Naisten kuukautiskierto- ja kestävyysharjoittelututkimus (NaisQs)
äܱٳٱ
Hankekuvaus
Populaari- ja sosiaalisessa mediassa väitetään, että kuukautiskierron mukaan jaksotettu harjoittelu on tehokkaampaa verrattuna "tavanomaiseen" liikuntasuositusten mukaiseen harjoitteluun, vaikka tutkittua tietoa kestävyysharjoittelun jaksottamisesta kuukautiskierron mukaan ei vielä ole. NaisQs-tutkimus pyrkii lisäämään tietoa kestävyysharjoittelun vaikutuksista lisääntymisikäisten naisten kardiometaboliseen riskiin, kehonkoostumukseen, fyysiseen kuntoon sekä elämänlaatuun (PMS-oireilu, mieliala, kehonkuva) vertailemalla kuukautiskierron mukaan jaksotettua harjoittelua perinteiseen harjoitteluun.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän monitieteisen ja kansainvälisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voiko kuukautiskierron mukaan jaksotettu kestävyysharjoittelu olla tehokkaampaa fyysisen kunnon, kardiometabolisen riskin sekä ja elämänlaadun (PMS-oireilu, mieliala, kehonkuva) parantamisessa verrattuna tavanomaiseen kestävyysharjoitteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan kuukautiskierron mukaan jaksotetun harjoittelun vaikutuksia kehon koostumukseen, fyysiseen suorituskykyyn, perusaineenvaihduntaan, hormonipitoisuuksiin sekä psykologisiin tekijöihin.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin vuosina 2022–2023. Tutkimuksessa tutkittiin 18–35-vuotiaita terveitä naisia, joiden BMI oli 20–35 kg/m2. Tutkimuksen koehenkilöinä oli naisia, joilla oli joko normaali kuukautiskierto (kuukautiskierron pituus 28–32 päivää) ja jotka eivät olleet käyttäneet viimeisen 12 kuukauden aikana ennen tutkimuksen alkua hormonaalista ehkäisyä (e-pillerit, laastari, rengas, kapseli, hormonikierukka, ruiske) tai jotka käyttivät kiinteäannoksisia (kaikissa tableteissa sama määrä vaikuttavaa ainetta) yhdistelmäehkäisypillereitä (esim. Yasmin, Mercilon, Zoely). Ennen varsinaista kestävyysharjoittelujaksoa tutkittavat osallistuivat noin 1–2 kuukauden kestävälle perehdytysjaksolle, jonka aikana he seurasivat omaa kuukautiskiertoaan ja heidät tutustutettiin tutkimuksessa käytettäviin mittausmenetelmiin. Kestävyysharjoittelujakson kesto oli yhteensä 16 viikkoa, josta ensimmäiset kahdeksan viikkoa harjoittelu oli kohtuukuormitteista juoksuharjoittelua ja jälkimmäiset kahdeksan viikkoa korkeaintensiteettistä juoksuintervalliharjoittelua (HIIT). Tutkimuksen aikana tutkittavien tuli noudattaa annettua harjoitusohjelmaa ja tavanomaista ruokavaliotaan.
Tutkimuksen mahdolliset hyödyt
Huolimatta naisten ja miesten välisistä merkittävistä fysiologisista eroista, liikuntasuositukset ovat naisille ja miehille samat. Tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää naispuolisten harrasteliikkujien harjoitusohjelmien suunnittelussa, sekä ne saattavat vaikuttaa naisia koskevien liikuntasuositusten ٳä ja herättää mielenkiintoa myös urheilijoiden keskuudessa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan soveltaa kestävyysharjoittelun jaksottamisen suunnittelussa ja harjoitusvaikutusten seurannassa.
Lisäksi tutkimuksella on merkittävä rooli sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä, sillä aiempi tutkimustieto on painottunut miehiin. Tutkimustieto ja ymmärrys naisen fysiologiasta voivat lisätä naisten rekrytointia koehenkilöiksi sekä parantaa tutkimusten laatua, kun mittausten ajoituksessa osataan huomioida naisen kuukautiskierron vaihe ja potentiaalinen vaikutus tutkittaviin muuttujiin.
Tutkimukseen osallistuvat koehenkilöt saivat tietoa muun muassa terveydentilastaan, kehonsa koostumuksesta, fysiologiasta sekä fyysisestä suorituskyvystään.
Mistä NaisQs-tutkimuksen nimi?
Nais viittaa sukupuoleen sekä englanninkieliseen sanaan ”nice” eli mukava/kiva. Qs viittaa kuukautiskiertoon sekä englanninkieliseen sanaan ”questions” eli kysymyksiin. Tutkimusryhmämme on innokas tutkimaan ja kertomaan naisten fysiologiasta, joten NaisQs = ”naisten kuukautiskierto”, ”nice questions” and ”female questions”.
Tutkimuksesta valmistuvat väitöskirjat
NaisQs-tutkimuksesta valmistuu kaksi väitöskirjaa:
-
Androgeenien vaikutus kestävyysharjoitteluadaptaatioihin naisilla (Endurance training in women of reproductive age: influence of endogenous androgen hormones on adaptations to training)
äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Vera Salmi
Väitöskirjassa selvitetään voidaanko kestävyysharjoittelun jaksottamisella kuukautiskierron mukaan saavuttaa parempia harjoitusadaptaatioita kuin perinteisellä tasaisesti jaksotetulla harjoittelulla ja mikä on androgeenihormonien vaikutus naisten kestävyysharjoitteluadaptaatioihin, kuten kehonkoostumukseen ja maksimaaliseen hapenottokykyyn. Androgeenitasojen on havaittu olevan yhteydessä mm. viskeraalirasvan määrään naisilla. Väitöskirjassa tutkitaan, kuinka androgeeniprofiili vaihtelee kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn käytön aikana (1. osa-artikkeli), muuttuuko androgeeniprofiili kohtuukuormitteisen harjoittelujakson ja korkeaintensiteettisen intervalliharjoittelujakson aikana (2. osa-artikkeli) ja voivatko ryhmien (kuukautiskiertoon mukautetut ryhmät, perinteisesti jaksotettu ryhmä sekä hormonaalisen ehkäisyn käyttäjien harjoitteluryhmä) väliset erot androgeeniprofiilissa vaikuttaa intervention aikaansaamiin adaptaatioihin, kuten kehonkoostumukseen (3. osa-artikkeli).
-
Kestävyysharjoittelun vaikutus sisäsyntyisiin sukupuolihormoneihin, energiatasapainoon ja kehonkoostumukseen naisilla
Influence of Endurance Training on Endogenous Sex Hormones, Energy Balance and Body Composition in Womenäö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Ida Löfberg
Aiempi tutkimusnäyttö osoittaa, että naissukupuolihormonit osallistuvat moniin aineenvaihdunnallisiin mekanismeihin energiatasapainon taustalla. Myös liikunnalla on merkittävä rooli näihin mekanismeihin. Naissukupuolihormonien, energiatasapainon ja liikunnan yhteyksiä selvittävät tutkimukset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on selvittää, millaisia yhteyksiä on perinteisen sekä kuukautiskierron mukaan jaksotetun kestävyysharjoittelun sekä naissukupuolihormonien, aineenvaihduntaa säätelevien hormonien ja kehonkoostumuksen välillä.
