Hankkeessa “Rikkinäistä suomea” tutkitaan ns. vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arviointiin Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä: miten arvioijat kokevat testattavien puheen vieraan aksentin ja miten se vaikuttaa yleiseen arvioon puhujan kielitaidosta. Koska kielitaitotodistus tarvitaan muun muassa Suomen kansalaisuuden hakemiseen, testi on merkittävä yhteiskunnallinen portinvartija.
Fokuksessa on neljä Suomen suurimpien maahanmuuttajaryhmien kieltä: arabia, viro, venäjä ja thai. Aineistossa on myös suomenruotsalaisia puhujia. Kaikkiin näihin ryhmiin kohdistuu Suomessa kielteisiä stereotypioita. Jotta saataisiin selville, millainen on aksentin suhde arviointiin, hankkeessa tutkitaan, kuinka arvioijien kokema aksentti ja todellinen, akustisesti mitattu aksentti vastaavat toisiaan, ja kuinka ne vaikuttavat arviointiin. Monitieteinen tutkimusryhmä koostuu sosiolingvisteistä, (sosio)foneetikoista, kielitaidon arvioinnin tutkijoista ja tilastotieteilijöistä.
Millainen on testin suorittajien todellisten, akustisesti mitattavien puhunnosten ja äänteiden ja arvioijien niistä tekemien havaintojen suhde?
Millaisia tilastollisesti merkittäviä suhteita arvioista löytyy ääntämisen arvioiden ja aksenttien kuvausten ja
Hanketta rahoittaa ja .
2020
Ahola, Sari 2020. Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta. վٳää 124 (2), 217-242.
Ahola, Sari 2020. Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Puhe ja kieli 40 (4): 203–224.
2022
Ahola, Sari 2022. Rimaa hipoen selviää tilanteesta - Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä kielitaidosta ja arvioinnista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Ahola, Sari & Halonen, Mia 2022. Ensivaikutelmat kielitaidon arvioinnissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 13(2).
Saatavilla:
2023
Hirvelä, T. (2023). Yleisten kielitutkintojen osallistujien monet kasvot. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(2). Saatavilla:
