Ä¢¹½Ö±²¥

Tutkimuksen kuvaus

Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia nivelrikkoa sairastavien henkilöiden kokemaan kipuun, toimintakykyyn sekä elämänlaatuun. Liikunnan vaikutuksista nivelrustoon sekä ruston alaiseen luuhun ei ole kuitenkaan juurikaan aiempaa tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää monikomponenttisen liikuntaharjoittelun vaikutuksia nivelrustoon ja rustonalaiseen luuhun lievää polven nivelrikkoa sairastavilla naisilla. Tavoitteena on selvittää myös, miten liikuntaharjoittelu vaikuttaa tulehdustekijöihin, metaboliseen profiiliin, fyysiseen toimintakykyyn, kehon koostumukseen sekä kliinisesti merkittäviin oireisiin.

Tutkittavat ovat 55-75-vuotiaita lievän nivelrikon omaavia vaihdevuodet ohittaneita naisia, joilla on esiintynyt polvioireita edellisen 12 kuukauden aikana. Alkavan vaiheen nivelrikossa nivelen rakenteissa ei ole tapahtunut vielä palautumattomia patofysiologisia muutoksia, jolloin sopivalla liikunnalla voidaan mahdollisesti hidastaa tai jopa pysäyttää nivelvaurioiden etenemistä. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan jatkossa pyrkiä luomaan nivelystävällisiä harjoitusmuotoja nivelrikon ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Tutkimukseen otetaan mukaan yhteensä sata naista, jotka satunnaistetaan kahteen ryhmään 1) kolme kertaa viikossa ohjattua harjoittelua tekevään voima- ja step-harjoitteluryhmään tai 2) kolme kertaa viikossa Käypä hoito -suosituksen mukaisia kotiharjoitteita tekevään ryhmään. Intervention kesto on 8 kuukautta, mitä seuraa 12 kuukauden seurantajakso. 

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Mittaukset

Tutkittavat osallistuvat mittauksiin kolmesti tutkimuksen aikana: alussa, 8 kuukauden interventiojakson päätteeksi ja seurantajakson päätteeksi 20 kuukauden kohdalla. 

Kuvantamiset

Tutkittavien Kellgren and Lawrence luokan 1 tai 2 nivelrikosta varmistutaan tutkimuksen rekrytoinnin yhteydessä tehtävällä natiiviröntgenkuvauksella. Tibiofemoraalinivelen nivelrustoa ja subkondraaliluuta tarkastellaan magneettikuvauksen ja kartiokeilatietokonetomografian avulla. Kehon koostumusta ja reisiluunkaulan luuntiheyttä tarkastellaan röntgensäteisiin perustuvalla DXA-laitteella.

³Õ±ð°ù¾±²Ôä²â³Ù±ð

Paastoverinäytteestä analysoidaan harjoittelun aiheuttamia muutoksia tulehdusmarkkereissa ja aineenvaihduntatuotteissa.

Fyysinen toimintakyky & lihasvoima

Tutkittavien toimintakykyä tarkastellaan seuraavilla testeillä: tuolilta nousu 30 sekunnin aikana, 4x10 metrin kävelynopeus, yhden jalan seisonta, Timed Up and Go ja kahden kilometrin kävelytesti. Näiden lisäksi mitataan polven ojentaja- ja koukistajalihasten isometriset maksimivoimat.

Fyysinen aktiivisuus

Tutkittavien fyysistä aktiivisuutta arvioidaan, interventioryhmällä koko tutkimuksen ajalta ja kontrolliryhmällä 2 kuukauden välein viikon jaksoissa, Exsed-liikemittarilla. Lisäksi kontrolliryhmä täyttää päivittäistä harjoittelupäiväkirjaa. 

Kyselylomakkeet

Alkukysely

Knee Injury and Osteoarthritis Score

RAND-36

International Physical Activity Questionnaire

Ö°ù±ð²ú°ù´Ç

Ota yhteyttä

Jos sinulla on kysyttävää tutkimukseen liittyen, voit esittää ne tutkimuskoordinaattorille tai muulle yhteyshenkilölle.

Tutkimuskoordinaattori

Ville Konola, ville.m.konola@jyu.fi, +358505278473

Tutkimusjohtaja, Professori, emeritus

Ari Heinonen, ari.o.heinonen@jyu.fi, +358408053551