Jyväskylän yliopiston vuosikertomus 2023
Vuosi 2023 oli tutkimuksessa ja koulutuksessa menestyksellinen
Jyväskylän yliopisto käynnisti strategiatyön tammikuussa 2023. Jyväskylän yliopiston strategia ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen” asettaa vision 2030-luvulle. Strategiatyön kautta on tunnistettu mahdollisia tulevaisuuskuvia ja uudistettu yliopiston strategisia painopisteitä ja tavoitteita.
Yliopiston johdossa tapahtui vuoden aikana muutoksia. Vuoden 2017 elokuusta lähtien yliopiston rehtorina toiminut Keijo Hämäläinen jäi pois tehtävästään ja vararehtori Marja-Leena Laakso hoiti rehtorin tehtäviä 21. huhtikuuta alkaen. Jyväskylän yliopiston rehtoriksi valittiin Jari Ojala, joka aloitti tehtävässään 14.8.2023.
Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä jatkoi hyvällä tasolla. Vertaisarvioimattomien julkaisujen määrä sen sijaan kääntyi lievään laskuun.
Jyväskylän yliopiston tulos oli vuonna 2023 erinomainen kilpailluissa tutkimusrahoitushauissa. Suomen Akatemia myönsi tammikuussa Jyväskylän yliopistolle 4,1 M€ vuosille 2023–2028 keskeisten tutkimusalojen kehittämiseen. Kaikkia rahoitettuja profilointitoimia yhdistää monitieteisyys sekä yliopiston strategian mukainen hyvinvoinnin ja osaamisen kasvattaminen.
Jyväskylän yliopiston tutkintojen määrät kasvoivat selvästi edellisvuodesta sekä alempien, ylempien että tohtorin tutkintojen osalta. Tutkintoja valmistui yhteensä 3054, ja ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi kaikilla koulutusaloilla. Jyväskylän yliopisto menestyi etenkin tohtorien tutkinnoissa, joita valmistui 151, kun edellisvuonna oli 116.
Jyväskylän yliopisto säilytti asemansa johtavana avoimen yliopiston kouluttajana Suomessa. Jälleen rikottiin 100 000 opintopisteen raja, vaikka opintopistemäärä oli hieman edellisvuotta pienempi.
Koulutuksen kehittäminen vuonna 2023 oli aktiivista. Jyväskylän yliopisto käynnisti mittavan jatkuvan oppimisen kehitysprojektin, osallistui kansalliseen Digivisio -työhön sekä valittiin Opin.fi 3.0 -pilottikorkeakouluksi, mikä mahdollistaa opintotarjonnan laajentamisen kansallisesti.
Vuoden avoimuuden edistäjä -palkinto myönnettiin Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston, Ylen ja CSC:n yhdessä kehittämälle ja paljon huomiota saaneelle Muuttolintujen kevät -sovellukselle ja tutkimushankkeelle. Muuttolintujen kevät -sovelluksessa yhdistyvät tekoäly ja kansalaistiede.
HR Excellence in Research -laatuleima vahvistettiin edelleen kolmeksi vuodeksi, tutkimuksen ulkoinen arviointi valmistui ja Jyväskylän yliopisto lähti mukaan ensimmäisenä yliopistona huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -auditointiprosessiin.
Jyväskylän yliopisto jatkoi kansainvälistä yhteistyötä FORTHEM-allianssissa, jota Jyväskylän yliopiston rehtori johti vuonna 2023. Myös alueellinen yhteistyö oli aktiivista. Hyvinvointiin liittyvä tutkimus- ja koulutusyhteistyö konkretisoitui vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneen Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä Etelä-Savon, Keski- Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden muodostaman yhteistyöalueen (YTA) kanssa.
EduFutura-yhteistyössä Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä Gradia laativat strategisia suuntaviivoja vahvistaakseen vaikuttavuuttaan 2030-luvulle.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on olla hiilinegatiivinen ja luontopositiivinen organisaatio vuoteen 2030 mennessä siten, että mitattavissa olevia ilmasto- ja luontohaittoja vähennetään vähintään 60 % vuoden 2019 tasosta. Yliopisto otti askeleen lähemmäs hiilineutraalisuustavoitetta, kun sen kokonaishiilijalanjälki laski. Yliopisto on muun muassa osallistunut energiansäästötalkoisiin lämpötiloja laskemalla ja ilmanvaihtoa optimoimalla. Ainoa kategoria, jossa sekä hiili- että luontojalanjälki nousivat, oli hankinnat. Hankinnoissa kasvua selittää siirtyminen hybridiaikaan, jolloin IT-laitteisiin ja -palveluihin on ollut tarpeellista investoida.
Yliopiston sijoitusten hiilijalanjälki laski ja niille asetettiin jo olemassa olevien vastuullisuustavoitteiden lisäksi laadulliset biodiversiteettikriteerit.
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus ovat tärkeitä yliopiston opetuksen ja tutkimuksen peruslähtökohtia. Yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman rinnalle otettiin rehtorin päätöksellä 19.1.2023 käyttöön uusi saavutettavuussuunnitelma.
Yliopiston liikevaihto tilikaudelta 2023 oli 232,9 M€ ja toiminnan kustannukset 243,7 miljoonaa euroa. Toiminnan tuloksen tappio (liiketulos) oli 10,9 M€. Vuonna 2022 tappio oli 13,3 M€. Yliopiston saama valtionrahoitus nousi 5 prosenttia ja täydentävä rahoitus kasvoi 5 % edellisestä vuodesta.
Sijoitustoiminnan realisoitunut tulos oli ylijäämäinen 6,7 M€ (2022 5,8 M€), mutta realisoitumaton tilivuoden lopussa omistetun sijoitusomaisuuden arvonlasku 4,4 M€ (2022 25,4 M€). Kokonaisuudessaan sijoitus- ja rahoitustuotot olivat 2,2 M€.
Tilikauden tulos jäi sijoitusten arvonmuutoksen jälkeen tappiolliseksi 8,5 M€ (2022 -31,9 M€). Tulos ilman arvonmuutosta oli tappiollinen 4,0 M€, joka on kuitenkin 1,7 M€ budjetoitua tulosta parempi ja 2,9 M€ parempi kuin kevään 2023 tarkennetussa budjetissa ennakoitiin. Syksyllä 2023 käynnistetyillä talouden sopeuttamistoimilla oli vaikutus budjetoitua parempaan tulokseen.
Yliopiston henkilöstökustannukset kasvoivat 5,3 M€ eli 3 % edelliseen vuoteen nähden. Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut olivat 68,5 %. Tilavuokrat muodostavat 12 % kokonaiskuluista, joten vain alle viidennes kustannuksista oli muita kuin henkilöstö- tai tilavuokrien kustannuksia. Matkustamisen vuosikulut nousivat, mutta ovat edelleen noin 10 % vuotta 2020 edeltävää aikaa alempana. Palvelujen ostojen määrä nousi aiemmasta.
Kun yliopiston kassa ei riitä toiminnan menoihin, sijoitusomaisuudesta irrotetaan varoja. Tilikaudella 2023 sijoitusomaisuutta realisoitiin maksuvalmiuden ylläpitämiseksi 12 M€ euroa (14 M€ tilikaudella 2022).
Täydentävän rahoituksen osuus liikevaihdosta oli aiemmalla tasolla, 35 %. Täydentävän rahoituksen kokonaissumma nousi lähes 81 M€:oon, josta OKM:n sopimusindikaattorien mukainen kilpailtu tutkimusrahoitus kasvoi 41 M€:on, ja nousua oli 2,3M€. Suurimpia hankerahoittajia ovat Suomen Akatemia (29,2 M€) ja opetus- ja kulttuuriministeriö (4,6 M€). Euroopan komission ja muun EU-rahoituksen määrä nousi edelleen merkittävästi.
Vuoden 2023 kehittämisen yhdeksi painopisteeksi valittiin valmentavan johtajuuden kehittäminen. Yliopistomme hyvän johtajuuden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista vahvistettiin valmennuksin. Vuoden 2023 loppuun mennessä 180 yliopiston esihenkilöä on osallistunut JYULead valmentavan johtajuuden kehittämisohjelmaan. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstökoulutusta työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyen.
Kuukausipalkkaisen henkilökunnan määrä 2023 oli yhteensä 2691 henkilötyövuotta (2709 v. 2022). Opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrä kertomusvuonna oli yhteensä 1655 henkilötyövuotta (-1,4 %) ja muun henkilöstön määrä (sis. tutkimusavustajat) oli 945 henkilötyövuotta (+0,6 %). Normaalikoulun opetushenkilöstön määrä oli 92 henkilötyövuotta ja se säilyi ennallaan. Tuntiopettajien henkilötyövuosien määrä oli 69 henkilötyövuotta ja tuntipalkkaisten työntekijöiden 30 henkilötyövuotta. Kansainvälisen henkilökunnan osuus opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista oli 18,5 % (2022 17,5 %) ja koko henkilökunnasta osuus oli hieman aiempaa suurempi eli 13,1 % (2022 12,4 %). Yliopistossa työskenteli työntekijöitä 75 maasta, eniten Intiasta, Kiinasta ja Saksasta.
