Ģ��ֱ��

(WJS) tuottaa vertailukelpoista tietoa siitä, miten journalismi toimii ja muuttuu erilaisissa poliittisissa, taloudellisissa ja historiallisissa konteksteissa. Tutkimuksen keskeinen käsite on journalistinen kulttuuri. Sen avulla tarkastellaan, miten journalismi kaikkialla maailmassa määrittyy tiettyjen perusulottuvuuksien suhteen.

WJS on vuosien mittaan laajentunut. Vuosina 2007–2011 toteutetussa ensimmäisessä aallossa oli mukana 21 maata ja 2 100 journalistia. Tutkimuksen toiseen aaltoon 2012–2016 osallistui jo 67 maata ja yli 27 000 journalistia. Suomi liittyi mukaan tutkimuksen toiseen aaltoon vuonna 2013.

Tutkimuksen kolmas aalto toteutetaan vuosina 2021–2023, ja projektia johtaa professori Thomas Hanitzsch Ludwig-Maximilianin yliopistosta Münchenistä. Mukana on yli 120 maata eri puolilta maailmaa. Jyväskylän yliopisto tukee rahallisesti tutkimuksen tekoa kehittyvissä maissa.

Tällä kertaa erityishuomiota kiinnitetään journalistien käsityksiin journalismin erilaisista riski- ja epävarmuustekijöistä. Näiden tekijöiden laajuutta arvioimalla pyritään selvittämään, miten journalismi eri puolilla maailmaa selviää ja sopeutuu muuttuvassa mediaympäristössä. Tutkimusasetelma mahdollistaa myös erilaisten globaalien erojen ja yhtäläisyyksien näkyväksi tekemisen.

Hankkeen pääasiallinen aineisto on kerätty survey-kyselyllä, johon vastasi toukokuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana yli 450 suomalaista journalistisen työn tekijää. Syksyllä 2022 ja alkutalvesta 2023 määrällisten tulosten tueksi toteutettiin ryhmähaastattelut, joiden tavoitteena oli syventää ja problematisoida kyselytutkimuksen havaintoja. Suomen-osahanke kestää tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023. Ensimmäinen raportti tutkimuskyselyn tuloksista julkaistiin tammikuussa 2023:

Kyselytulokset ja haastatteluhavainnot osoittavat, että suomalaistoimittajat nojaavat raportoinnissaan edelleen vahvasti autonomian, puolueettomuuden ja kriittisyyden ihanteisiin. Näiden periaatteiden merkitys on kuitenkin heikentynyt jonkin verran verrattuna WJS:n edelliseen aaltoon vuonna 2013. Toimittajat kannattavat nyt aiempaa enemmän aktiivisen roolin ottamista ja haluavat muun muassa tarjota ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haastatteluissa toimittajat korostivat myös heidän roolinsa olevan aiempaa ”kameleonttimaisempi” ja muuttavansa toimintaansa tilannekohtaisesti esimerkiksi yleisön, esihenkilöiden ja alustojen vaatimusten mukaan. Journalistit kokivat kuitenkin heidän autonomiansa säilyneen samalla tasolla kuin vuonna 2013.

Toimittajien tietokäsityksissä on myös havaittavissa muutoksia. Esimerkiksi journalismin objektiivisuuteen suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. Kyselytulosten perusteella yli puolet toimittajista ovat epävarmoja objektiivisuuden mahdollisuudesta tai eivät usko siihen lainkaan. Haastatteluissa toimittajat kuitenkin korostivat, että he tukeutuvat tästä huolimatta objektiivisuuteen yhä jonkinlaisena työtä ohjaavana periaatteena pitääkseen kiinni omasta puolueettomuudestaan. Osa olisi myös valmis lisäämään läpinäkyvyyttä ja avaamaan yleisölle omia juttuprosesseihin liittyviä subjektiivisia valintojaan. Raportoinnin suoranaiseen subjektiivisuuteen toimittajat suhtautuvat yleisesti ottaen kielteisesti.

Yksityiskohtaisempia tilastotieteellisiä analyyseja kyselyaineistosta sekä ryhmähaastatteluiden tuloksia käsitellään tarkemmin projektin myöhemmissä julkaisuissa.

WJS-tutkimuksen aikaisempia tuloksia Suomesta:

(2014)

(2016)

Julkaisut WJS-projektin 2. aallosta