Ä¢¹½Ö±²¥

Tutkimuksemme kohteena ovat Jyväskylän yliopiston sekä aineen- että luokanopettajakelpoisuuteen johtavien kaksoiskelpoisten opettajankoulutusohjelmien opiskelijat. Näitä ovat:

• KiMO: Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajankoulutus
• LuMO: Matematiikan, kemian tai fysiikan aineen- ja luokanopettajan koulutus
• LiikLO: Liikunnan aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus
• LuoMus: Luokan- ja musiikin aineenopettajan koulutus

Perinteisesti aineenopettajien ja luokanopettajien koulutukset on toteutettu erillisissä koulutusohjelmissa; kansainvälisesti jopa eri koulutusasteilla. Viime vuosina Jyväskylän yliopistossa on kuitenkin lähdetty uraauurtavasti ajattelemaan eri opettajankoulutuksia entistä enemmän yhtenäisistä lähtökohdista alkaen. Tämä liittyy Suomen kontekstissa pyrkimykseen rakentaa yhtenäistä perusopetusta, mikä osaltaan haastaa opettajankoulutuksen perinteisiä käytäntöjä, kuten ajatusta erillisistä luokan- ja aineenopettajan kelpoisuuksista, ja siten avaa mahdollisuuksia uudenlaisiin ja valtavirrasta poikkeaviin tapoihin rakentaa opettajankoulutusta. Jyväskylän yliopisto onkin profiloitunut kansallisesti merkittäväksi kaksoiskelpoisten opettajien kouluttajaksi. Aiheeseen liittyvää koulutusohjelmarajat ylittävää tutkimusta ei kuitenkaan olla vielä tähän mennessä juurikaan tehty.

Tutkimuksemme pääkäsite on ammatillinen identiteetti. Ammatillinen identiteetti määritellään opettajan käsityksinä itsestään ammatillisena toimijana (Vähäsantanen, 2015). Opettajien ammatillisia identiteettejä on tutkittu laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti (Ruohotie-Lyhty, 2022), mutta yleensä erikseen aineen- tai luokanopettajakoulutuksen parissa, mikä korostaa tarvetta tutkia uudistuvaa opettajankoulutusta opiskelijoiden ammatillisten identiteettien näkökulmasta. Opettajankoulutuksen kehitystyön tueksi tarvitaan tutkimustietoa.

Erityisesti haluamme selvittää

1. millaisia opiskelijoita hakeutuu kaksoiskelpoisuuteen johtaviin opintoihin, 
2. millaisia ammatillisia identiteettejä he näkevät mahdollisena ja
3. mitä he odottavat opinnoiltaan ja työelämältä.

Näiden kysymysten analysointi auttaa kehittämään koulutusohjelmia vastaamaan entistä paremmin opiskelijoiden tarpeita ja antaa myös eväitä opiskelijarekrytoinnin tehostamiseen. Lisäksi saadaan tärkeää tietoa niistä edellytyksistä, joita kaksoiskelpoisuuteen johtava opettajapolku tarjoaa opettajaidentiteetin kehittymiselle opintojen alkuvaiheessa. Mielenkiintoista on myös päästä selvittämään, miten kaksoiskelpoisuuteen opiskelevien ammatilliset identiteetit vertautuvat perinteisten aineen- tai luokanopettajaopiskelijoiden identiteetteihin.