Ģ��ֱ��

Naisten asialla -projektissa tutkimme, miten suomalaisissa naistenlehdissä keskusteltiin naisten asemasta 1960- ja 1970-luvulla ja millainen suhde naistenlehdillä oli feminismiin.  Tutkimuksen tarkoituksena on problematisoida naistenlehden käsite ja feminismin aaltoja koskeva teoria, tarkastella kriittisesti naistenlehtiä yhteiskunnallisen keskustelun areenana ja tuottaa uusi käsitys suomalaisista naistenlehdistä yhteiskunnallisina toimijoina. 

Naisten asialla -hankkeen tutkimuskysymykset ovat:   

• miten naistenlehdet määrittelivät naisten yhteiskunnallisen roolin 1960–1970-luvuillla?
• mikä suhde naistenlehdillä oli feministisen liikkeeseen ja sen eri aaltoihin ja suuntauksiin?
• millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä eri naistenlehtityyppejä edustavien lehtien välillä oli?

”Naistenlehti” on hankkeessamme sateenvarjokäsite, joka kattaa sekä kaupallisten kustantajien naistenlehdet (esim. Kotiliesi, Anna, Jaana) että naisten järjestölehdet (esim. ����ä�Գ�ä�����پ�, Suomen Nainen, Tulevaisuus). Suomalaisia naistenlehtiä koskevassa tutkimuksessa naistenlehti on aiemmin ymmärretty anglo-amerikkalaisen tutkimuksen mallin mukaisesti kaupallisena, muotiin ja kauneuteen keskittyvänä lehtenä. Tämä on rajannut suomalaisten naistenlehtien yhteiskunnallisuuden ja naisten järjestölehdet tutkimuksen ulkopuolelle. Naisten asialla -hankkeen lähtökohtana on laajempi ymmärrys naistenlehdistä lehtinä, jotka on suunnattu naisille ja jotka käsittelevä naisia koskevia asioita. Lisäksi huomioidaan, että jokainen naistenlehti pyrki erottautumaan muista naistenlehdistä suuntaamalla sisältönsä tietynlaiselle naislukijakunnalle, esimerkiksi keskiluokkaisille tai työväenluokkaisille naisille. Laajemman naistenlehden käsitteen käytön kautta hankkeen tarkoituksena on tuoda esiin naistenlehdistön monipuolisuus ja moniäänisyys, problematisoida naistenlehden käsite sekä analysoida eri lehtigenreä edustavien lehtien yhtäläisyyksiä ja eroja.

Tutkimus kohdistuu naistenlehtien journalistiseen sisältöön, jonka kautta lehdet ovat osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jossa on käsitelty naisten senhetkistä asemaa ja yhteiskunnallista roolia. Analysoimme lehtiaineistoa suhteessa käynnissä olevaan yhteiskunnalliseen muutokseen ja feministiseen liikkeeseen, joka itsessään muuttui tutkimusajankohtana monin tavoin. Porvarillinen naisasialiike korosti toisen maailmansodan jälkeen naisten roolia perheenäitinä, kun taas työväenliikkeen naisjärjestöt vaativat naisten aseman parantamista työelämässä. Naisten asemaa koskeva keskustelu uudistui 1960-luvulla niin sanotun sukupuolirooliliikkeen aloitteesta. Se vaati sekä naisten että miesten aseman muuttamista niin, että molemmat vanhemmat voivat käydä töissä ja kumpikin on oikeutettu perhevapaisiin. Kansainvälinen feministinen aktivismi alkoi Suomessa 1970-luvulla. Sekin toi esiin naisten työelämään liittyviä ongelmia, mutta korosti myös uudella tavalla henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä kuten seksuaalisutta ja naisten roolia äitinä. Liikkeeseen kuului myös lesbofeministinen suuntaus, joka oli osa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien liikettä.

Naisten asialla -hankkeessa tutkitaan, miten eri naistenlehdet suhtautuivat naisten aseman ja feministisen keskustelun muutoksiin ja millaisia tulkintoja ne näistä teemoista lukijoilleen tarjosivat. Tämän pohjalta hankkeen tarkoituksena on analysoida, mikä oli naistenlehtien suhde feministiseen liikkeeseen 1960–1970-luvuilla ja mikä oli niiden rooli naisten asemaa koskevan keskustelun areenana.