EduFutura KAJO-kehittämiskokonaisuus
äܱٳٱ
EduFutura KAJO-kehittämiskokonaisuuden esittely
EduFutura KAJO-kehittämiskokonaisuus kuvaa koulutusjohtamisen kehittämisen kokonaisuutta kolmella tasolla:
1. yksilö, joka kehittää omaa johtamisosaamistansa
2. yhteisö, oppilaitos, koulutusorganisaatio, jossa johtamista tarvitaan
3. yhteiskunta, jossa koulutusorganisaatiot toimivat
Ajatuksemme kiteytyy lauseeseen:
”Yksilölliset polut yhteisöllisessä ympäristössä yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.”
”Yksilölliset polut” tarkoittavat sitä, että tarvittavaa johtamisosaamista hankitaan monilla eri tavoilla. Keskeinen lähtökohta on kehittymissuunnitelma, jossa otetaan huomioon, mitä kaikkea tarvittavaa osaamista on jo kertynyt, mitä on hankittava lisää ja millä tavoilla uusi osaaminen on parhaiten hankittavissa. Formaali koulutus on vain yksi monista tavoista. Muita ovat esimerkiksi mentorointi, perehdyttäminen, työnohjaus, oman työn reflektointi, valmennukset, seminaarit ja verkostoissa toimiminen. Kehittymissuunnitelman avulla tuetaan kasvatus- ja koulutusalan johtajien johtajuuden ja johtajuusosaamisen kehittymistä ja se on oleellinen osa EduFutura KAJO-hankkeen esittämää kehittämiskokonaisuutta.
”Yhteisöllinen ympäristö” viittaa siihen, että johtajuusosaamisen kehittämistä ei voi irrottaa kontekstistaan. Tämä voidaan nähdä kahdella tavalla. Ensinnäkin organisaatiolla täytyy olla ajatus siitä, millaista johtamisosaamista tarvitaan ja tämän pohjalta halu laatia yhdessä kehittymissuunnitelma. Toisaalta johtaminen toteutuu aina läsnä olevissa vuorovaikutussuhteissa ja toiminnallisissa puitteissa, joten uutta opittua täytyy päästä toteuttamaan ja kokeilemaan aidossa toimintaympäristössä.
”Yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla” pitää sisällään ajatuksen, että valtakunnalliset linjaukset ohjaavat koulutuksen järjestämistä ja sen onnistuneen toteuttamisen johtamista. Tämän vuoksi on tärkeää pitää yllä toimivaa vuoropuhelua myös uuden tutkimustiedon ja koulutuspoliittisen keskustelun kanssa unohtamatta rahoituksen ohjaavaa vaikutusta.
Prosessin kuvaus ja hankkeen toteutusaikataulu
EduFutura KAJO-hankkeen kehittämiskokonaisuuden prosessissa edettiin syklisesti eli prosessin eri vaiheet toteutuivat osin samanaikaisesti ja edelliseen vaiheeseen oli mahdollista palata uudelleen. Hankkeen kokonaisprosessin toteutusaikataulun päälinjat olivat seuraavat:
Syksystä 2018 lähtien: tarvekartoitus
Keväästä 2019 lähtien: mallintamiset
Vuosina 2019–2020: kokeilut
Kevät 2022: yhteiskunnallisten johtopäätösten tekeminen
Tutkimus hankkeessa
EduFutura KAJO-hanke oli tutkimusperustainen kehittämishanke ja tutkimuksen rooli olikin keskeinen hankkeen alusta asti. Tutkimuksen avulla kartoitettiin johtajuusosaamisen ja sen kehittämisen lähtötilannetta ja tarvetta kasvatus- ja koulutusalalla Suomessa. Lisäksi tutkimus oli mukana koulutus- ja kehittämiskokeiluissa, jotka toteutettiin osana EduFutura KAJO-hanketta.
EduFutura KAJO-hankkeen tutkimusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset:
1. Millaista kasvatus- ja koulutusalan johtajuusosaamista on olemassa?
1.1. Mitä kasvatus- ja koulutusalan johtajuusosaamisen kehittämiseksi on tarjolla?
2. Millaista kasvatus- ja koulutusalan johtajuusosaamista tarvitaan?
2.1. Miten kasvatus- ja koulutusalan johtajuusosaamista kehitetään ja täydennetään?
Tutkimuskysymysten lisäksi keskeisenä kehittämiskysymyksenä oli:
Millaisella monimuotoisella valtakunnallisesti eheällä kokonaisratkaisulla lähdemme kehittämään tarvittavaa kasvatus- ja koulutusalan johtajuusosaamista?
Tutkimuksen eteneminen
EduFutura KAJO-tutkimuksessa tutkimuksen eri vaiheet limittyivät toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla ja tutkimuksen etenemiselle oli luontaista syklisyys, jossa eri vaiheita voitiin toteuttaa myös samanaikaisesti ja vuorotellen. Esimerkiksi analyysivaihe voitiin aloittaa osan aineistosta kohdalla samalla, kun aineistoa vielä täydennettiin muilta osin. EduFutura KAJO-hankkeessa tutkimuksen etenemisen päälinjat ja toteutusaikataulut olivat:
Syksystä 2018 lähtien: aineiston keruu
Syksystä 2020 lähtien: aineiston analyysi
Syksy 2021 - kesä 2022: raportointi
EduFutura KAJO –hanke päättyi virallisesti maaliskuussa 2022.
Aineiston kuvaus
EduFutura KAJO-hankkeen tutkimusaineisto on kerätty monipuolisin menetelmin. Se koostui mm. haastatteluista ja kyselyistä, joihin vastasivat eri kouluasteiden esihenkilö- ja opetustehtävissä toimivat henkilöt (n = 247).
Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätökset
Tutkimustulosten mukaan kasvatus- ja koulutusalan esihenkilöiden vahvimmat johtajuusosaamisen osa-alueet olivat ihmisten johtaminen (33 %) ja arjen esihenkilötyö (27 %). Vastaavasti johtajuusosaamisen haasteiden kohdalla resursseihin liittyvät tekijät (24 %), ihmisten johtaminen (20 %) ja arjen esihenkilötyö (15 %) haastoivat eniten tutkittavien johtamistyön arkea.
Muuttumisen johtaminen (10 %) näkyi muissa kuin ylemmän korkeakoulutason esihenkilöiden vastauksissa johtajuusosaamisen haastekohdissa. Tähän liittyen tutkittavat toivat esiin jatkuvan muutostilanteessa työskentelyn haasteen ja erityisesti muutoksen mukana pysymisen haasteen. Toimintaympäristössä on tapahtunut niin fyysisessä ympäristössä kuin koulukulttuurissakin muutoksia viimeisten vuosien aikana. Kun tuloksia verrataan Kuntaliiton (2021) teettämään selvitykseen, sen mukaan 72 % vastaajista koki toimintaympäristössään tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana (Myllymäki & Johnson, 2021, s. 4). Kuntaliiton (2021) selvityksen mukaan eniten muutoksen nähtiin liittyvän lainsäädännön muutoksiin ja suurena muutoksen tekijänä koettiin ministeriötason ohjaus. Vastaavia tuloksia toimintaympäristön muutosintensiivisyydestä on tullut Sivistan (2020) tekemässä selvityksessä. Sivistan Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvityksessä 2020 kerättiin johtajilta ja esimiehiltä näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvityksessä saatiin vastauksia 1600 kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajalta ja esimieheltä. Kolme neljästä vastaajasta koki toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksia viime vuosina.
Tulokset vahvistavat, että johtamisen osaamisen kehittämiselle on selvästi tarvetta. Tutkimustulosten mukaan 39 % tutkittavista koki tarvetta kouluttautumiselle. Kuitenkaan tulosten mukaan mikään osa-alue ei noussut toisia erityisemmäksi osaamisen tarpeen kehittämisen suhteen, joten voidaan todeta, että osaamistarpeet ovat yksilöllisiä (vrt. Myllymäki & Johnson, 2021, s. 4).
Kysyttäessä organisaatiolta kaivattavaa tukea johtamistyön arkeen liittyen, kasvatus- ja koulutusalan esihenkilöiden vastausten perusteella kaikista eniten toivottiin oman esihenkilön tukea (24 %). Muutoin kaivattiin selkeytystä toimintaan ja toimintaprosessien hallintaan (19 %). Työyhteisöltä toivottiin tukea kolmanneksi eniten (18 %). Sivistan (2020) ja Kuntaliiton (2021) selvityksissä asiaa kysyttiin hieman eri tavalla. Näissä kahdessa selvityksessä vastaajia pyydettiin kertomaan, mistä he erityisesti saavat tukea omaan johtamistyöhönsä. Sivistan (2020) selvityksen mukaan alan johtajat ja esimiehet saavat tukea erityisesti kollegoiltaan, jotka työskentelevät vastaavassa asemassa sekä henkilöstöltään. Tämän lisäksi he saavat tukea myös omalta esimieheltään, mutta ei kuitenkaan päättäjiltä. Myös Kuntaliiton selvityksen tulosten mukaan johtajat ja esimiehet saavat tukea muilta vastaavassa asemassa olevilta ja henkilöstöltään. Tulokset kertovat myös, että omalta esimieheltä koetaan saatavan tukea. (Myllymäki & Johnson, 2021, s.18)
Tulokset vahvistavat aiempia tutkimuksia: osaamisen tarvetta ei ole pedagogiikan johtamisessa (vrt. Myllymäki & Johnson, 2021, s.16).
Toiminnan ja toimintaprosessien hallinta on osa-alue, johon esihenkilöt kaipaavat organisaatiolta erityisesti tukea, mitä korkeammalle organisaation johtajuushierarkiassa mennään.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että johtajuusosaamisen vahvistamisen kannalta on keskeistä huomioida yksilölliset kehittämispolut.
Tulosten perusteella on nähtävissä kontekstuaalisuuden merkitys kasvatus- ja koulutusalan johtamiseen liittyen. Tässä kohtaa yksilön, oman lähiyhteisön ja organisaation sekä laajemmin yhteiskunnan merkitys korostuu.
ä쾱Ჹܳܲ
Myllymäki, I. & Johnson, P. 2021. Koulutusjohtaminen vaatimusten puristuksissa – Kuntien ja kuntayhtymien kasvatus- ja koulutusalan esimiesten näkemyksiä johtamisesta 2020. Kuntaliiton julkaisusarja Uutta kunnista 1/2021. Suomen kuntaliitto.
Sivista. 2020. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020. . (Haettu 3.11.2021)