Filosofian väitöskirjani (työnimi Intuitive Knowledge in Goethe's Philosophy of Nature) tutkii J.W. Goethen (1749–1832) luonnonfilosofisten näkemysten kehitystä sekä saksalaisen idealismin taustavaikuttajana että siitä vaikutteita saaden. Erityisesti paneudun Goethen käsitykseen intuitiivisesta tiedosta, ja siihen, kuinka se kehittyi Spinozalta ja Kantilta saatujen virikkeiden pohjalta sekä vuorovaikutuksessa J.G. Fichten, F. W. J. Schellingin ja G. W. F. Hegelin kanssa. Goethen luonnontieteelliset tutkimukset olivat radikaalin havaintoperustaisia sekä usein läheisessä suhteessa hänen taiteelliseen toimintaansa. Kuten viimeaikaisessa tutkimuksessa on tuotu esiin, Goethen työskentelytapa vaikutti merkittävästi Schellingin ja Hegelin filosofiseen kehitykseen ja kannusti heitä irtautumaan kantilaisesta transsendentaalifilosofiasta ja mekanistisesta luontokäsityksestä. Väitöskirjani tuo myös tärkeää filosofianhistoriallista taustoitusta nykyisessä ympäristöajattelussa usein esitettyyn kritiikkiin modernin luonnontieteen objektivoivaa ja välineellistävää luontosuhdetta kohtaan.
J.W. v. Goethe, saksalainen idealismi, luonnonfilosofia, estetiikka