KAPPAS

KAPPAS2-hankkeessa tutkitaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleisiä eli geneerisiä taitoja. Hanke on jatkoa aiemmin toteutetulle Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa (KAPPAS!) -hankkeelle.

KAPPAS2-hanke tutkii suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja, kuten analyyttistä päättelyä, ongelmanratkaisua, argumentatiivista kirjoittamista ja kielen selkeyttä. Tavoitteena on selvittää geneeristen taitojen taso ja niiden kehitys korkeakouluopintojen aikana sekä tunnistaa taitoihin vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Itä-Suomen yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian osasto.

KAPPAS2-hanke on jatkoa Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston vuosina 2018–2021 toteuttamalle Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa (KAPPAS!) -hankkeelle.

KAPPAS-hankkeita on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

KAPPAS2

KAPPAS2 tutkii suomalaisten yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja ja niiden kehittymistä korkeakouluopintojen aikana. Hankkeessa on määrä hyödyntää kahta tutkimusasetelmaa: poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimusasetelmaa.

KAPPAS2 tuottaa korkeakouluille tärkeää tietoa opiskelijoiden osaamisesta opetuksen ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Tutkimukseen osallistuvat opiskelijat saavat tietoa omien geneeristen taitojensa tasosta.

Hanke selvittää opiskelijoiden analyyttistä päättelyä ja arviointia, ongelmanratkaisua, argumentatiivista kirjoittamista sekä kielen selkeyttä. 

Kappas2-hanke ja tutkijoiden yhteystiedot

 

KAPPAS!

KAPPAS!-hanke tutki millä tasolla suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleiset eli geneeriset taidot ovat, ja miten taidot kehittyivät korkeakouluopintojen aikana.

Yleisiksi taidoiksi määriteltiin tässä yhteydessä analyyttinen päättely ja arviointi (miten opiskelija osaa identifioida vaihtoehtoisten perusteluiden heikkoudet ja vahvuudet sekä miten hän osaa erottaa luotettavat lähteet epäluotettavista), ongelmanratkaisu (miten opiskelija osaa tunnistaa ongelmatilanteen ja ratkaista sen perustellusti), argumentatiivinen kirjoittaminen (miten loogisesti ja selkeästi vastaus on rakennettu) sekä oikeakielisyys.

Hanke hyödynsi geneeristen taitojen mittaamiseen kohdentuvaa (CAE) kehittämää Collegiate Learning Assessment CLA+ International -instrumenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen toteuttivat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston .