Perheopinnot: Lähdeviittausohjeet

Ohjeistus lähdeviittaukseen JYU avoimen yliopiston perheopintojen opiskelijoille.

äܱٳٱ

Perheopinnoissa suositeltavat viittausohjeet perustuvat useilla tieteenaloilla käytössä oleviin APA:n (American Psychological Association) ohjeisiin. Jos olet kuitenkin omalla tieteenalallasi oppinut käyttämään muunlaista viittaustapaa, voit käyttää sitä myös perheopintojen tehtävissä. Monitieteisissä perheopinnoissa voi olla erilaisia viittaustyylejä. Tärkeintä on lähteisiin viittaamisen johdonmukaisuus.

Tieteellisessä kirjoittamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tekstissä viitataan lähteisiin ja miten lähteet merkitään lähdeluetteloon. Lisäksi on ilmaistava huolellisesti, kenen teksteihin tai ajatuksiin viitataan ja mikä osa tekstistä on omaa pohdintaa.
 

Lähdeviitteet ja lähdeluettelomerkinnät

Lähdeviitteet tekstin sisällä

Kun viitataan tiettyyn kirjoittajaan tai tiettyihin kirjoittajiin, viitteet ilmaistaan tekstissä tarkasti viitattavan asian kohdalla. Suositeltava käytäntö on se, että lähdeviite ilmaistaan ensimmäisessä virkkeessä, jossa hyödynnetään lähteestä hankittua tietoa. Tällöin lähteen tieto koskee yhtä virkettä. Viittaus voi olla asiakeskeinen (esimerkki 1) tai kirjoittajakeskeinen (esimerkki 2).
 

  1. Opiskellessa kannattaa omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona (Vilkka, 2020).
  2. Vilkka (2020) toteaa, että opiskelijalle on hyödyksi omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona.

Jos tekstikappaleessa viitataan samaan lähteeseen useammassa virkkeessä, lukijan on voitava päätellä esimerkiksi lauseiden sidosteisuudesta, että puhutaan edelleen samasta lähteestä.

  • Vilkka (2020) toteaa, että opiskelijalle on hyödyksi omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona. Lisäksi hän korostaa kirjoittamista akateemisena toimintana.

Mikäli koko kappale perustuu tiettyyn lähteeseen, viite laitetaan kappaleen alkuun ja sen jälkeen osoitetaan, että kyse on edelleen samasta lähteestä.

  • Vilkka (2020) esittää... Toiseksi hänen mukaansa voidaan ajatella.../Lisäksi hän on tutkinut…

Tällöin samaan kappaleeseen ei sisällytetä muihin lähteisiin pohjautuvaa tietoa. Kappaleen loppuun pisteen jälkeen ei sijoiteta lähdeviitteitä, joilla on tarkoitus viitata koko kappaleeseen.

Jos tarkoituksena on vertailla eri lähteitä, se voidaan tehdä esimerkiksi näin:

  • Penttonen (2015) sekä Morgan kollegoineen (2011) esittävät, että ... Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on raportoitu (Green & Powell, 2010; Hämäläinen, 2020). Esimerkiksi Hämäläisen (2020) mukaan asia on monimutkaisempi, sillä … Tätä näkökulmaa aiemmat tutkimukset eivät ole huomioineet niiden keskittyessä enemmän … (Morgan ym., 2011; Penttonen, 2015; Rosendal & Lynx, 2013).

Jos kirjoittajia on kaksi, molemmat nimet mainitaan jokaisella viittauskerralla (huomaa ja-sanan ja &-merkin käyttö).

  • lauseen sisällä: Möttösen ja Hintsasen (2011) mukaan...
  • lauseen lopussa: (Möttönen & Hintsanen, 2011).

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, merkitään jo ensimmäisestä viittauskerrasta lähtien seuraavasti:

  • lauseen sisällä: Möttösen ym. (2011) tutkimuksessa mainitaan... /Möttösen ja tutkimusryhmän (2011) mukaan...
  • lauseen lopussa: (Möttönen ym., 2011).

Useamman lähteen viite merkitään tekijöiden mukaiseen aakkosjärjestykseen ja lähteet erotellaan toisistaan puolipisteellä:

  • (Aunola, 2020; Leppänen, 2015; Ylönen, 2018).

Sivujen merkitseminen esseessä tai oppimistehtävässä

Esseissä ja oppimistehtävissä sivunumerot merkitään, jos viittaus on suora lainaus, taulukko, kuvio tms. tieto, joka on paikannettavissa viitattavan teoksen yhdelle tai kahdelle sivulle. Tällöin lähteestä tiivistetään yleensä melko yksityiskohtaista tietoa, kuten seuraavassa esimerkissä:

  • Golombokin (2015, s. 153) esittelemässä tutkimuksessa seurattiin itsellisten äitien perheitä lapsen syntymästä tämän kahteen ikävuoteen saakka.

Sivunumeroa ei laiteta, jos viitataan kokonaiseen teokseen tai tutkimukseen yleisellä tasolla:

  • Golombok (2015) esittelee teoksessaan moderneja perhemuotoja.

Suoria lainauksia tulee käyttää vain harvoin tehokeinoina. Suora lainaus merkitään aina lainausmerkein.

  • Korhonen ja Perho (2014, s. 57) toteavat Heymannsin vertaavan Eriksonin teoriaa “sankaritarinaan, jossa päähenkilö käy läpi elämän taisteluita, kerää hyveitä, saa osakseen ihailua ja asettuu lopulta sankarina laakereilleen lepäämään ylpeänä elämästään.”

Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumeroita joko ollenkaan tai niiden paikka vaihtelee, koska sivut skaalautuvat laitteen näytön koon mukaan. Yleissääntönä on viitata tällaisissa e-versioissa lukuun (sisällysluettelon mukaisesti) silloin, kun tarvitaan tarkkoja viitteitä.

  • … (Heikkinen & Timonen, 2020, luku 5).
  • … (Ahvenjärvi & Kirstinä, 2013, luku Lukemisen ja lukutaidon merkityksiä).

Kirjaan, e-kirjaan tai aikakauslehtiartikkeliin viittaaminen

Tekstiviitteessä viitataan aina kirjoittajan tai kirjoittajien nimeen, kun se on tiedossa. Viitteessä ei siis mainita kirjan tai artikkelin nimeä, kuten edellä olevista esimerkeistä käy ilmi. äܱٳٱsta lähde löytyy tekstiviitteessä olevalla nimellä. äܱٳٱon tulevat kirjasta seuraavat tiedot: Kirjoittajan nimi ja etukirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja kustantaja. E-kirja merkitään lähdeluetteloon yleensä samalla tavalla kuin painettu kirja. Jos e-kirjalla on doi-tunnus (Digital Object Identifier), se lisätään viitetietoihin. Kirjat nimet kursivoidaan lähdeluettelossa.

  • Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus.
  • Lang, D. (2020). Parenting and family diversity issues. Iowa State University Digital Press.  

Aikakauslehden artikkelista lähdeluetteloon tulevat artikkelin nimen lisäksi lehden nimi ja artikkelin sivunumerot, jos ne ovat tiedossa. E-lehdissä toimitaan kuten e-kirjoissa. Jos kyse on PDF-muodossa olevasta artikkelista, verkko-osoitetta ei tarvita. Doi-tunnus merkitään, jos se on tiedossa. Aikakauslehden nimi kursivoidaan ja sen perässä ilmoitetaan lehden vuosikerta eli volyymi (vol.) ja lopuksi artikkelin sivunumerot. Myös vuosikertanumero kursivoidaan.

  • Tiikkainen, L-M. & Aho, A.L. (2019). Nuoren aikuisen suru vanhemman kuoleman jälkeen. Psykologia, 3, 164-177.
  • Templer, K., Matthewson, M., Haines, J. & Cox, G. (2017). Recommendations for best practice in response to parental alienation: findings from a systematic review. Journal of Family Therapy, 39, 103-122.  

Toimitetun kirjan artikkeliin viittaaminen

Tunnistat toimitetun teoksen, tekijöiden nimen perässä olevasta ”(toim.)” tai ”(ed.)”-merkinnästä. Esimerkiksi:

  • Jallinoja, H., Hurme, H. & Jokinen, K. (2014). (toim.) Perhetutkimuksen suuntauksia. Gaudeamus.

Viittaat kirjoittamalla ”Jallinoja ym. (2014) käsittelevät teoksessaan… ” vain, jos tarkoitat todella koko toimitettua teosta. Useimmiten on kuitenkin tarkoitus viitata toimitetun kirjan yksittäisten lukujen tai artikkelien kirjoittajiin, jotka mainitaan sisällysluettelossa ja/tai luvun otsikon yhteydessä. Esimerkiksi Jallinojan ym. (2014) teos sisältää mm. Kurosen (2014) kirjoittaman luvun ”Perheen ideologinen tuottaminen”, jolloin siihen viitataan tekstissä:

  • lauseen sisällä: Kurosen (2014) mukaan ...
  • lauseen lopussa: … (Kuronen, 2014).

äܱٳٱssa toimitettuun kirjaan sisältyvän yksittäisen luvun tai artikkelin tiedot merkitään seuraavasti. Teoksen nimi kursivoidaan ja artikkelin sivunumerot merkitään sulkuihin teoksen nimen jälkeen. Lopuksi tulee kustantaja.

  • Kuronen, M. (2014). Perheen ideologinen tuottaminen. Teoksessa R. Jallinoja, H. Hurme & K. Jokinen (toim.), Perhetutkimuksen suuntauksia (s. 81–98). Gaudeamus.

Toissijaiset lähteet

Kirjoittajat viittaavat toisinaan teksteissä sellaisiin kirjoittajiin tai tutkijoihin, joiden teksteihin he eivät ole itse perehtyneet. Nämä niin sanotut toisen käden tai toissijaiset lähteet eivät ole suositeltavia. Jos vain mahdollista, on aina parempi etsiä ja perehtyä alkuperäisiin lähteisiin. Jos tämä ei ole mahdollista (tai on kyse vain tiettyihin lähteisiin perustuvasta oppimistehtävästä), toissijainen lähdeviittaus tehdään seuraavalla tavalla:

  • Salmela-Aro (2008) viittaa Hawthornen tutkimukseen ...
  • Kaikkonen (2014) mainitsee Bowlbyn kiintymyssuhdeteorian ...

Edellisten esimerkkien kirjoittajalla on ollut käytössään Salmela-Aron ja Kaikkosen teokset, mutta ei Hawthornen tai Bowlbyn alkuperäistekstiä. äܱٳٱon merkitään vain teksti, joka kirjoittajalla on ollut käytössä (= toissijainen lähde) ja jossa ensisijainen lähde esiintyy. Ensin mainitussa esimerkissä siis näin:

  • Salmela-Aro, K. (2008). Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä. Psykologia, 43, 374–379.

Oppimistehtävissä voit viitata vain annettuihin lähteisiin eli sinun ei tarvitse mainita erikseen teoksessa tai artikkelissa käytettyjä lähteitä toissijaisina lähteinä.

Verkkolähteisiin viittaaminen

Kun viittaat verkkolähteisiin, joiden julkaisuaika on saatavilla, tee se näin:

ձپä:

  • Tilastokeskuksen (2021) tietojen mukaan perheiden määrän lasku on pysähtynyt.
  • Tukiperheillä on merkittävä rooli pakolaisnuorten kotouttamisessa (Koski, 2019).

äܱٳٱDz:

  • Tilastokeskus (2023). Tilastot. Väestö. Perheet. Helsinki: Tilastokeskus. . Luettu 1.11.2023.
  • Koski, N. (26.4.2019). Tukiperhetoiminta on tärkeä osa pakolaisnuorten kotouttamista. Pelastakaa Lapset -verkkolehti. . Luettu 5.6.2022.

Kun viittaat verkkolähteeseen, joiden julkaisuaikaa ei ole saatavilla, pyri viittaamaan kyseisen sivun tai tekstin tekijöihin. Esimerkiksi:

ձپä:

  • Ojanen esittelee kirjoituksessaan erilaisia minäteorioita.

äܱٳٱDz: 

  • Ojanen, M., Minäteoriat.  Luettu 15.10.2023.

Jos sivun tai tekstin yhteydessä ei ilmaista sen tekijöitä, viittaa sivun tai tekstin julkaisseeseen organisaatioon, kuten järjestöön.

ձپä:

  • Suomen mielenterveysseuran mukaan ...

äܱٳٱDz: 

  • Suomen mielenterveysseura.  

Painamattomiin lähteisiin (esim. luennot ja haastattelut) viittaaminen

Painamattomaan lähteeseen viitataan em. mainittujen ohjeiden mukaan. Esimerkiksi: "Meikäläisen (2012) mukaan..." Jos lähteenä on saman henkilön tekemiä ja samana vuonna tehtyjä esim. luentoja, niin lähdeviitteessä tulee osoittaa vuosiluvun perässä olevan kirjaimen avulla, mikä lähde on kyseessä:

  • Virtasen (2019a) mukaan... tai Virtasen (2019b) mukaan.

Kirjaimia käytetään myös lähdeluettelossa:

  • Virtanen, M. (2019a). Perheiden voimavarat. Luennot ja luentodiat. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.
  • Virtanen, M. (2019b). Perheiden tukeminen. Luennot ja luentodiat. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

Minkä www-osoitteen valitsen lähdeluetteloon?

Periaatteena toimii se, että lukija pääsee helposti käyttämiesi lähteiden pariin. Merkitse verkkolähteeksi sivuston "kotiosoite" (englanniksi "home") eli hierarkkisesti ylin osoite.

Jos kaikki käyttämäsi tieto löytyy yhdestä osoitteesta, merkitse tämä osoite lähteeksi. Jos käytät esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivustoilla useampaa alasivua hyödyksesi, merkitse lähteeksi kotiosoite

äܱٳٱ

Kirjallisten tehtävien loppuun laaditaan luettelo tehtävässä käytetyistä lähteistä tekijöiden mukaisessa aakkosjärjestyksessä. äܱٳٱon ei merkitä lähteitä, joihin tekstistä ei löydy viittausta. Lähteiden merkitsemisessä on eroja sen suhteen, onko kyseessä (1) yhden tai useamman tekijän kirjoittama kirja, (2) toimitetussa kirjassa oleva artikkeli, (3) aikakauslehdessä julkaistu artikkeli, (4) jokin tietty verkkolähde, (5) verkkosivuston kotiosoite tai (6) luentotallenne. Seuraavassa on esimerkki jokaisesta:

  1. Golombok, S. (2020). We are family. What really matters for parents and children. Scribe.
  2. Lammi-Taskula, J. & Salmi, M. (2014). Työnjako ja tyytyväisyys parisuhteeseen lapsiperheessä. Teoksessa J. Lammi-Taskula & S. Karvonen (toim.), Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 (s. 72-81). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  3. Prime, H., Browne, D.T. & Wade, M. (2020). Risk and resilience in family well-being during the COVID-19 pandemic. American Psychologist, 75, 631-643.
  4. Sorsa, T. & Rotkirch, A. (2020.) Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri 2020. Väestöliitto.  
  5. Suomen perheterapiayhdistys.
  6. Vilkama, K. (2023). Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta: Miten vieraannuttaminen voidaan tunnistaa ja miten siihen voidaan puuttua? Luento ja luentodiat. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

(Jos sama henkilö on tehnyt useamman luennon samana vuonna, lähdeluettelossa luennot erotetaan toisistaan vuosiluvun perässä olevalla kirjaimella 2020a, 2020b, 2020c jne.)

Lisää ohjeita

Voit halutessasi perehtyä APA:n (American Psychological Association) ohjeisiin lisää 

  • Jyväskylän yliopiston kirjaston kirjastotuutorin viittausohjeiden,  
  • Psykologia-lehden kirjoittajaohjeiden tai 
  • APA:n ohjesivuston avulla.  

Ohjeiden yksityiskohdissa voi olla pieniä eroja, mutta periaatteet ovat samat.

Lisäksi visuaaliset, runsaasti esimerkkejä sisältävät ohjeet löydät Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston viittausohjevideosta: