Ģ��ֱ��

Oppimistehtävän lähteet

Oppimistehtävän tehtävänannossa osoitetaan peruslähteet, joita opiskelijan tulee käyttää aineistona. Tehtävässä edellytettävien lähteiden lisäksi opiskelija voi käyttää myös muuta opettajan osoittamaa tai aiheeseen sopivaa materiaalia, jonka avulla voi syventää aiheen käsittelyä ja etsiä uusia näkökulmia aiheeseen.

Oppimistehtävän teemoja havainnollistamaan voi käyttää hyvin monenlaisia lähteitä, kuten esimerkiksi lehtikirjoituksia, uutistekstejä tai mainoksia. Varsinaiseen aiheen käsittelyyn ja argumentointiin vaaditaan kuitenkin tieteellisesti pätevien lähteiden käyttöä. Mahdolliset lisälähteet eivät korvaa oppimistehtävän peruslähteitä.

Lisälähteiden etsiminen internetistä on sallittua, mutta huomiothan seuraavat asiat:

• Internetissä voi törmätä monenlaiseen materiaaliin, joten muista tarkastella lähteitä erityisen kriittisesti.
• Käytä pääsääntöisesti vain mm. elektronisista tietokannoista löytyviä tieteellisiä julkaisuja.
• Wikipedia on toisen käden lähteenä ongelmallinen, eikä sitä tule käyttää lähteenä oppimistehtävissä.
• Muistathan, että viime aikoina yleistynyt nettiplagiointi (tekstin kopiointi internet-sivuilta) on yhtä tuomittavaa kuin painettujen lähteiden kopiointi. Opettajilla on hyvät valmiudet tunnistaa nettiplagiointi ja puuttua siihen.
  
   

Ohjeita lähdeviitten tekemiseen

Lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä sisäisinä viitteinä että lähdeluettelossa. Tieteellisessä kirjoittamisessa esitetään täsmällisesti, kenen teksteihin tai ajatuksiin viitataan ja mistä omiin ajatuksiin on haettu aineksia. Tällöin myös omat ajatukset ja pohdinnat erottuvat selvästi lähteistä saaduista tiedoista.

Joskus voi olla epävarmuutta siitä, milloin viittaaminen on tarpeellista ja milloin ei. Tällöin voi pitää ohjeena seuraavaa periaatetta: jos jotain tietoa voidaan pitää yleisesti paikkansa pitävänä ja tiedossa olevana, lähdeviittausta ei tarvita.

Lähteiden viittaustyyli vaihtelee tieteenaloittain, ja lähdeviittausten tekemisessä voi olla oppiainekohtaisia eroja. Noudata lähdeviittauksissa ja lähdeluettelon merkitsemisessä aina oppiaineen omia ohjeita. Ohjeistusta voi löytyä esimerkiksi suorittamasi opintojakson työtilasta Moodlesta. Oppiainekohtaisten ohjeiden puuttuessa voit noudattaa tämän sivun esimerkkejä. 

Ohjeita

• Viittaa lähteistä saatuihin tietoihin yleensä kirjoittajan nimellä. Lähteenä voi olla myös jokin yhteisö tai muu vastaava.
• Merkkaa viite tekstiin lainatun aineksen yhteyteen.
• Lisää viittaukseen julkaisuvuosi.
• Mainitse viittauksessa myös lähteen sivunumero(t) silloin, kun viittaat kirjan tai artikkelin tietyillä sivuilla esiintyvään asiaan, taulukkoon, kuvioon tai kaavioon tai käytetään suoraa tekstilainausta.
• Jos viittaat kirjoittajan yleisempään näkemykseen tai kirjan yleiseen teemaan, josta sellaisenaan ei ole olemassa yksittäistä tekstikohtaa, sivunumeroa ei mainita.
• Osoita suorat lainauksen aina lainausmerkein. Käytä suoria lainauksia vain harvoin tehokeinona.
• Viittaa internet-lähteisiin samalla tavalla kuin kirja- tai artikkelilähteisiin.
• Viittaa aina juuri siihen tietolähteeseen, johon olet itse henkilökohtaisesti tutustunut. Pyri välttämään toisen käden lähteitä, joihin kirjan tai artikkelin kirjoittaja on viitannut, mutta joita et ole itse lukenut. Joskus kuitenkin joutuu turvautumaan toisen käden lähteeseen. Alta näet esimerkin, miten tämän voi ilmaista omassa tekstissä.
  
   

Esimerkkejä lähdeviitteistä

Tuleeko piste sulkeiden sisään vai ei? Miten merkitsen nimet, jos kirjoittajia on usemapia? Alta löydät esimerkkejä siitä, miten lähdeviite merkitään oikein erilaisissa tilanteissa ja saat vastauksia mm. tällaisiin kysymyksiin.

Jos joudut turvautumaan toisen käden lähteeseen, merkkaa se näin:

• Meikäläinen, Teikäläinen ja Heikäläinen (2010, 29) viittaavat Merkkisen (2008) ajatuksiin – –.

Jos lähteen tieto koskee vain yhtä lausetta, ilmoitetaan lähde joko kertovasti tekstissä:

• Meikäläinen, Teikäläinen ja Heikäläinen (2010, 29) osoittivat, että – –.
• Meikäläinen ja Merkkinen (2015, 10) osoittivat, että – –.

tai sijoitetaan lähde sulkeisiin lauseen loppuun:

• On osoitettu, että – – (Meikäläinen ym. 2010, 29).
• On osoitettu, että – – (Meikäläinen & Merkkinen 2015, 10).

Piste merkitään tällöin sulkeiden ulkopuolelle. Kun viitataan toisen kerran lähteeseen, jossa on useampi kuin kaksi tekijää, voi jälkimmäiset tekijät jättää mainitsematta ja käyttää ilmaisua Meikäläinen ym.

Jos viittaus koskee koko tekstikappaletta, viitteen voi kirjoittaa sulkeisiin kappaleen loppuun pisteen jälkeen. Piste merkitään tällöin myös viitteen perään sulkeen sisälle:

• On esitetty, että – – avoimessa yliopistossa. Näin – – vaikuttavat opiskeluun. (Meikäläinen ym. 2010, 29.)

Viitteen voi sijoittaa myös kertovasti tekstiin, jolloin tekstistä tulee käydä ilmi, että koko kappaleen tiedot ovat kyseisestä lähteestä:

• Meikäläinen ym. (2010, 29) esittävät, että – – avoimessa yliopistossa. Edelleen heidän mukaansa – – (Meikäläinen ym. 2010, 29.)

Jos kappale on pitkä, tulee myös koko kappaleen loppuun merkitä lähdeviite.

Viitattaessa saman tekijän useaan julkaisuun julkaisut järjestetään ajan mukaan. Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita julkaisuja, julkaisut aakkostetaan nimen mukaan ja vuosilukujen perään lisätään a, b, c ja niin edelleen:

• (Meikäläinen ym. 2010a, 2010b).

Jotkut lähdeteokset ovat toimitettuja artikkelikokoelmia. Tällöin lähteeksi nimetään sen artikkelin kirjoittaja(t), jonka tietoja käytetään, ei teoksen toimittajaa tai toimittajia. Myös lähdeluettelossa viitteen tulee löytyä artikkelin kirjoittajan nimen kohdalta.

Jos samassa lauseessa tai kappaleessa viitataan useiden tekijöiden julkaisuihin, lähteet merkitään aakkosjärjestykseen ja ne erotetaan toisistaan puolipisteellä:

• (Meikäläinen ym. 2010, 29; Merkkinen 2008, 18).

Lähteet voivat olla myös tärkeysjärjestyksessä, jolloin ensin merkitään päälähde ja puolipisteen jälkeen vähemmän tärkeä lähde varustettuna merkinnällä “ks. myös” tai “ks. Lisäksi”:

• (Meikäläinen ym. 2010, 29; ks. myös Merkkinen 2008).

Jos lähteet käsittelevät samaa asiaa esimerkiksi eri näkökulmista, on lähdeviitteet hyvä sijoittaa tekstiin:

• Meikäläinen ym. (2010, 29) näkevät asian – –. Merkkinen (2008, 18) puolestaan painottaa – –.

Ohjeet viittaustekniikasta on koottu teoksesta: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.