Ä¢¹½Ö±²¥

Ajatus kansalliset rajat läpäisevästä tai ne ylittävästä kulttuuriperinnöstä on tullut Euroopassa monella tavoin ajankohtaiseksi. Euroopan unioni on viime vuosina käynnistänyt useita eurooppalaisen kulttuuriperinnön esiintuomiseen ja vaalimiseen keskittyviä hankkeita ja pyrkinyt rakentamaan unionista uutta toimijaa kulttuuriperintöprosessien kentälle. Näissä hankkeissa kulttuuriperinnön territoriaalisten ja yhteisöllisten merkitysten ulottuvuutena on kokonainen maanosa – monien mielikuvien ja todellisuuksien Eurooppa.

Euroopan unionin kulttuuriperintöhankkeet eivät vain vaali eurooppalaista kulttuuriperintöä: hankkeet ovat välineitä, joilla tuotetaan ajatusta yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön olemassaolosta ja tehdään sitä konkreettiseksi. Kulttuuriperintöprosesseihin ja -politiikkoihin sisältyy neuvotteluja ja kamppailuja kulttuuriperinnön merkityksistä, käytöstä ja symbolisesta tai todellisesta omistajuudesta. Kulttuuriperintöhankkeet ovat Euroopan unionin ’vallan teknologioita’, joilla pyritään toteuttamaan ja oikeuttamaan poliittisia ideoita ja ideologioita, kuten eurooppalaista identiteettipolitiikkaa ja kulttuurista integraatiota.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan Euroopan unionia uutena kulttuuriperintökentän toimijana ja sen kulttuuriperintöpolitiikkaa pyrkimyksenä hallita eurooppalaisen kulttuuriperinnön merkityksiä ja tuottamisprosesseja. Tutkimuksen empiirinen osuus kohdistuu Euroopan komission tuoreimpaan kulttuuriperintöhankkeeseen, Euroopan kulttuuriperintötunnukseen. Monitieteinen, tieteidenvälinen, monimenetelmäinen ja laajaan empiiriseen aineistoon perustuva vertaileva tutkimus osallistuu kriittiseen keskusteluun Euroopan unionin identiteetti- ja integraatiopolitiikoista.

Hankkeen keskeiset tutkimuskysymykset:

-Miksi ja miten Euroopan unioni pyrkii tuottamaan käsitystä yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kulttuurisesti monimuotoisessa ja poliittisten ristiriitojen ja kriisien halkomassa Euroopassa? 

-Millaista suoraa ja epäsuoraa politiikkaa näihin pyrkimyksiin sisältyy?

-Miten kulttuuriperintö legitimoidaan eurooppalaiseksi?

-Millaisia toimijuuksia sisältyy eurooppalaisen kulttuuriperinnön legitimointiprosesseihin eri territoriaalisilla tasoilla ja millaista poliittista dynamiikkaa ja valtasuhteita muodostuu toimijuuksien välille näissä prosesseissa?

-Miten Euroopassa asuvat ihmiset osallistetaan eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuottamiseen?  

Tieteelliset tavoitteet:

-edistää kulttuuriperinnön tutkimusta laajentamalla tutkimuksen näkökulmia monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden avulla

-lisätä vuorovaikutusta kulttuuriperinnön tutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, sosiologian, kulttuuripolitiikan tutkimuksen, politiikan tutkimuksen, Eurooppa-tutkimuksen ja kulttuurimaantieteen välillä ja tuoda näille tutkimusaloille uusia näkemyksiä kulttuuriperinnöstä

-käsitteellistää uudella tavalla kansalliset rajat läpäiseviä tai ne ylittäviä kulttuuriperinnön ulottuvuuksia

-teoretisoida kulttuuriperintöprosesseihin liittyvää territoriaalista dynamiikkaa, valtasuhteita ja legitimiteettiä

Yhteiskunnalliset tavoitteet:

-lisätä kulttuuriperintöpolitiikan ja siihen sisältyvien strategioiden, taktiikkojen ja legitimoinnin läpinäkyvyyttä Euroopassa

-edistää kulttuuriperinnön ymmärtämistä monimerkityksisenä, diskursiivisesti rakentuvana ja tunteita koskettavana ilmiönä

-tarjota teoreettisia ja käsitteellisiä välineitä kulttuuriperintöprosessien motiivien, keinojen ja vaikutusten kriittiseen arviointiin