Ģ��ֱ��

Aalto-yliopiston tutkimus keskittyy seitsemään avainalueelle, joista terveys ja hyvinvointi, ihmiskeskeiset elinympäristöt sekä tieto- ja viestintätekniikan ja digitalisaation alueilla tehdään myös kuntoutukseen liittyvää tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on muun muassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnettävät käyttöliittymät, robotiikka, terveysteknologia, älykkäät asuinympäristöt, virtuaalikuntoutus sekä digitalisaation vaikuttavuus terveydenhuollossa. Aalto-yliopistossa toimii Aalto NeuroImaging (ANI) infrastruktuuri, johon kuuluu neljä aivokuvantamislaboratoriota. Tätä infrastruktuuria hyödynnetään muun muassa tutkittaessa kehityksellisiä kielihäiriöitä. Lisäksi Aalto-yliopistossa toimii puettavaan teknologiaan keskittyvä lab (Aalto Wearable Systems Lab), jossa kehitetään muun muassa puettavaa teknologiaa aivohalvauskuntoutuksessa hyödynnettäväksi.

Varsinaista kuntoutuksen koulutusta ei Aalto-yliopistossa ole, mutta osana yliopistossa tarjottavia koulutuksia on mahdollista opiskella muun muassa hyvinvointiarkkitehtuurin suunnittelua, neurorobotiikkaa, sekä terveydenhuollon päätöksentekoa. 

Kuntoutukseen liittyvää tutkimusta tehdään lääketieteellisessä tiedekunnassa, erityisesti psykologian ja logopedian osastolla. HUS:n kanssa yhteistyössä Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan mm. synkronoidun sähkö- ja magneettistimulaation vaikutusta selkäydinvammapotilaiden kuntoutumiseen. 

Logopediassa tutkitaan laaja-alaisesti erilaisten puheen, kielen, äänen, kommunikaation, syömis- ja nielemishäiriöiden ilmenemismuotoja, arviointia ja kuntoutusinterventioita ja aktiivisia tutkimusryhmiä on kymmenen. Suomen Akatemian hankkeita ovat mm. Varhainen kielenkehitys –tutkimusryhmä, jossa tutkitaan kielenkehityksen piirteitä lapsuusvuosien aikana sekä Vuorovaikutus ja interventiot –tutkimusryhmä, jossa tutkitaan kommunikoinnin häiriöiden vaikutuksia ihmisten välisten vuorovaikutustilanteiden sujumiseen sekä selvitetään puheterapiavuorovaikutuksen luonnetta ja logopedisten interventioiden vaikuttavuutta. 

Psykologiassa tutkimusaiheita ovat muun muassa aivojen kehitys ja plastisuus, käyttäytymisen, mielenterveyden sekä kognitiivisen toimintakyvyn eri näkökulmat ja moniammatilliset kuntoutusmenetelmät. Esimerkiksi “Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus” -ryhmässä tehdään laajaa tutkimusta musiikin ja puheen vaikutuksista auditiivisten, kognitiivisten, motoristen ja emotionaalisten toimintojen kuntoutumiseen neurologisissa sairauksissa sekä niiden säilymiseen normaalissa ikääntymisessä. Samaa tutkimuslinjaa jatkaa Suomen Akatemian huippuyksiköistä Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö.  -ryhmä tutkii psykoterapioita, psykososiaalisia hoitoja, mielenterveyttä sekä psykopatologian epidemiologiaa ja etiologiaa.

Kuntoutukseen liittyvää koulutusta tarjoaa monitieteinen terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma, joka toteutetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kuntoutukseen liittyviä opintojaksoja on runsaasti logopedian ja psykologian kandi-  maisteriohjelmissa, neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksessa ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologikoulutuksessa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa,  yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, järjestetään myös psykoterapeuttikoulutusta, joka on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta. Lisäksi esimerkiksi sosiaalitieteiden, kasvatustieteiden, neurotieteen sekä kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelmissa on kuntoutuksen eri osa-alueisiin liittyvää koulutusta.

Strateginen tutkimus keskittyy neljään profiilialueeseen, joista yksi on Ikääntyminen, elintavat ja terveys. Tämän alueen tutkimus on tuottanut tietoa etenkin kansansairauksien geneettisestä taustasta ja riskitekijöistä. Itä-Suomen yliopistossa toimii myös Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus, GERHO, jossa tutkitaan muun muassa kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta sekä kaatumistapaturmia. Lisäksi TULES-tutkimusyksikössä tehdään luun ja ruston perustutkimusta sekä tutkitaan sarkopeniaa. Myös terveystaloustieteen, kuntoutusrobotiikan sekä sosiaalisen kuntoutuksen tutkimusta tehdään Itä-Suomen yliopistossa. Itä-Suomen yliopistossa etsitään jatkuvasti keinoja sairastumisen ehkäisyyn elämäntapojen avulla ja kehitetään diagnostiikkaa sekä yksilöllisempiä ja kohdennetumpia elintapa- ja lääkehoitoja sekä vaikuttavia palveluja

Kuntoutukseen liittyviä koulutussisältöjä löytyy lääketieteen, hoitotieteen, logopedian, psykologian, sosiaalityön sekä terveyden edistämisen kandidaatin ja maisteriohjelmissa. Lääketieteen koulutusohjelmista erityisesti fysiatrian erikoislääkärien koulutusohjelmassa (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) ja liikuntalääketieteen erikoislääkärien koulutusohjelmassa (hengitys- ja verenkierronsairaudet, metaboliset sairaudet) on kuntoutukseen liittyviä koulutussisältöjä.  Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella terveystaloustieteen maisteriksi. 

Jyväskylän yliopistossa kuntoutuksen tutkimusta tehdään muun muassa fysioterapian, gerontologian, soveltavan liikunnan, terveystaloustieteen, musiikkiterapian, soveltavan taidetoiminnan sekä kirjallisuusterapian. Tutkimuksellisia teemoja ovat esimerkiksi digitaalinen kuntoutus, aivotutkimus, fyysinen aktiivisuus pitkäikäisten ja lasten keskuudessa, osatyökykyisyyden kustannusvaikuttavuus, ennaltaehkäisevä työ toimintakyvyn tukemisessa sekä musiikkiterapia masennuksen hoidossa sekä aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa. �۳�ٱ𾱲��ٲ�össä Tampereen yliopiston kanssa Jyväskylän yliopistossa toimii Gerontologian tutkimuskeskus GEREC, joka tuottaa tietoa ikääntyvien ihmisten elämästä, terveydestä ja toimintakyvystä. Vuokatissa toimiva liikuntateknologian yksikkö on erikoistunut etenkin pohjoismaisten hiihtolajien soveltavaan ja teknologiaa hyödyntävään tutkimukseen.

Kuntoutukseen liittyen Jyväskylän yliopistossa voi opiskella fysioterapiaa, gerontologiaa ja terveystieteitä. Lisäksi tarjotaan koulutusta taideterapioissa, kuten musiikki-, tanssi-liike- ja kuvataideterapiassa, kirjallisuusterapiassa, soveltavassa taiteessa, sosiaalityössä, psykologiassa ja erityispedagogiikassa. Vuokatin yksikössä on mahdollista  opiskella liikuntateknologiaa. 

Kuntoutukseen tutkimus- ja opetus painottuu yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan, jonka osana oli myös vuonna 2010 lakkautettu kuntoutustiede. Kuntoutuksen tutkimuksen ja koulutuksen teemoja tarkastellaan osana sosiaalityön moniammatillisia asiakas- ja palveluprosesseja. Sosiaalityön oppiaineessa on vahvaa osaamista haastavissa elämäntilanteissa olevien, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien, vankien, väkivallan uhrien, vammaisten ja osatyökykyisten, osallisuuden, toimijuuden ja kuntoutumisprosessien tutkimuksesta. Myös aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen tutkimus on Lapin yliopiston vahvuuksia. Lisäksi hallintotieteen ja johtamisen oppiaineessa tehdään tutkimusta työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen liittyen.  

Kuntoutukseen liittyvää koulutusta Lapin yliopistossa on tarjolla sosiaalityön osalta. Lisäksi Lapin yliopisto tarjoaa yhteistyössä Tampereen ja Turun ylipiston kanssa Aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen erikoistumiskoulutusta (70 op). 

Maanpuolustuskorkeakoulu on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, jonka keskeisenä tehtävänä on tuottaa korkeasti koulutettua henkilökuntaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. 

Maanpuolustuskorkeakoulussa on sotataidon, sotatekniikan sekä johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokset. Fyysisen toimintakyvyn tieteenalalla tutkitaan muun muassa sotilaiden fyysistä kuormittavuutta erilaisissa sotilaallisissa olosuhteissa ja fyysisen harjoittelun optimoimista fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi. Fyysisen toimintakyvyn tutkimus pohjautuu liikunta- ja lääketieteen tutkimusaloihin, joiden avulla tehdään myös kuntoutukseen liittyvää tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana myös ohjelmassa.