Erityispedagogiikka: Lähdeviittausohjeet
äܱٳٱ
Nämä ohjeet perustuvat useilla tieteenaloilla käytössä oleviin APA7:n (American Psychological Association) ohjeisiin. Niitä käytetään kasvatustieteellisten oppiaineiden esseissä ja oppimistehtävissä. Tieteellisessä kirjoittamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tekstissä viitataan lähteisiin ja miten lähteet merkitään lähdeluetteloon. Lisäksi on ilmaistava huolellisesti, kenen teksteihin tai ajatuksiin viitataan ja mikä osa tekstistä on omaa pohdintaa.
Lähdeviitteet ja lähdeluettelomerkinnät
Lähdeviitteet tekstin sisällä
Kun viitataan johonkin kirjoittajaan, viitteet ilmaistaan tekstissä tarkasti viitattavan asian kohdalla. Suositeltava käytäntö on se, että lähdeviite ilmaistaan ensimmäisessä virkkeessä, jossa hyödynnetään lähteestä hankittua tietoa. Tällöin lähteen tieto koskee yhtä virkettä. Viittaus voi olla asiakeskeinen (ylempi esimerkki) tai kirjoittajakeskeinen (alempi esimerkki). Huomaa pilkku kirjoittajan ja vuosiluvun välissä asiakeskeisessä viittaamisessa.
Opiskellessa kannattaa omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona (Vilkka, 2020).
Vilkka (2020) toteaa, että opiskelijalle on hyödyksi omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona.
Jos tekstikappaleessa viitataan samaan lähteeseen useammassa virkkeessä, lukijan on voitava päätellä esimerkiksi virkkeiden sidosteisuudesta, että puhutaan edelleen samasta lähteestä.
Vilkka (2020) toteaa, että opiskelijalle on hyödyksi omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona. Lisäksi hän korostaa kirjoittamista akateemisena toimintana.
Mikäli koko kappale perustuu tiettyyn lähteeseen, viite laitetaan kappaleen alkuun ja sen jälkeen osoitetaan, että kyse on edelleen samasta lähteestä.
Vilkka (2020) esittää - - . Toiseksi hänen mukaansa voidaan ajatella - -/Lisäksi hän esittelee tutkimuksia, joissa - - .
Kappaleen loppuun pisteen jälkeen ei sijoiteta lähdeviitteitä, joilla on tarkoitus viitata koko kappaleeseen.
Jos tarkoituksena on vertailla eri lähteissä olevia asioita, se voidaan tehdä esimerkiksi näin:
Penttonen (2015) sekä Morgan ym. (2011) esittävät, että - - . Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on raportoitu (Green & Powell, 2010; Hämäläinen, 2020). Esimerkiksi Hämäläisen (2020) mukaan kyseiseen ilmiöön vaikuttavat useammat - - . Tätä näkökulmaa aiemmat tutkimukset eivät ole huomioineet niiden keskittyessä enemmän - - (Morgan ym., 2011; Penttonen, 2015; Rosendal & Lynx, 2013).
Jos kirjoittajia on kaksi, molempien sukunimet mainitaan jokaisella viittauskerralla (huomaa ja-sanan sekä &-merkin käyttö).
virkkeen sisällä: Möttösen ja Hintsasen (2011) mukaan - -
virkkeen lopussa: (Möttönen & Hintsanen, 2011).
Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, merkitään jo ensimmäisestä viittauskerrasta lähtien seuraavasti:
virkkeen sisällä: Möttösen ym. (2011) tutkimuksessa mainitaan - - /Möttösen ja tutkimusryhmän (2011) mukaan- -
virkkeen lopussa: (Möttönen ym., 2011).
Useamman lähteen sisältävä viite merkitään sulkujen sisälle tekijöiden mukaiseen aakkosjärjestykseen ja piste tulee sulkujen ulkopuolelle. Lähteet erotellaan toisistaan puolipisteellä:
(Aunola, 2020; Leppänen, 2015; Ylönen, 2018).
Kirjat tai e-kirjat lähdeluettelossa
äܱٳٱsta painettu kirja tai e-kirja löytyy tekstiviitteessä olevalla nimellä. äܱٳٱon kirjasta tulee seuraavat tiedot: Kirjoittajan sukunimi ja etunimen 1. kirjain/-kirjaimet, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja kustantaja. Kustantajan kotipaikkaa ei merkitä. Kirjan nimi kursivoidaan lähdeluettelossa. Jos kirjan painos on tiedossa, se merkitään sulkuihin kirjan nimen jälkeen. E-kirja merkitään lähdeluetteloon yleensä samalla tavalla kuin painettu kirja. Jos e-kirjalla on DOI-tunnus (Digital Object Identifier), se lisätään viitetietoihin. Esimerkiksi:
Antikainen, A., Rinne, R., & Koski, L. (2013). Kasvatussosiologia. (5. uudistettu painos). PS-kustannus.
Lang, D. (2020). Parenting and family diversity issues. Iowa State University Digital Press.
Aikakauslehtien artikkelit lähdeluettelossa
äܱٳٱsta tieteellisen aikakauslehden artikkeli löytyy tekstiviitteessä olevalla nimellä. äܱٳٱssa ilmoitetaan kirjoittajan tai kirjoittajien sukunimet ja etunimen alkukirjain/-kirjaimet, vuosiluku, artikkelin nimi, lehden nimi kursivoituna ja sen perässä, pilkulla erotettuna lehden vuosikerta eli volyymi (vol.) kursiivilla, lehden numero suluissa ja lopuksi artikkelin sivunumerot. E-lehtien suhteen noudatetaan e-kirjojen ohjeistusta. Jos kyse on PDF-muodossa olevasta artikkelista, verkko-osoitetta ei tarvita. DOI-tunnus merkitään, jos se on tiedossa. Esimerkiksi:
Arvaja, M., Sarja, A., Niemi, K., & Pakkanen, M. (2020). Ilmiölähtöinen oppiminen valokeilassa: Ymmärryksen rakentaminen ja reflektiivisyys yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Kasvatus, 51(1), 6–20.
Eynon, R., & Malmberg, L. (2021). Lifelong learning and the Internet: Who benefits most from learning. British Journal of Educational Technology, 52(2), 569–583.
Toimitetun teoksen artikkelit
Tunnistat toimitetun teoksen, tekijöiden nimen perässä olevasta ”(toim.)” tai ”(Ed./Eds.)”-merkinnästä. Esimerkiksi:
Jallinoja, H., Hurme, H., & Jokinen, K. (toim.). (2014). Perhetutkimuksen suuntauksia. Gaudeamus.
Viittaat kirjoittamalla ”Jallinoja ym. (2014) käsittelevät teoksessaan - -” vain, jos tarkoitat todella koko toimitettua teosta. Useimmiten on kuitenkin tarkoitus viitata toimitetun teoksen yksittäisten lukujen tai artikkelien kirjoittajiin, jotka mainitaan sisällysluettelossa tai luvun otsikon yhteydessä. Esimerkiksi Jallinojan ym. (2014) teos sisältää mm. Kurosen (2014) kirjoittaman luvun ”Perheen ideologinen tuottaminen”, jolloin siihen viitataan tekstissä:
virkkeen sisällä: Kurosen (2014) mukaan - -
virkkeen lopussa: - - (Kuronen, 2014).
äܱٳٱssa toimitettuun teokseen sisältyvän yksittäisen luvun tai artikkelin tiedot merkitään kuten alla olevassa esimerkissä. Teoksen nimi kursivoidaan ja artikkelin sivunumerot merkitään sulkuihin teoksen nimen jälkeen. Lopuksi tulee kustantaja. Jos kyseessä on teoksen uudempi painos, niin se merkitään samoihin sulkuihin kuin sivunumerot eli näin: esim. (2. uudistettu painos, s. xx-xx).
Kuronen, M. (2014). Perheen ideologinen tuottaminen. Teoksessa R. Jallinoja, H. Hurme & K. Jokinen (toim.), Perhetutkimuksen suuntauksia (s. 81–98). Gaudeamus.
Toissijaiset lähteet
Kirjoittajat viittaavat toisinaan teksteissä sellaisiin kirjoittajiin tai tutkijoihin, joiden teksteihin he eivät ole itse perehtyneet. Nämä niin sanotut toisen käden tai toissijaiset lähteet eivät ole suositeltavia. Jos vain mahdollista, on aina parempi käyttää alkuperäisiä lähteitä. Mikäli tämä ei ole mahdollista (esim. on kyse vain tiettyihin lähteisiin perustuvasta oppimistehtävästä), toissijainen lähdeviittaus tehdään seuraavalla tavalla:
Vilkka (2020) viittaa Hyvärisen (2017) tutkimukseen - -
Noddings (2014) esittelee Buberin (1958) ajattelua - -
Edellisten esimerkkien kirjoittajalla on ollut käytössään Vilkan ja Noddingsin teokset, mutta ei Hyvärisen tai Buberin alkuperäistekstiä. äܱٳٱon merkitään vain se lähde, joka kirjoittajalla on ollut käytössä (= toissijainen lähde) ja jossa ensisijainen lähde esiintyy. Jälkimmäisessä tapauksessa siis näin:
Noddings, N. (2016). Philosophy of Education (4. painos). Routledge.
Sivunumeroiden merkitseminen lähdeviitteeseen
Sivunumerot merkitään viitteeseen, kun kyseessä on suora lainaus, taulukko, kuvio tai muu tieto, joka on paikannettavissa viitattavan lähteen yhdelle tai kahdelle sivulle. Tällöin lähteestä tiivistetään yleensä melko yksityiskohtaista tietoa, kuten seuraavassa esimerkissä:
Suurimmalla osalla opiskelijoista oli varsin hajanainen käsitys opetussuunnitelman yleistavoitteista (Salminen & Annevirta, 2018, s. 27–28).
Huomaa pilkku nimien jälkeen ja s.-merkintä sivu(j)a osoittamaan. Sivunumeroita ei laiteta, jos viitataan kokonaiseen tutkimukseen yleisellä tasolla:
Salminen ja Annevirta (2018) ovat selvittäneet - -
Suoria lainauksia tulee käyttää vain harvoin, tehokeinoina. Suora lainaus merkitään lainausmerkein. Esimerkki:
Vilkka (2020, s. 90) toteaa kirjoittamiseen liittyvistä tunteista seuraavasti: “Kirjoittamisessa tunteita nostattavat myös tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset. Näitä ovat muun muassa teorian, tutkimusaineiston ja lähdekirjallisuuden välisen vuoropuhelun tuottaminen sekä tekstin punaisen langan sovittaminen tekstilajin konventioon.”
Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumeroita joko ollenkaan tai niiden paikka vaihtelee, koska sivut skaalautuvat laitteen näytön koon mukaan. Yleissääntönä on viitata tällaisissa e-versioissa lukuun (sisällysluettelon mukaisesti) silloin, kun tarvitaan tarkkoja viitteitä. Esimerkiksi:
(Heikkinen & Timonen, 2020, luku 5).
(Ahvenjärvi & Kirstinä, 2013, luku Lukemisen ja lukutaidon merkityksiä).
ձDZäٱ
Kun viittaat verkkolähteeseen, jonka julkaisuaika on ilmoitettu, tee se näin:
ձپä:
Tilastokeskuksen (2021) tietojen mukaan perheiden määrän lasku on pysähtynyt.
Tukiperheillä on merkittävä rooli pakolaisnuorten kotouttamisessa (Koski, 2019).
äܱٳٱDz:
Tilastokeskus. (2021). Tilastot. Väestö. Perheet. Tilastokeskus. Saatavilla 1.11.2021
Koski, N. (26.4.2019). Tukiperhetoiminta on tärkeä osa pakolaisnuorten kotouttamista. Pelastakaa Lapset -verkkolehti. Saatavilla 1.11.2021
Kun viittaat verkkolähteeseen, jonka julkaisuaikaa ei ole ilmoitettu, pyri viittaamaan kyseisen sivun tai tekstin tekijöihin. Esimerkiksi:
ձپä:
Ojanen esittelee kirjoituksessaan erilaisia minäteorioita.
äܱٳٱDz:
Ojanen, M., Ѿäٱǰ. Saatavilla 15.9.2021
Toinen tapa on käyttää merkintää n.d. (= no date) seuraavasti:
ձپä:
Suomen mielenterveysseuran (n.d.) mukaan - - tai xxxxxx xxxxxx (Suomen mielenterveysseura, n.d.).
äܱٳٱDz:
Suomen mielenterveysseura (n.d.)
Jos sivun tai tekstin yhteydessä ei ilmaista sen tekijöitä, viittaa sivun tai tekstin julkaisseeseen organisaatioon, kuten järjestöön.
ձپä:
Suomen mielenterveysseuran mukaan - -
äܱٳٱDz:
Suomen mielenterveysseura. Saatavilla 13.3.2020
Painamattomat lähteet (esim. luento tai haastattelu)
Painamattomaan lähteeseen viitataan em. mainittujen ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi: "Virtasen (2012) mukaan - - ." Jos lähteenä on esimerkiksi saman henkilön tekemiä ja samana vuonna tehtyjä luentoja, niin lähdeviitteessä tulee osoittaa vuosiluvun perässä olevan kirjaimen avulla, mikä lähde on kyseessä:
Virtasen (2019a) mukaan - - tai Virtasen (2019b) mukaan.
Kirjaimia käytetään myös lähdeluettelossa, myös hakasulkeissa olevat tiedot merkitään:
Virtanen, M. (2019a). Tieteellinen ajattelu. [Luennot ja luentodiat]. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.
Virtanen, M. (2019b). Tieteellinen kirjoittaminen. [Luennot ja luentodiat]. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.
Minkä www-osoitteen valitsen lähdeluetteloon?
Periaatteena on, että lukija pääsee helposti käyttämiesi lähteiden pariin. Merkitse verkkolähteeksi sivuston "kotiosoite" (englanniksi "home") eli hierarkkisesti ylin osoite. Jos kaikki käyttämäsi tieto löytyy yhdestä osoitteesta, merkitse tämä osoite lähteeksi. Jos käytät esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivustoilla useampaa alasivua hyödyksesi, merkitse lähteeksi kotiosoite
äܱٳٱ
Kirjallisen tehtävän loppuun laaditaan luettelo siinä käytetyistä lähteistä tekijöiden mukaisessa aakkosjärjestyksessä (sama nimien järjestys kuin julkaisussa on). Yleensä käytetään riippuvaa sisennystä, jolloin muut paitsi ensimmäinen rivi sisennetään (sitä ei ole alla olevissa esimerkeissä). äܱٳٱon ei merkitä lähteitä, joihin tekstistä ei löydy viittausta. Lähdeviitteiden merkitsemisessä on eroja sen suhteen, onko kyseessä (1) yhden tai useamman tekijän kirjoittama kirja, (2) toimitetussa kirjassa oleva artikkeli, (3) aikakauslehdessä julkaistu artikkeli, (4) jokin tietty verkkolähde, (5) verkkosivuston kotiosoite, (6) luentotallenne, tai (7) Pro gradu -tutkielma ja väitöskirja. Seuraavassa on esimerkki jokaisesta tapauksesta:
1) Golombok, S. (2020). We are family. What really matters for parents and children. Scribe.
2) Lupton, R. (2016). Rethinking values and schooling in white working-class neighbourhoods. Teoksessa C. Timmerman, N. Clycq, M. Mc Andrew, A. Balde, L. Braeckmans & S. Mels (toim.), Youth in education. The necessity of valuing ethnocultural diversity (s. 27–44). Routledge.
3) Mäkelä, L. (2021). Opettajien kokemuksia työn tuunaamisesta koira-avusteisen pedagogiikan avulla. Tarkastelussa työn vaatimukset, työn voimavarat ja hyvinvointi työssä. Aikuiskasvatus, 41(3), 222–235.
4) Sorsa, T., & Rotkirch, A. (2020). Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri. Väestöliitto. Saatavilla 12.11.2021
5) Suomen kasvatustieteellinen seura FERA. Saatavilla 6.2.2021
6) Valkonen, L. (2021). Laadullisen tutkimusaineiston hankinta. [Luentotallenne]. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. (Jos sama henkilö on tehnyt useamman luennon samana vuonna, niin lähdeluettelossa luennot erotetaan toisistaan vuosiluvun perässä olevalla kirjaimella 2021a, 2021b, 2021c jne.)
7) Hänninen, M. (2016). APO-ohjaajien kokemuksia dialogisuudesta ohjauksessa [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto].
Niemi, K. (2016). Moral beings and becomings: Children’s moral practices in classroom peer interaction [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto].
Lainsäädäntöön viittaaminen
ձپä:
Lakitekstiin viitattaessa ilmoitetaan lain virallinen lyhenne (joka on määriteltävä, kun se esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa), luku, pykälä ja momentti.
Esim. (KPL 3:9.2 §)
Säädöslyhenteiden kirjoitusasun voi tarkistaa Finlex- tai Edilex-tietokannoista tai Suomen laki -teoksista tai Suomen säädöskokoelmasta, esim.
äܱٳٱDz:
Kirjanpitolaki. 30.12.1997/1336.
Lisätietoa APA7-viittaustyylistä esimerkiksi:
Paul, I. (2020). The concise APA Handbook: APA 7th edition.