Nykykulttuuri-julkaisusarja

Monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta nykykulttuurin ilmiöistä

ISSN 1457-6899
Julkaisufoorumin taso 1

Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarja julkaisee monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta kulttuurin ilmiöistä. Julkaisusarjassa ilmestyy tutkimusmonografioita, artikkelikokoelmia ja väitöskirjoja. Kaikki teokset käyvät läpi akateemisen vertaisarvioinnin ja ne ovat saatavissa sekä kirjoina että open access -verkkojulkaisuina.

Tarjoa meille tutkimustasi tai kirjaideaasi! Etsimme julkaisuohjelmaamme jatkuvasti nykykulttuuriin ja kulttuuriteoriaan liittyviä teoksia sekä modernin kulttuurin vaiheisiin liittyvää kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista tutkimusta.

Uutuuskirjat

107. Kaisa Kurikka, Olli Löytty, Kukku Melkas & Viola Parente-Capkova (toim): Kertomuksen luonto
101. Erkki Vettenniemi (toim): Hiihto ja häpeä
100. Outi Fingerroos: Karjala utopiana
97. Eeva Haverinen, Urpo Kovala & Veera Rautavuoma (eds): Cult, Community, Identity
96. Kaarina Nikunen (toim): Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä
95. Kai Åberg & Lotta Skaffari (toim): Moniääninen mies. Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen musiikissa
93. Eeva Haverinen, Erkki Vainikkala & Tuomo Lahdelma (toim): Tekijyyden ulottuvuuksia
91. Outi Fingerroos & Jaana Loipponen (toim): Nykytulkintojen Karjala
90. Risto Pitkänen (toim): Taiteilija tutkijana, tutkija taiteilijana
89. Hanna Lindberg: Vastakohtien Ikea. Ikean arvot ja mentaliteetti muuttuvassa ajassa ja ympäristössä
87. Juha Herkman, Pirjo Hiidenmaa, Sanna Kivimäki & Olli Löytty (toim): Tutkimusten maailma. Suomalaista kulttuurintutkimusta kartoittamassa
86. Erkki Vainikkala & Henna Mikkola (toim): Nykyaika Kulttuurintutkimuksessa
85. Susanna Paasonen (toim): Aktivismi. Verkostoja, järjestöjä ja arjen taitoja
84. Kimmo Jokinen (toim): Yksinäisten sanat. Kirjoituksia omasta tilasta, erillisyydestä ja yksinolosta
83. Petri Saarikoski: Koneen lumo. Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin
82. Milla Tiainen: Säveltäjän sijainnit. Taiteilija, musiikki ja historiallinen kesto Paavo Heinisen ja Einojuhani Rautavaaran teksteissä
81. Annikka Suoninen: Mediakielitaidon jäljillä. Lapset ja nuoret valikoivina mediankäyttäjinä
80. Marjatta Saarnivaara, Erkki Vainikkala & Marjon van Delft (eds): Writing and research – Personal views
79. Johanna Latvala, Eeva Peltonen & Tuija Saresma (toim): Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen
78. Sanna Kallioinen: Rannalla merirosvon morsiamen kanssa. Feminismin, jälkikolonialismin ja australialaisuuden representaatioita
77. Cybertext Yearbook 2002-2003
76. Riitta Hänninen: Leikki. Ilmiö ja käsite
75. Markku Eskelinen: Kybertekstien narratologiaa. Digitaalisen kerronnan alkeet
74. Satu Silvanto: Ecce Homo - katso ihmistä. Valokuvanäyttely kulttuurikiistana
73. Henna Mikkola: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina
72. Markku Eskelinen & Raine Koskimaa (eds): Cybertext Yearbook 2001
70. Lauri Saarinen, Juri Joensuu & Raine Koskimaa (toim.): KIRJA 2010. Kirja-alan kehitystrendit
69. Sari Charpentier: Sukupuoliusko.
68. Markku Eskelinen & Raine Koskimaa (eds): Cybertext yearbook 2000
67. Jaakko Suominen: Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi
66. Kimmo Saaristo: Avoin asiantuntijuus
65. Maaria Linko, Tuija Saresma & Erkki Vainikkala (toim.): Otteita kulttuurista
64. Inescapable Horizon: Culture and Context. Edited by Sirpa Leppänen & Joel Kuortti.
63. Reading Cultural Difference. The reception of a short story in six European countries. Edited by Urpo Kovala and Erkki Vainikkala.
62. Pirkkoliisa Ahponen: Kulttuurin kierreportaikossa.
61. Susanna Paasonen: Nyt! Ja ikuisesti - rewind: Häät mediaspektaakkelina.
60. Aki Järvinen: Hyperteoria. Lähtökohtia digitaalisen kulttuurin tutkimukselle.
59. Katja Möttönen: Riitasointuja vai tema con variazioni. Eurooppalainen identiteetti EU:n kulttuuritiedonannoissa.
58. Kai Lahtinen: Vem tillhör teatern?
57. Maaria Linko: Aitojen elämysten kaipuu. Yleisön kuvataiteelle, kirjallisuudelle ja museoille antamat merkitykset.
56. Kimmo Jokinen: Suomalaisen lukemisen maisemaihanteet. (Yhteisjulkaisu Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen julkaisusarjan kanssa, SoPhi 14.)
55. Olli Löytty: Valkoinen pimeys. Afrikka kolonialistisessa kirjallisuudessa.
54. Aina uusi MUISTO. Kirjoituksia menneen elämisestä meissä. Toim. Katarina Eskola ja Eeva Peltonen.
53. Timo Siivonen: Kyborgi. Koneen ja ruumiin niveltymisiä subjektissa.
52. Raine Koskimaa: Seksiä, suhteita ja murha. Saksalaisia ja suomalaisia tulkintoja Rosa Liksomin kertomuksesta.
50. Raine Koskimaa: Cultural activities in five European countries. Report on a study among high school students and middle-class adults, 1993-1995. (For research use only.)
49. Nainen, mies ja fileerausveitsi. Pienoistutkimuksia Rosa Liksomin kertomuksen vastaanotosta. Toim. Katarina Eskola.
48. Tuija Nykyri: Naiseuden naamiaiset. Nuoren naisen diskoruumiillisuus.
47. Jukka Törrönen: Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa. Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa.
46. Katja Valaskivi: Wataru seken wa oni bakari. Mothers-in-law and daughters-in-law in a Japanese television family drama.
45. Kai Halttunen: Pienkustantajan arkipäivä. Tutkimus julkaisuprosessista ja toimintakulttuurista.
44. Anne Sankari: Kuntosaliruumis. Kappaleita nuorten aikuisten ruumiillisuuksista.
43. Teija Virta: Saippuaoopperat ja suomalaiset naiset.
42. Tuija Modinos: Nainen populaarikulttuurissa. Madonna ja The Immaculate Collection.
41. Uusi aika. Kirjoituksia nykykulttuurista ja aikakauden luonteesta. Kirjoittaneet ja toimittaneet Nykykulttuurin tutkimusyksikön tutkijat.
40. Jukka Kanerva: "Ryvettymisen hyvä puoli..." Suomalainen politiikka ja poliitikot televisiossa.
39. Mieheyden tiellä. Maskuliinisuus ja kulttuuri. Toim. Pirjo Ahokas, Martti Lahti ja Jukka Sihvonen.
38. The Cultural Study of Reception. Edited by Erkki Vainikkala.
37. Annikka Suoninen: Televisio lasten elämässä.
36. Risto Eräsaari: Essays on sources of non-conventional community.
35. Sanna Karttunen: Musiikki kulttuurisessa tietoisuudessa. Kulttuuriset musiikkiskeemat musiikkikirjastonhoitajien puheessa.
34. Katarina Eskola, Kimmo Jokinen & Erkki Vainikkala. Literature and the new state of culture. Research plan for the project "Cultural rules of interpretation in eight European countries".
33. Timo Siivonen: Avantgarde ja postmodernismi. Itsekritiikki ja radikalisoituminen modernissa taideinstituutiossa.
32. Vanguards of modernity. Intellectuals, society and the university. Toim. Niilo Kauppi and Pekka Sulkunen.
31. The first thirty. Summaries of the publications of the Research unit for contemporary culture, nos 1-30. Edited by Urpo Kovala.
30. Maaria Linko: Outo ja aito taide. Ammattikoululaiset ja lukiolaiset kuvataiteen vastaanottajina.
29. Urpo Kovala: Väliin lankeaa varjo. Angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden välittyminen Suomeen 1890-1939.
28. Eija Eskola: Rukousnauha ja muita romaaneja. Suomennetun kaunokirjallisuuden valinta yleisissä kirjastoissa 1880-1939.
27. Päivi Elovainio: The gender fate of women in rural Egypt. The signs of the breakdown of cultural collectivity and the emergence of individualization.
26. Ulrich Beck, Klaus Mollenhauer & Wolfgang Welsch: Philosophie, soziologie und erziehungswissenschaft in der postmoderne. Hrsg. Tapio Aittola und Jürgen Matthies.
25. Kyösti Pekonen: Symbolinen modernissa politiikassa.
24. Maaria Linko: Teatteriesitykset ja julkisuus. Kahdeksan 1980-luvun teatteriesityksen vastaanotto sanomalehdissä.
23. Timo K. Salonen: Konserttimusiikin yleisö makujen kentällä. Tutkimus konserttimusiikin yleisöstä, esimerkkinä Jyväskylän sinfoniaorkesterin yleisö.
22. Sublim Ylevä Sublime. Toimittanut Erkki Vainikkala.
21. Johanna Mäkelä: Luonnosta kulttuuriksi, ravinnosta ruoaksi. Neljä näkökulmaa ruoan sosiologiaan.
20. Juha Lassila: Mitä Suomi soittaa? Hittilistat 1954-87.
19. Anne Raassina: Lukutaito ja kehitysstrategiat. Kolme vuosikymmentä Unescon lukutaitopolitiikkaa.
18. Erkki Vainikkala & Katarina Eskola (eds): Literature as communication
17. Juha Lassila: Riippumattomat televisiotuottajat. Ohjelmatuotannon uusi rakenne.
16. Reino Rasilainen: Julkaistu ja julkaisematon kirjallisuus. Kotimaisen kaunokirjallisuuden valikoituminen kustannusyhtiössä.
15. Anne Brunila & Liisa Uusitalo: Kirjatuotannon rakenne ja strategiat
14. J.P. Roos: Liikunta ja elämäntapa. Nautintoa vai itsekuria
13. Matti Peltonen (ed): State, culture & the bourgeoisie. Aspects of the peculiarity of the Finnish
11. Katarina Eskola ja Erkki Vainikkala (toim): Maailmankulttuurin äärellä. Erik Allardt, Stuart Hall & Immanuel Wallerstein
10. Heikki Hellman & Tuomo Sauri: Suomalainen prime-time. Tutkimus television uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
9. Martine Burgos: Life stories, narrativity and the search for the self
8. The production and reception of literature. A Seminar Report. Edited by Katarina Eskola and Erkki Vainikkala.
7. Liisa Uusitalo ja Juha Lassila: Vanhojen kirjojen kenttä.
6. Juha Lassila: Kultalevyn alkemia. Rockteollisuus musiikin suodattajana.
4. Kimmo Jokinen ja Maaria Linko: Uusi Tuntematon. Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan ensi-illan aikainen vastaanotto.
3. Katarina Eskola ja Liisa Uusitalo (toim.): Näkökulmia kulttuurin tuotantoon. Väliraportti Kulttuurin markkinat ja merkitykset -projektin tutkimuksista
2. Maaria Linko: Katsojien teatteri.Teatterin vastaanotto Helsingin Itäkeskuksen monitoimitalossa
1. Katarina Eskola (toim.): Symbolit. Seminaariraportti

Tilaa Nykykulttuurin kirjoja

Nykykulttuuri-julkaisusarjan kirjoja on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä suoraan julkaisusarjalta.

Tilatessasi kirjoja suoraan Nykykulttuuri-julkaisusarjalta saat kirjat ja laskun postitse (postikulut 6€). Tilaus tehdään sähköpostitse -- ilmoita nimesi, osoitteesi, haluamasi kirjat sekä puhelinnumerosi. Tilausosoite alla kohdassa Toimituksen yhteystiedot.

Saatavana olevat kirjat

Hinta 30€

136. Itämailla jossakin, Harto Hänninen (2025)
135. Kamppailuja kulttuurista, Kaisa Murtoniemi (2024)
134. Broilerikulttuuri, Helinä Ääri (2023)
133. Luontosuhteiden luonto, toim. Heidi Björklund, Kaisa Hiltunen, Jenna Purhonen, Minna Rainio, Nina Sääskilahti & Antti Vallius (2022)
132. Intermediaalinen kirjallisuus, toim. Laura Piippo & Juha-Pekka Kilpiö (2022)
131. Ero ja immersio, Pekka Hassinen (2021)
130. Fantasia – Lajit, ilmiö ja yhteiskunta, toim. Jyrki Korpua, Irma Hirsjärvi, Urpo Kovala & Tanja Välisalo (2021)
129. Sotkuiset maailmat – Posthumanistinen kirjallisuudentutkimus, toim. Elsi Hyttinen & Karoliina Lummaa (2020)
128. Paperinen avaruus – Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin, toim. Kaisa Ahvenjärvi, Juri Joensuu, Anna Helle & Sanna Karkulehto (2020)
127. Susien paikat, Heta Lähdesmäki (2020)
125. Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus, toim. Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä

Hinta 15€

126. Voicing Bo Carpelan – Urwind’s Dialogic Possibilities, ed. Brian Kennedy (2020)
124. Jere Kyyrö: Mannerheim ja muutuvat tulkinnat.
123. Heidi Keinonen: Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu.
120. Elämykset kulttuurina ja kulttuuri eläyksininä. Toim. Sanna Karkulehto & Tuuli Lähdesmäki & Juhana Venänäläinen.
118. Prekarisaatio ja affekti. Toim. Eeva Jokinen & Juhana Venäläinen.
117. Liisa Avelin: Kåren Kellari. Karhulalaisdisko ja sen yhteisöt 1969-1979.

Hinta 5€

116. Sami Kolamo: FIFAn valtapeli. Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina.
115. Maisemassa. Sukupuoli suomalaisuuden kuvastoissa. Toim. Tuija Saresma & Saara Jäntti.
114. Mikko Carlson: Paikantuneita haluja. Seksuaalisuus ja tila Christer Kihlmanin tuotannossa.
113. Kustaa H. J. Vilkuna: Kapina kampuksella.
112. Ilana Aalto: Isyyden aika.
111. Katja Mäkinen: Ohjelmoidut eurooppalaiset.
110. Marjo Kamila: Katsojana ja katsottuna.
109. Tommi Römpötti: Vieraana omassa maassa.
105. Nina Sääskilahti: Ajan partaalla.
103. Matti Savolainen: Atlantin ylityksiä.
102. Karoliina Lummaa: Poliittinen siivekäs.
101. Erkki Vettenniemi (toim): Hiihto ja häpeä.
100. Outi Fingerroos: Karjala utopiana.
98. Irma Hirsjärvi: Faniuden siirtymiä.
96. Kaarina Nikunen (toim.): Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä.
92. Tuija Saresma: Omaelämäkerran rajapinnoilla. Kuolema ja kirjoitus.
90. Risto Pitkänen (toim.): Taiteilija tutkijana, tutkija taiteilijana.
89. Hanna Lindberg: Vastakohtien Ikea. Ikean arvot ja mentaliteetti muuttuvassa ajassa ja ympäristössä.
87. Juha Herkman, Pirjo Hiidenmaa, Sanna Kivimäki & Olli Löytty (toim.): Tutkimusten maailma. Suomalaista kulttuurintutkimusta kartoittamassa.
85. Susanna Paasonen (toim.): Aktivismi. Verkostoja, järjestöjä ja arjen taitoja.
83. Petri Saarikoski: Koneen lumo. Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin.
82. Milla Tiainen: Säveltäjän sijainnit. Taiteilija, musiikki ja historiallinen kesto Paavo Heinisen ja Einojuhani Rautavaaran teksteissä.
81. Annikka Suoninen: Mediakielitaidon jäljillä. Lapset ja nuoret valikoivina mediankäyttäjinä.

Toimituksen yhteystiedot

Kustannustoimittaja-toimitussihteeri Oskari Rantala
oskari.h.rantala (at) jyu.fi
- kirjaideat ja käsikirjoitukset
- kirjatilaukset
- pyynnöt arvostelukappaleista ja muut tiedustelut
Kustannustoimittaja Pekka Hassinen
pekka.j.hassinen (at) jyu.fi
- kirjojen taittoon ja editointiin liittyvät kysymykset
Vastaava toimittaja Olli Löytty
olselo (at) utu.fi

Ohjeita kirjoittajille

Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa julkaistaan sekä tieteellisiä monografioita että artikkelikokoelmia. Myös artikkelikokoelmilta toivotaan mahdollisimman suurta sisäistä yhtenäisyyttä ja teosmaisuutta.

Otamme vastaan valmiita käsikirjoituksia, mutta voit myös esitellä alustavaa kirjaideaa tai työn alla olevaa tutkimusta.

Käsikirjoituksen lähettäminen

Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjaan tarjottava käsikirjoitus lähetetään sarjan toimitukselle Word-tiedostona. Jos kyseessä on väitöskirja, työ on laitettava arvioitavaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun se lähtee esitarkastajalle.

Lopullinen taittoon menevä käsikirjoitus laaditaan seuraavien ohjeiden mukaan. Kun käsikirjoitusta tarjotaan julkaistavaksi, ohjeita voi hyödyntää soveltuvin osin.

��ä��ǳٲ��ǳ�

Tekstissä käytetään pääotsikoita (kirjoitetaan isoin kirjaimin) sekä korkeintaan kahden tason alaotsikoita (alaotsikoista ylempi erotetaan alemmasta käyttämällä kursiivia). Otsikoita ei numeroida.

Kuviot ja taulukot

Kirjoittaja(t) toimittaa julkaisuun liittyvät kuviot (mielellään vektoripiirroksina) ja kuvat painovalmiina (JPG, PNG- tai TIFF-tiedostoina). Kuvien olisi oltava tarkkuudeltaan vähintään 300 ppi ja leveydeltään vähintään 99 mm ko. tarkkuudessa. Kuvan tai kuvion paikka sekä mahdollinen kuvateksti merkitään tekstiin seuraavasti:

[KUVA 1: Tähän tulee kuvateksti.]
[KUVIO 1: Tähän tulee kuvateksti.]

Taulukot tehdään sarkaimia tai Wordin taulukkotoimintoa käyttäen ja ne sijoitetaan suoraan omalle paikalleen.

Tekstissä olevat lähdeviitteet

Lähdeviitteet sijoitetaan viittauksen perään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen painovuosi ja viittauksen sivunumerot. Esimerkki: (Therbom 1990, 38–40).

Sivunumeroiden välissä käytetään ns. lyhyttä ajatusviivaa (en dash). Jos lähdeviite koskee edeltävää virkettä, se liitetään suoraan sen perään, jolloin piste tulee vasta viitteen jälkeen (kuten esimerkissä). Jos lähde viittaa useampaan kuin yhteen virkkeeseen, se sijoitetaan pisteen jälkeen ja suljetaan pisteellä. Esimerkki: (Therbom 1990, 38–40.)

Jos viittauksen kohteena on sivunumeroimaton e-kirja, viittauksen tarkenteena voidaan käyttää kirjan muutakin sijaintitunnusta (location) seuraavasti: (Graeber 2011, loc1234).

Klassikoihin viitattaessa voidaan julkaisuvuoden ja sivunumeroiden sijaan käyttää vakiintuneita viittausmuotoja. Esimerkki: (Aristoteles, Politiikka, I.5, 1263a15.) Merkitse kuitenkin lähdeluetteloon, mitä painosta olet käyttänyt.

Jos tekijöitä on kaksi tai kolme, sukunimet erotellaan pilkkua ja &-merkkiä käyttäen (esim. Palonen & Kovala 2018; Karkulehto, Lähdesmäki & Venäläinen 2016). Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, käytetään “ym.”-muotoa (esim. Kovala ym. 2018).

Loppuviitteet

Tekstissä ei sarjan sivuarkkitehtuurista johtuen käytetä alaviitteitä. Juoksevin numeroin merkityt loppuviitteet ovat mahdollisia. Ne sijoitetaan varsinaisen tekstiosan jälkeen ennen lähdeluetteloa.

��ä��ܱ�ٳٱ��

��ä��ܱ�ٳٱ�� liitetään tekstin loppuun. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjasta ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi (etunimen ensimmäinen kirjain ei siis riitä), julkaisuvuosi suluissa, teoksen nimi (kursiivilla), kustantaja, julkaisupaikka. Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut merkitään kirjaintunnuksin (esim. 2011a; 2011b).

Kirstinä, Leena (1988) Halkeamia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aikakauslehtiartikkelista ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, kirjoituksen nimi, julkaisun nimi (kursiivilla), vuosikerta, lehden numero ja artikkelin sivunumerot.

Therborn, Göran (1990) Ska sociologer förklara någonting? Hur gör de då i så fall? Sociologisk Forskning 27:3, 35–46.

Kirjoituskokoelmaan sisältyvästä artikkelista ilmoitetaan kirjoittajan ja artikkelin nimet samalla tavalla kuin edellä. Kirjoituskokoelmasta ilmoitetaan sen toimittajan etunimi ja sukunimi, sen jälkeen sulkumerkkien sisällä, että ko. henkilö on toimittanut kirjoituskokoelman ja lopuksi kirjoituskokoelmaan liittyvät tiedot samalla tavoin kuin edellä.

Lyotard, Jean-Francois (1990) After the sublime: the state of aesthetics. Teoksessa David Carrol (toim.) The states of theory. History, art, and critical discourse. New York: Columbia University Press, 297–304.

��ä��ܱ�ٳٱ��ssa ei käytetä alleviivauksia. Englanninkielisten artikkeleiden nimissä ei käytetä isoja alkukirjaimia nimen alkua lukuun ottamatta.

�ձ��Ǳ�ä��ٱ��

Verkkolähteiden merkintä noudattelee painettujen lähteiden logiikkaa. Viitteestä tulee käydä ilmi tekijä, julkaisuajankohta, julkaisun nimi ja lähteen tyyppi, kuten blogi, raportti tai esite. Lähdettä ei tarvitse eritellä mikäli kyseessä on painettuun artikkeliin tai kirjaan rinnastuva julkaisu. Viitteessä ilmaistaan myös lähteen osoite sekä se, milloin lähteeseen on viitattu.

Rantama, Vesa (2010) Sallad, Dallas. Kiiltomato 8.3.2010. (Luettu 17.9.2018).

Juva, Kersti (2013) Haltiat ja örkit. Kotus-blogi 31.7.2013. . (Luettu 17.9.2018.)

Nyt.fi (2014) Lahja sinulle, Vain elämää -fani: Ikuisesti itkevä Samuli. Nyt.fi. 23.9.2014. (Luettu 10.11.2014).

Sosiaalisen median lähteet

Sähköpostiviestit: Sukunimi, Etunimi (2017) Viestin otsikko. Yksityinen sähköpostiviesti 17.9.2018. Viestin saaja: Etunimi Sukunimi.

Twitter-viestit: @nykykulttuuri 2018 (Nykykulttuuri-julkaisusarja). Tviitti 13.8.2017. Twitter-mikroblogipalvelu. . Viitattu 17.9.2017.

Facebook-päivitykset: Nykykulttuuri (2018) Facebook-päivitys 13.8.2018. . Viitattu 17.9.2017.

Jos sosiaalisen median päivityksiä on samana päivänä useita, voi päivitykset eritellä käyttämällä päivityksen ensimmäistä virkettä joko sellaisenaan tai katkaistuna.

Nykykulttuuri (2018) Nykykulttuurilta uusi populismin eri muotoja ja sisäisiä eroja käsittelevä teos [--]. Facebook-päivitys 10.4.2018. . Viitattu 17.9.2017.

Muut huomioonotettavat yksityiskohdat

Tekstissä ei saa käyttää tavutusta eikä oikean reunan tasausta. Tekstissä ei liioin saa olla ylimääräisiä välilyöntejä; myös pisteen jälkeen tulee siten ainoastaan yksi välilyönti.

Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennyksiä käytetään ainoastaan sitaateissa (koko kappaleen sisennys). Jos varsinaisessa tekstissä halutaan tehdä korostuksia, ne tehdään käyttäen kursiivia, ei lihavointia.

Prosenttiluvut merkitään tekstiin kirjoittamalla luvun perään sana prosentti. Kun prosenttiluvut sijoitetaan sulkuihin, käytetään %-merkkiä.

Lainausmerkkeinä käytetään kaarevia kokonaismerkkejä niin, että aloitus- ja lopetusmerkit ovat samanlaiset (”kuten tässä”). Lainausmerkit tulevat yleensä automaattisesti oikein, jos Wordin kieliasetukseksi on valittu suomi. Yksinkertaisia lainausmerkkejä käytetään toisen lainauksen sisällä (”kuten ’tässä’ on käytetty”).

Sivunumerojen ja vuosilukujen välissä käytetään ajatusviivan pituista viivaa (kuten tässä dokumentissa).

Kirjoittajan vastuulla on käsikirjoituksen työstäminen ja hiominen taittovalmiiksi.

Muuta

Kirjoittajan tulee laatia englanninkielinen Summary (2–3 sivua).

Kirjoittaja laatii myös takakansitekstiksi 10–15 rivin ehdotuksen, jonka pohjalta sarjan toimitus muokkaa valmiin takakansitekstin.

Ehdotukset julkaisun kansikuvaksi ovat tervetulleita. Lopullisen kansikuvan sekä teoksen ulkoasun suunnittelusta ja valinnasta vastaa julkaisusarjan toimitus.

Vertaisarviointiprosessin kuvaus

Nykykulttuuri-julkaisusarjaan tarjottavat käsikirjoitukset lähetetään julkaisusarjan toimitukselle. Toimitus kirjaa käsikirjoituksen vastaanotetuksi ja lähettää tästä kirjoittajalle vahvistuksen. Tässä vaiheessa toimitus arvioi alustavasti, sopiiko käsikirjoitus aiheeltaan ja luonteeltaan sarjan julkaisuprofiiliin. Jos päätös on myönteinen, asia etenee toimituskunnalle. Vähintään kaksi toimituskunnan jäsentä lukee käsikirjoituksen ja tekee siitä lausunnot, joissa he antavat palautetta käsikirjoituksesta ja arvioivat, käynnistetäänkö vertaisarviointiprosessi.

Jos lukijat edellyttävät, että käsikirjoitukseen tehdään muutoksia ennen vertaisarviointia, käsikirjoitus ja lausunnot lähetetään kirjoittajille korjauksia varten. Jos he ehdottavat käsikirjoituksen lähettämistä vertaisarviointiin, toimitus valitsee – yleensä toimitusneuvoston kanssa keskusteltuaan – kaksi soveltuvaa refereetä eli vertaisarvioijaa, joilta pyydetään lausunnot käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Refereet ovat toimituskunnan ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on tieteellinen pätevyys arvioida käsikirjoitusta. He ovat puolueettomassa ja riippumattomassa suhteessa arvioitavaksi tarjottuun käsikirjoitukseen ja he ovat väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita. Arvioijat toimivat anonyymisti.

Mikäli kyseessä on väitöskirjan käsikirjoitus, esitarkastuslausunnot käyvät refereelausunnoista. Tässä tapauksessa toimituskunnan lukijoiden vastuulle jää arvioida käsikirjoituksen sopivuus sarjaan sekä laajemmalle lukevalle yleisölle.

Kun vertaisarviot saapuvat, toimitus päättää julkaisemisesta niiden pohjalta. Mikäli vertaisarvioijat ehdottavat työn hyväksymistä oleellisin muutoksin korjatun työn lukevat vielä ne toimitusneuvoston jäsenet, jotka lukivat ensimmäisen version, ja tarkastavat, että vertaisarvioiden ehdotukset on otettu tyydyttävästi huomioon. Tämän jälkeen toimitus tekee päätöksensä ja lähettää kirjoittajille sekä työn että arvioijien lausunnot. Tapauksesta riippuen käsikirjoituksen työstäminen julkaisukelpoiseen muotoon voi vaatia useita kommentti- ja muokkauskierroksia.

Käytämme Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu-tunnusta ja olemme sitoutuneet Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen periaatteisiin.

Nykykulttuuri-julkaisusarja, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

Henkilötietolain (523/1999) 10 § ja 24 § ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste.

Laatimispäivämäärä 25.11.2021.

��쾱��ٱ��Ա辱��ä��ä

Nykykulttuuri-julkaisusarja, joka toimii Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.

Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa

Kaikissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa yhteyshenkilönä toimii julkaisusarjan kustannustoimittaja-toimitussihteeri.

Tietosuojaselosteen nimi

Nykykulttuuri-julkaisusarjan tietosuojaseloste.

Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste on reksiterinpitäjän oikeutettu etu (lisätietoa: ).

Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on tieteellisten kirjojen julkaisutoiminta, joka edellyttää teosten kirjoittajien ja toimittajien, vertaisarvioijien, toimituskunnan jäsenten ja kirjojen tilaajien henkilötietojen käsittelyä.

Henkilötietojen käsittelyn kuvaus

Julkaisusarja käsittelee yhteystietoja (sähköposti- ja postiosoitteita sekä puhelinnumeroita), joita käytetään kommunikointiin ja kirjojen toimittamiseen. Arkaluonteisia tietoja ei kerätä.

Sekä hylätyistä että hyväksytyistä vertaisarvioiduista käsikirjoituksista tallennetaan seuraavat tiedot: vastaanottopäivämäärä ja päätöksen lähetyspäivämäärä, tekijöiden julkaisuehdotus, tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko, arvioijien nimet ja lausunnot sekä toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset. Tiedot säilytetään vähintään viiden vuoden ajan, mutta ne pyritään säilyttämään pysyvästi.

Hyvän tieteellisen käytännön varmistamiseksi vertaisarviointiprosessia koskevia tietoja ei lähtökohtaisesti voida poistaa. Tallennetut tiedot eivät ole julkisia ja niitä käsittelevät vain toimituksen jäsenet. Vertaisarvioinnin hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen liittyvässä selvitystilanteessa rekisterinpitäjä luovuttaa tarvittavat tiedot asiaa selvittävän organisaation htk-prosessista (hyvä tieteellinen käytäntö) vastaaville henkilöille.

Tietoja säilytetään paperilla julkaisusarjan arkistossa ja/tai digitaalisessa muodossa ja niihin on pääsy vain julkaisusarjan toimituksella (kustannustoimittajilla ja vastaavalla päätoimittajalla).

Säännönmukaiset tietolähteet

Tallennettavat henkilötiedot saadaan henkilöiltä itseltään.

Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Nykykulttuuri-julkaisusarja ei luovuta henkilötietoja muille tahoille.

Vertaisarviointiprosessia koskevia henkilötietoja luovutetaan ainoastaan Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tai Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle vertaisarviointiin liittyvissä selvitystilanteissa, ja niiden käyttäjiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Vertaisarviointiprosessia koskevia henkilötietoja ei luovuteta muille ulkopuolisille.

Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.

Henkilötietojen suojauksen periaatteet

Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Tallennettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.

Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista

Rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on tallennettu. Vakiintuneen tieteellisen käytännön mukaisesti rekisteröidyllä ei kuitenkaan ole oikeutta saada tietoonsa vertaisarvioijien nimiä. Tarkastuspyyntö tulee tehdä kirjallisesti ja allekirjoitettuna rekisterinpitäjän rekisteriasioita hoitavalle henkilölle.

Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet

Rekisteröidyllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamista siltä osin kuin rekisterinpitäjän oikeutettu etu ei tätä estä. Poistoa koskeva pyyntö tulee tehdä kirjallisesti.

��쾱��ٱ��Ա辱��ä��ällä voi olla perusteltu tarve henkilötietojen säilyttämiseen, mikäli niitä tarvitaan vielä siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on kerätty. Vertaisarviointiprosessia koskevien tietojen osalta tulee huomata, että niitä ei lähtökohtaisesti voida poistaa. Rekisteröidyllä on myös muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet.

Muutokset tietosuojaselosteeseen

Tietosuojaselostetta koskevat muutokset tehdään päivittämällä tätä dokumenttia.

Julkaisusarjan toimituskunta

Olli Löytty (vastaava toimittaja, Tampereen yliopisto)
Pekka Hassinen (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto)
Oskari Rantala (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto)
Anna-Mari Almila (Helsingin yliopisto)
Eoin Devereux (University of Limerick, Irlanti)
Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto)
Sari Karttunen (Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore)
Ralf Kauranen (Turun yliopisto)
Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto)
Hanna Kuusela (Tampereen yliopisto)

Maaria Linko (Helsingin yliopisto)
Anna Logrén (Itä-Suomen yliopisto)
Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto)
Laura Piippo (Tampereen yliopisto)
Pilvi Porkola (Turun yliopisto)
Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto)
Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto)
Nora Schuurman (Turun yliopisto)
Juhana Venäläinen (Itä-Suomen yliopisto)

Ģ��ֱ��