Yliopiston ja kampuksen historia
Jyväskylän yliopisto on saanut alkunsa pappina ja kansakoulujen ylitarkastajana toimineen Uno Cygnaeuksen kaupunkiin vuonna 1863 perustamasta Suomen ensimmäisestä opettajankoulutusseminaarista. Sisäoppilaitosmainen seminaari, jossa oli sekä mies- että naisosasto, oli aikanaan uskalias ajatus. Opetuksen läpäisi työkasvatusajattelu. Pedagogisten ja muiden teoreettisten oppiaineiden ohella korostettiin käsityön opetusta, puutarhanhoitoa, kotitaloutta ja liikuntaa.
Seminaarin panos suomalaisen kulttuurin kehitykselle oli huomattava. Monista seminaarin oppilaista tuli kulttuurin merkkihenkilöitä; Jyväskylässä ovat opiskelleet mm. Minna Canth, Johannes Linnankoski ja J. H. Erkko. Seminaarin myötä naiset saivat ensimmäisen kerran mahdollisuuden korkeampaan koulutukseen.
Tämän sivun kuvat ovat yliopiston tiedemuseon kokoelmista.
Vuonna 1934 seminaari muuttui kasvatusopilliseksi korkeakouluksi. Laitos oli ylioppilaista kahdessa vuodessa kansakoulunopettajia valmistava opettajakorkeakoulu. Akateemisten tutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi 1940-luvulla. Ensimmäinen väitöstilaisuus järjestettiin vuonna 1949.
Tiesitkö, että moni nykyinen jouluperinne on kotoisin Jyväskylästä - Seminaarinmäeltä?
Seminaarin opettajat toivat Keski-Euroopan opintomatkoiltaan vaikutteita joulunviettoon. Jyväskylän yliopistoa edeltäneessä Jyväskylän seminaarissa järjestettiin joulun alla omia kuusijuhlia, joissa maailmalta saadut ideat jalostettiin suomalaiseen kulttuuriin sopiviksi. Seminaarinmäellä on myös sävelletty ja sanoitettu lukuisia ikivihreitä joululauluja. Koulun juhlaperinteet ja joululaulut levisivät seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata - ja suomalaisten koteihin.
Lue lisää suomenkielisten jouluperinteiden historiasta
Korkeakoulu laajeni huomattavasti vuonna 1958. Filosofisen tiedekunnan ja humanististen tieteiden professuurien perustaminen suuntasi korkeakoulun kehityksen kohti yliopistoa. Jyväskylän yliopisto aloitti toimintansa heinäkuussa 1966 neljän tiedekunnan voimin. Vuosien mittaan siitä on kehittynyt ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija.
Jyväskylän yliopiston kolme kampusaluetta – Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Ylistönrinne – muodostavat mielenkiintoisen kulttuuri- ja luonnonympäristön, joka houkuttelee alueilla liikkuvan tutustumaan yliopiston pitkään sivistyshistorialliseen jatkumoon. Yliopiston eri vaiheet ovat vaikuttaneet monella tavalla kampusalueiden arkkitehtuuriin, taiteeseen ja puistoihin, joista on syntynyt rikas ja ainutlaatuinen kokonaisuus.
Rikkaasti kerroksellinen Seminaarinmäki on alueena suojeltu. Seminaarinmäkeä pidetään esimerkkinä hyvin suunnitellun modernin täydennysrakentamisen soveltuvuudesta vanhemman rakennuskannan lomaan. Kampuksen ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1880-luvulla. Seminaarin ajalta ovat peräisin Seminaarinmäen vanhimmat, Constantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit”. Kampus on maailmankuulu lukuisista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla.
1980-luvulla alkoi yliopiston laajeneminen uusille kampusalueille Jyväsjärven vastakkaisille rannoille. Uudempia rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen. Seminaarinmäen kampusalueen uusin rakennus, Ruusupuisto, valmistui vuonna 2015. Läheisten Alvar Aallon suunnittelemien museorakennusten (Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo) arkkitehtuuri on otettu huomioon erityisesti julkisivujen ikkunoiden ja ikkunaympäristöjen muotokielessä. Rakennuksen nimi juontaa 1900-luvun alusta, jolloin alueen puistoon istutettiin paljon ruusuja. Rakennuksen piha-alueille on nyt istutettu samoja ruusulajeja.
Euroopan komissio myönsi Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vuonna 2022. Seminaarinmäen kampus tuo esille Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana.
Tiedemuseo on osa Avoimen tiedon keskusta
Tutustu yliopiston vaiheisiin ja kampuksen historiaan tarkemmin tiedemuseon kautta. Tiedemuseo on Jyväskylän yliopiston uniikki kulttuuri- ja tiedeperinnön kokonaisuus.