Suhteellinen energianvaje urheilussa: yleisyys, seuraukset ja ennaltaehkäisy suomalaisilla huippu-urheilijoilla (NoREDS-tutkimus)

Tutkimuksessa selvitetään alhaisen energiansaatavuuden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta sekä RED-S:n taustalla olevia riskitekijöitä ja oireita suomalaisilla naisurheilijoilla sekä saman ikäisillä verrokeilla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Triad- ja RED-S-oireyhtymän seulontatyökalujen käyttökelpoisuutta huippu-urheilijoilla sekä RED-S:n yksittäisten ja yhdistettyjen komponenttien (oireiden) vaikutusta urheilijoiden urheilusuoritukseen ja terveyteen sekä kehittää suomalaisten urheilijoiden terveysseulontaprotokollaa.
Tutkimuksen logo

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Liikunta, terveys ja hyvinvointi
Tutkimusalue
Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusalueet
Tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tutkimuksen päärahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankekuvaus

Terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on merkittäviä terveyshyötyjä ihmiselle. Alhainen energiansaatavuus (LEA) on kuitenkin yleinen haaste jopa 60 %:lla urheilijoista. Suhteellinen energiavaje (RED-S) kuvaa LEA:n mahdollisia negatiivisia seurauksia terveyteen ja suorituskykyyn. Näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen havaitsemiseen urheilulääketieteen lääkärit hyödyntävät erilaisia terveysselontatyökaluja, kuten esimerkiksi RED-S CAT -kliinistä arviointityökalua. Kaikki nykyiset kliiniset työkalut ovat kuitenkin validoimattomia, ja useimmilta puuttuu selkeät raja-arvot ja suositukset tulosten tulkitsemiseksi. Sen vuoksi niiden käyttö on edelleen haasteellista.

Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tarkoituksena on tutkia LEA:n esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta sekä RED-S:n taustalla olevia riskitekijöitä ja oireita suomalaisilla naisurheilijoilla sekä saman ikäisillä verrokeilla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Triad- ja RED-S-oireyhtymän seulontatyökalujen käyttökelpoisuutta huippu-urheilijoilla sekä RED-S:n yksittäisten ja yhdistettyjen komponenttien (oireiden) vaikutusta urheilijoiden urheilusuoritukseen ja terveyteen sekä kehittää suomalaisten urheilijoiden terveysseulontaprotokollaa. Mukaan kutsutaan yhteensä 160 juniori- ja seniori-naisurheilijaa maastohiihdon, suunnistuksen, voimistelu- ja yleisurheilun maajoukkueista (ikä 16-35 v.) sekä heidän ikäänsä vastaavat verrokit. Tutkimus sisältää vammojen ja terveysongelmien retrospektiivisen analyysin, lääkäreiden vuosittaiset terveystarkastukset ja kolmen vuoden datankeruun kyselylomakkeiden sekä kliinisen mittausten (esim. luun mineraalitiheys, ravitsemustila, hormonaalinen tila ja psykologinen seulonta) avulla. Lisäksi tutkittavilta kerätään harjoituspäiväkirjat ja mitataan fyysinen kunto. Lisäseuranta suoritetaan 5 ja 10 vuoden kuluttua identtisiä kyselylomakkeita käyttäen. 

Tämä tutkimus yhdistää ainutlaatuisen joukon eri tieteenaloja, mukaan lukien urheilun, ravitsemuksen ja lääketieteen alat. Tutkimus toteutetaan innokkaiden tutkijoiden ja tunnettujen kansallisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien yhteistyönä. Tutkimus tehdään Jyväskylän yliopistossa tiiviissä yhteistyössä Olympia-urheilun tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja valtakunnallisten liikunta- ja liikuntalääketieteen keskusten kanssa. Tutkimuksessa kerättyä dataa hyödynnetään muutamassa eri väitöskirjassa sekä monissa eri kandidaatintutkielmissa ja Pro gradu -tutkielmissa. 

Hanketiimi

Ulkoiset jäsenet

Maarit Valtonen

LT
Huippu-urheilun instituuti KIHU

Mira Kaikkonen

LL
Itä-Suomen yliopisto

Katja Mjösund

LT
Urhea