Ģ��ֱ��

Suomalaisen metsäkeskustelun juuret ovat syvällä, sillä jo 1800-luvun puolivälin viranomaislähteiden mukaan Viipurin Karjalan metsävarat oli käytetty loppuun. Alueen talonpoikaisväestön käsitys metsävaroista vaikuttaa poikkeavalta, sillä sekä tukkipuukauppa että halkojen myynti Pietariin kasvoivat 1800-luvun jälkipuoliskon Viipurin läänissä. Tulkintojen ristiriitaisuutta visualisoivat aikakauden Viipurin karjalaista maisemaa kuvanneet teokset, joiden perusteella alueen metsäisyys on silmiinpistävä. Viipurin Karjalan 1800-luvun metsävaroja koskeva kriittisyys ja ristiriitaisuus eivät olleet poikkeuksellista, sillä Ruotsin Taalainmaalla vallitsi selvitysten mukaan samaan aikaan vastaava laaja metsäpula. Alueen väestö ei kuitenkaan jakanut viranomaisten näkemystä.

Empiirinen historiantutkimus ja taidehistoriallinen visuaalisen kulttuurin yhteiskunnallinen analyysi muodostavat humanistisella alalla niukasti hyödynnetyn monitieteisen kokonaisuuden. Tässä hankkeessa nämä muodostavat toisiaan täydentävän tutkimuksen yhteiskuntahistoriallisen lähestymistavan. Tutkimus käynnistyy 1820-luvulta, jolloin Ruotsissa laadittiin ensimmäisiä metsävara-arviointeja, ja päättyy vuosittaisten Valtakunnan metsien inventointien (VMI) aloittamiseen 1920-luvun Suomessa.

Tutkimus keskittyy Viipurin Karjalaan, josta tehtyjä havaintoja verrataan vastaavan ajan Ruotsin Taalainmaahan. Alueet muistuttavat niin virallisten metsävaraselvitysten tulosten kuin esimerkiksi viljanviljelyn vähäisyyden ja sivuelinkeinojen keskeisyyden osalta läheisesti toisiaan. Kansallisen historiankirjoituksen sekä 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun kansallisromanttisesti painottuneen kuvataiteen rajat ylittävä hankkeen vertaileva menetelmä tuottaa uutta tietoa viranomaislähteiden takaa hahmottuvasta moniäänisestä yhteiskuntahistoriallisesta metsäkuvasta Suomen ja Ruotsin metsäkatoalueilla 1800–1900-luvuilla.

ASIASANAT

Metsäkeskustelu, metsäkuva, maisemakuvasto, yhteiskuntahistoria, Suomi, Ruotsi, 1800-luku, 1900-luku

HANKE SOSIAALISESSA MEDIASSA

HANKKEESEEN LIITTYVIÄ JULKAISUJA / MEDIAHUOMIOTA

Antti Räihä, Pirita Frigren & Antti Vallius, Metsäkuvan kääntöpuoli. Metsäkatoalueiden yhteiskuntahistoria ja maisemakuvasto Suomessa ja Ruotsissa noin 1820–1920 (MetSuRi). Susikko. Metsähistorian Seuran jäsenlehti 2023/3.  

Antti Räihä, ”Säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa” – metsäkato, -kuva ja Suomi. What the Hela (5.1.2024). /fi/blogikirjoitus/saveleita-salot-huokuu-ikihongat-humajaa-metsakato-kuva-ja-suomi 

Pirita Frigren kertoo Porin yliopistokeskuksen TiedeAreena -videolla tutkimuksestaan MetSuRi-hankkeessa (2024)

Antti Vallius, Menetyn kansallismaiseman jäljillä. Pohjolan historiankirjoitus. Tiedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden historiografiasta. (2025)