudessa (3. syksy).

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikan kandidaatintutkielma on yleensä kirjallisuuteen perustuva työ, joka liittyy läheisesti jonkin kurssin aihepiiriin. Työn tarkoituksena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen tiedonhankintaan sekä harjaannuttaa matematiikan kirjalliseen esittämiseen. Matematiikan kandidaatintutkielmaan liittyy seminaari, jossa opiskelijat laativat esitelmän tutkielmansa aihepiiristä. Kun olet aloittamassa LuK-tutkielmaa ota yhteyttä yliopistonlehtoriin Juha Lehrbäckiin ja ilmoittaudu Sisussa opintojaksolle MATA920 Kandidaatintutkielma ja -seminaari.

Tilastotieteen kandidaatintutkielman kirjoittamista edeltää seminaari (TILA370 Kandidaatinseminaari), jonka teemana on reaalisten havaintoaineistojen data-analyysi aineopintotason tilastollisilla menetelmillä. Aineistot ovat peräisin todellisista tutkimusprojekteista ja itsenäisesti suoritetut analyysit raportoidaan seminaarissa kirjallisesti ja suullisesti seminaariesitelmän myötä. Seminaarin jälkeen aiheesta kirjoitetaan LuK-tutkielma (TILA380 Kandidaatintutkielma). Tilastotieteen kandidaattitutkielmien ohjauksesta vastaavat Salme Kärkkäinen ja Sara Taskinen.

Development, Education and International Cooperation (DEICO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Language, Globalization and Intercultural Communication (LAGIC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Music and Science

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Arkistonhallinta

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Etnologia ja antropologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Historia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Englannin kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Espanjan kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Journalistiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Romaaninen filologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Ruotsin kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Saksan kieli ja kulttuuri

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Soveltava kielitiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Suomalainen viittomakieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Suomen kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Venäjän kieli ja kulttuuri

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

³Õ¾±±ð²õ³Ù¾±²Ô³Ùä

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kirjallisuus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kulttuuriympäristön tutkimus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

LuoMus, musiikin aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Museologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Musiikkikasvatus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Musiikkitiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nykykulttuurin tutkimus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Taidehistoria ja taidekasvatus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Sosiaalityö, Jyväskylä ja Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Yhteiskuntatieteet ja filosofia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kognitiotiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Koulutusteknologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kyberturvallisuus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Teknologiajohtaminen (DI)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Tieto- ja ohjelmistotekniikka (DI)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

°Õ¾±±ð³Ù´ÇÂáä°ùÂá±ð²õ³Ù±ð±ô³¾Ã¤³Ù¾±±ð»å±ð

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Turvallisuus ja strateginen analyysi

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Artificial Intelligence (AI)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Cognitive Computing and Collective Intelligence (COIN)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Computer Science (HPC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Information Systems (IS)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Erityispedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Luokanopettajakoulutus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Luokanopettajan aikuiskoulutus, Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Ohjausala

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Varhaiserityispedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Varhaiskasvatus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Varhaiskasvatus, Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Brain and Data Science (NeuroData)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Development, Education and International Cooperation (DEICO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Educational Sciences (EDUMA)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kauppatieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Taloustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Banking and International Finance (BIF)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Corporate Environmental Management (CEM)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Digital Marketing and Corporate Communication (DMCC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

International Business and Entrepreneurship (IBE)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Responsible Management and Business of Sport (RESPO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikunnan yhteiskuntatieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntabiologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntapedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntapsykologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Terveystieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Valmennustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biology of Physical Activity

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Psychology of Physical Activity, Health and Well-Being

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Responsible Management and Business of Sport (RESPO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanotiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biological and Environmental Science, Specialisation in Aquatic Science

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biological and Environmental Science, Specialisation in Ecology and Evolutionary Biology

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Chemistry and Analytics for Circular Economy.

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Chemistry

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Cell and Molecular Biology

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Chemistry

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.