Olen tehnyt työurani fysioterapiayrittäjänä Lappeenrannassa kuntouttaen vaikeavammaisia ja pitkäaikaissairaita Kelan yhteistyökumppanina. Olen liittänyt musiikin, rytmin ja laulamisen elementtejä fysioterapiatyöskentelyyni virkistääkseni, innostaakseni ja rentouttaakseni neurologisia potilaitani pitkäaikaisissa kuntoutusprosesseissa. Suoritin musiikkiterapian perusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa työni ohella 2010. Tutkin fysioterapeutin työssäni kokeilemaani, neurologisen potilaan luontevaa liikkumista aktivoivaa kuntoutusta, jota olen toteuttanut musiikkiterapian maisteriopintojeni jälkeen vuodesta 2013. Olen aloittanut väitöskirjaopintoni osa-aikaisena tammikuussa 2020 Jyväskylän yliopistossa. Sain jatkaa väitöskirjatutkijan työsuhteessa, kokopäiväisesti 2.1.2023- 30.6.2024 ja uudelleen 13.1.- 12.7.2025, viimeistellen väitöskirjaani.
Tutkin fysioterapeutin työssäni kokeilemaani, neurologisen potilaan luontevaa liikkumista aktivoivaa kuntoutusta, jota olen toteuttanut musiikkiterapian maisteriopintojeni jälkeen vuodesta 2013. Aiempi tutkimus, koskien kliinistä neurologista, eri terapialajeja yhdistävää kuntoutusta, on ollut vähäistä. Olen tuonut uutena elementtinä neurologiseen kuntoutukseen potilaan oman äänen.
Olen tallentanut kokemuksiani, videoleikkeitä harjoituksista ja muistiinpanoja kliinisestä työstäni, jossa olen yhdistänyt fysioterapian, musiikki- ja puheterapian elementtejä. Tutkin musiikin ja rytmin mielialaa kohottavien elementtien toimivuutta moniammatillisiksi työvälineiksi.
Valmistelemani väitöskirjan kolmessa artikkelissani kuvaan tapaustutkimuksia, joissa tutkin musiikin, musiikin rytmillisten elementtien ja potilaan oman äänen käyttöä kuntoutuksen välineinä. Nämä aktivoivat välineet osoittautuivat käytettäviksi pitkäkestoisessa neurologisessa kuntoutuksessa niiden potilaiden kohdalla, joilla on ongelmia puheessa ja liikkeiden suorittamisessa tietyllä voimalla, nopeudella jne. Musiikin rytmi ja riimit auttavat hermorakenteita järjestäytymään uudelleen ja edistämään liikkeitä ilman kognitiivista ylikuormitusta.
Käyttämällä potilaan valitsemia musiikin rytmisiä elementtejä ja sanallisia riimejä sekä tarjoamalla potilaalle tietoa ihmiskehon fysiologiasta voidaan artikkeleitteni perusteella herättää potilaan omaa kiinnostusta ja motivaatiota osallisuuteen kuntoutukseensa. Artikkelit kuvaavat, miten musiikkiterapiamenetelmät fysioterapiassa voivat edistää sujuvampia ja luonnollisempia liikkeitä erityisesti niille, jotka ovat arkoja ja pelkäävät motorisia suorituksia.
Tulevaisuudessa tarvitsemme henkilöstön niukkuuden takia kustannustehokkaampia, moniammatillisesti käyttökelpoisia kuntoutuskeinoja, joita potilaat voivat niukoinkin resurssein toteuttaa kotiuduttuaan itsenäisesti, ilman erityisvälineitä. Harjoittelu mieluisan musiikin avulla on osoittaunut lisäävän potilaan subjektiivisuutta, itsetuntoa ja motivaatiota kuntoutukseen. Väitöskirjani tullee vastaamaan kuntoutuksen tehokkuuden ja kuntoutusmyönteisyyden haasteisiin.