Tutkimushankkeessani "Exploring Disagreements and Disputes" analysoin yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kiinnostavia erimielisyyksiä ja kiistoja pääasiassa filosofisen tutkimuksen keinoin. Filosofit eivät ole tyypillisesti pitäneet erimielisyyksiä ja kiistoja itsenäisinä tutkimuskohteina: esimerkiksi erimielisyyden epistemologiaa ei olla kattavasti teoretisoitu ennen 2000-lukua. Viimeisten 20 vuoden kuluessa tilanne on merkittävästi muuttunut, mutta aina ei ole ollut selvää, miten teoriakeskustelua voisi soveltaa arkielämään tai missä määrin se lisää käytännöllistä ymmärrystämme uppiniskaisten ja monimutkaisten erimielisyys- ja kiistatilanteiden suhteen. Tämä epäilemättä on osittain seurausta tarpeesta valikoida, idealisoida ja/tai abstrahoida esimerkkitapauksien piirteitä, jotta niihin nojaavat teoreettiset havainnot ja johtopäätökset olisivat selkeämpiä ja vastaansanomattomampia. Toisinaan taas erimielisyyksien ja kiistojen mahdollisista monimutkaistavista erityispiirteistä ei olla välttämättä edes niin kovin kiinnostuneita huomion ollessa "erimielisyyksissä tai kiistoissa yleisellä tasolla" tai siinä, mikä niiden rooli on laajemmissa filosofisissa koulukuntakiistoissa (vrt. esim. kognitivistit ja non-kognitivistit metaetiikassa).
Tutkimuksessani valitsen toisen tien yhdistämällä havaintoja epistemologiasta, kieli- ja mielenfilosofiasta, metaetiikasta sekä yhteiskuntafilosofiasta, jotta huomion kohteena olevat erimielisyydet ja kiistat tulisivat mahdollisimman kattavasti analysoiduiksi. Mitä käsittelemiini tapausesimerkkeihin tulee, tuen tekemiäni havaintoja erimielisyyden tai kiistan luonteesta sekä osapuolien toiminnasta ja asenteista tuoreen (sosiaali)psykologisen ja yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden käsittelyllä, jotta esimerkit eivät jäisi pelkästään havainnollistaviksi vaan ne olisivat aidosti moniulotteisia ja realistisia tapauskuvauksia. Täydennän filosofista teoriakeskustelua korostamalla kiistaulottuvuuden ratkaisevaa merkitystä konkreettisten tapausten analysoimisessa ja kehitän uusia käsitteellisiä välineitä paremman ymmärryksen saavuttamiseksi. Useimpien monimutkaisten erimielisyyksien uppiniskaisuus ei ole niinkään seuraus erimielisyyden sisällöstä tai kohteesta vaan pikemminkin kiistan alkamisen ja etenemisen tavasta, minkä huomioon ottaminen vaatii kiistan kontekstualisointia ja vaikuttavien pragmaattisten tekijöiden kokonaisarviointia.