Ģ��ֱ��

Tutkitaan kuukautiskierron ja ehkäisypillereiden käytön aikana tapahtuvien estradiolin ja progesteronin vaihtelua verenkierrossa sekä niiden vaikutuksia liikuntafysiologiaan ja suorituskykyyn naisurheilijoilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako tietty hormoniprofiili naisurheilijan fysiologisiin toimintoihin (esim. lihasvoimaan tai maksimaaliseen hapenottokykyyn) ja/tai suorituskykyyn. Tutkimusta toteutetaan Vuokatissa.

Tämä tutkimusprojekti toteutetaan monilaitostutkimuksena, johon osallistuu yhteensä 12 tutkimuslaitosta. Kaikki tutkimuslaitokset suorittavat samat mittaukset kahdessa ryhmässä [normaalin kuukautiskierron omaavat eli eumenorriset naiset (ovulaatio todennettu) ja ehkäisypillereiden käyttäjät]. Jokaisella laitoksella on oma eettisen toimikunnan hyväksyntä. Kaikki laitokset käyttävät samaa standardoitua tutkimussuunnitelmaa, joka sisältää parhaat käytännöt tällä tutkimusalalla. Kunkin laitoksen keräämät tiedot yhdistetään, analysoidaan ja tulkitaan, jotta voidaan tarjota luotettavaa ja näyttöön perustuvia suosituksia harjoituksen ajoitukseen ja suorituskykyyn naisurheilijoille.

Monilaitostutkimuksen tutkimuslaitokset ja vastuulliset tutkijat:

Dr Clare Minahan, PhD [Griffith University, Australia]; Dr Xanne Janse de Jonge, PhD [University of Newcastle, Australia];  Prof Mike Ormsbee, PhD [Florida State University, USA]; Dr Abbie Smith-Ryan, PhD [University of North Carolina Chapel Hill, USA]; Dr Kelly Pritchett, PhD [Central Washington University, USA]; Prof Shawn Arent, PhD [University of South Carolina, USA]; Dr Eimear Dolan, PhD and Dr Bryan Saunders, PhD [University of Sao Paulo, Brazil]; Dr Ritva Mikkonen, PhD and Dr Johanna Ihalainen, PhD [Ģ��ֱ��, Finland]; Prof Graeme Close, PhD [Liverpool John Moores University, UK]; Dr Kirsty Elliott-Sale, PhD [Nottingham Trent University, UK];  Dr Jane Thornton, MD, PhD [Western University, Canada]; Dr Mette Hansen, PhD [Aarhus University, Denmark]

Tutkittavat

Sinun kokemuksesi 

Hyväksymme ja ymmärrämme, että jokaisen naisen keho on erilainen, ja että jokaisen naisen kokemus kuukautiskierrosta tai suun kautta otettavista ehkäisypillereistä on erilainen. Lisäksi tiedostamme, että joillekin – mutta ei kaikille – teistä kuukautiskierto tai suun kautta otettavien ehkäisypillereiden käyttö vaikuttaa urheiluun, harjoitteluun ja suorituskykyyn. Nämä havainnot ja kokemukset ovat sinun, ja ne ovat ainutlaatuisia. 

�ճٰܳ쾱���ܲ���ä��ٳ�ö 

Kuukautiskierron ja suun kautta otettavien ehkäisypillereiden käytön vaikutukset urheiluun, harjoitteluun ja suorituskykyyn on keskustelua herättävä puheenaihe juuri nyt. Olet saattanut nähdä ja kuulla paljon keskustelua tästä aiheesta mediassa, ja etenkin sosiaalisessa mediassa. Kaikilla tähän tutkimukseen osallistuvilla tutkijoilla on kattava kokemus ja tieto tämän aiheen tutkimusnäytöstä. Tällä hetkellä tiedeyhteisö ei ole vielä saavuttanut yhteisymmärrystä siitä, onko kuukautiskierrolla ja suun kautta otettavilla ehkäisypillereillä vaikutuksia urheilun harjoitteluun ja suorituskykyyn, ja millaisia ne vaikutukset mahdollisesti ovat. 

Tarvitsemme sinulta “puolueettomuutta” 

Pyydämme sinua unohtamaan, mitä olet nähnyt ja kuullut liittyen kuukautiskierron ja suun kautta otettavien ehkäisypillereiden vaikutuksista urheilun harjoitteluun ja suorituskykyyn. Toisin sanoen pyydämme sinua pitämään mielesi avoimena tämän tutkimuksen ajan. Älä yritä ennustaa tai ennakoida tiettyjä vasteita tai tuloksia tutkimuksen aikana. Yritä välttää sosiaalisen median, muiden ihmisten tai tutkimusten vaikuttamista omiin mielipiteisiisi ottaessasi osaa tähän tutkimukseen. Haluamme tämän tutkimuksen löydösten olevan aitoja ja täsmällisiä, ja että niitä ei ole pilattu jo olemassa olevilla näkemyksillä. 

Sinua pyydetään tutkimukseen, koska olet:

1. 18–40-vuotias cis nainen [nainen, joka on myös syntymässä määritetty naiseksi], jonka painoindeksi (BMI) on 19,5–25 kg/m² 
2. Lisäksi olet terve eikä sinulla ole mitään sairauksia tai lääkityksiä, jotka voisivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin (esim. munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), synnynnäinen lisämunuaisen liikakasvu (CAH) tai sinulla ei ole erilaisia sukupuoliseen kehitykseen liittyviä variaatioita (DSD)). 
3. Tutkimukseen osallistuminen vaatii, että olet tupakoimaton 
4. Sinun tulee olla vähintään aluetason urheilija (jokin tietty laji, jossa säännöllistä harjoittelua noin kolmesti viikossa ja harjoittelun tarkoituksena on kilpailu). Lisäksi osallistujat arvioidaan maksimaalisen hapenottokyvyn perusteella, jonka tulee olla vähintään 37 ml/kg/min. 
5. Sinun on annettava yksityiskohtaiset tiedot aikaisempien raskauksien ja synnytysten lukumääristä (graviditeetti ja pariteetti), eikä edellisestä synnytyksestä ei saa olla alle 12 kuukautta. Osallistuminen myös vaatii, että et imetä tai ole raskaana. 
6. Tutkimukseen osallistuminen myös edellyttää, ettei sinulta ole testillä todettu positiivinen COVID-19-infektio viimeisen kuuden kuukauden aikana. 

Osallistujat rekrytoidaan heidän hormoniprofiilinsa perusteella kahteen ryhmään (normaalin kuukautiskierron omaavat eli eumenorriset naiset tai ehkäisypillereiden käyttäjät) ja nämä profiilit (sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerit) on kuvattu tarkemmin alla.

Ryhmä 1. Normaalin kuukautiskierron omaavat eli eumenorriset naiset, sisäänottokriteerit: 

1. Kuukautiskierron pituus oltava ≥ 21 päivää ja ≤ 35 päivää, mikä johtaa 9 tai useampaan peräkkäiseen kuukautisvuotoon vuodessa
2. Antaa todiste luteinisoivan hormonin (LH) noususta (tutkittaville annetaan ovulaatiotesti tätä varten)
3. Sinulla on vaadittu hormonaalinen profiili (tutkittaville suoritetaan verikoe tämän määrittämiseksi)
4. Ei ole käyttäneet minkäänlaisia hormonaalisia ehkäisyvalmisteita vähintään 3 kuukauteen, mutta mieluiten 6 kuukauteen ennen rekrytointia.

Autamme sinua selvittämään, sovitko tähän ryhmään.

Ryhmä 2. Ehkäisypillereiden käyttäjät, sisäänottokriteerit:

1. Käyttänyt ehkäisypillereitä ≥ 3 kuukautta ennen rekrytointia (tähän kansainväliseen tutkimukseen on sallittu ainoastaan yhdistelmäpillerit: Levesia Etinylestradiol 20 μg + Levonorgestrel 100 μg ja Microgynon Etinylestradiol 30 μg + Levonorgestrel 150 μg tai vastaava).
2. Suostut pitämään seitsemän pilleritöntä päivää, tarkoittaen, että otat 21 päivän ajan hormonia sisältäviä ehkäisypillereitä ja pidät sitten 7 pilleritöntä päivää (ei yhtäjaksoista ehkäisypillerin käyttöä ilman taukoa)
3. Käytät tutkimukseen sopiva yhdistelmäehkäisypilleri
4. Sinulla on vaadittu hormonaalinen profiili (tutkittaville suoritetaan verikoe tämän määrittämiseksi)

Tutkimukseen rekrytoidaan 10 normaalin kuukautiskierron omaava eli eumenorrista naista ja 10 ehkäisypillereiden käyttäjää [yhteensä 20 tutkittavaa]. Jokaisessa 12 tutkimuslaitoksessa on sama otoskoko, jolloin lopullisessa tutkimuksessa on mukana noin 120 normaalin kuukautiskierron omaa eli eumenorrista naista ja 120 ehkäisypillereiden käyttäjää.

Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja siihen osallistumista. Liitteessä on kerrottu henkilötietojesi käsittelystä. 

Tämä on yksittäinen tutkimus. Sinuun voidaan kuitenkin ottaa yhteyttä jatkotutkimusta varten, mikäli annat yhteydenottoon suostumuksesi.

�ղ��貹�����ٴǾ����ܳܲ� 

Tähän tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Voit kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen, keskeyttää osallistumisen tai peruuttaa jo antamasi suostumuksen syytä ilmoittamatta milloin tahansa tutkimuksen aikana. Tästä ei aiheudu sinulle kielteisiä seurauksia. 

Keskeyttäessäsi tutkimukseen osallistumisesi tai peruuttaessasi antamasi suostumuksen, sinusta siihen mennessä kerättyjä henkilötietoja, näytteitä ja muita tietoja käytetään osana tutkimusaineistoa, kun se on välttämätöntä tutkimustulosten varmistamiseksi. 

Tutkimuksen kulku 

Tutkimuksen kesto on noin puoli vuotta. Tänä aikana tutkimuskäyntejä Jyväskylän yliopiston laboratorioissa on tutkittavilla useita ja käyntien määrä riippuu, mihin ryhmään tutkittava kuluu. 

Jos kuulut Ryhmään 1. Normaalin kuukautiskierron omaavat eli eumenorriset naiset, tutkimuskäyntejä on 9 kertaa. Kaikki tutkimuskäynnit (paitsi yksi, joka kestää 20 minuuttia) kestävät enintään 2 tuntia ja voivat olla myös tästä paljon lyhyempiä. Kaiken kaikkiaan, tutkimukseen osallistuminen vaatii noin 16 tuntia sinun aikaasi 5 kuukauden tutkimusjakson ajan. Jos et pääse jollekin tutkimuskäynnille, voit korvata käynnin seuraavilla kuukausilla (esim. 6. ja 7. kuukauden kohdalla). Tällöin vierailet laboratoriossa edelleen 9 kertaa, mutta käynnit jakautuvat 6 tai 7 kuukauden ajalle 5 kuukauden sijaan. Yhteenvetona, keskimääräinen aikasitoumus on 5 kuukautta. Sinun on suoritettava kaikki käynnit 12 kuukauden kuluessa, mutta ihannetapauksessa sinun on suoritettava ne enintään 6 kuukaudessa. Jonkin käynnin peruuntuminen ei tarkoita, että sinun on aloitettava tutkimus alusta.

Jos kuulut Ryhmään 2. Ehkäisypillereiden käyttäjät, tutkimuskäyntejä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveyslaboratoriolla on 10 kertaa. Neljä tutkimuskäyntiä kestää enintään 20 minuuttia ja loput kuusi käyntiä kestävät enintään 2 tuntia. Kaiken kaikkiaan, tutkimukseen osallistuminen vaatii sinun aikaasi noin 13 tuntia 5 kuukauden tutkimusjakson ajan. Jos et pääse jollekin tutkimuskäynnille, voit korvata käynnin seuraavilla kuukausilla (esim. 6. ja 7. kuukauden kohdalla). Tällöin vierailet laboratoriossa edelleen 10 kertaa, mutta käynnit jakautuvat 6 tai 7 kuukauden ajalle 5 kuukauden sijaan. Yhteenvetona, keskimääräinen aikasitoumus on 5 kuukautta. Sinun on suoritettava kaikki käynnit 12 kuukauden kuluessa, mutta ihannetapauksessa sinun on suoritettava ne enintään 6 kuukaudessa. Jonkin käynnin peruuntuminen ei tarkoita, että sinun on aloitettava tutkimus alusta.

Molemmat ryhmät: Sinulta pyydetään kirjallinen suostumus, jossa pyydetään ilmoittamaan halukkuutesi osallistua tähän tutkimukseen. Sinulla on vähintään 24 tuntia aikaa allekirjoittaa suostumuslomake tämän tiedotteen vastaanottamisesta. Sinut rekrytoidaan perustuen antamiisi tietoihin kuukautiskierrostasi tai ehkäisypillereiden käytöstä. Kun tutkimus alkaa, suoritetaan 3 kuukauden seurantajakso ennen tutkimuksen testausosion alkamista. Tutkimuksen vaiheet on esitelty tarkemmin alla.

Vaihe 1 – seurantajakso (3 kuukautta)

Ryhmä 1. Normaalin kuukautiskierron omaavat elieumenorriset naiset. Jos kuulut tähän ryhmään, sinua pyydetään jokaisen kolmen kuukauden kohdalta 

1. merkitsemään kalenteriin kuukautisten ensimmäinen ja viimeinen päivä 

2. suorittamaan ovulaatiotestin ja ottamaan testin tuloksesta kuva

3. toimittaa verinäytteitä

Ryhmä 2. Ehkäisypillereiden käyttäjät. Jos kuulut tähän ryhmään, sinua pyydetään jokaisen kolmen kuukauden kohdalta 

1. merkitsemään kalenteriin ensimmäinen ja viimeinen pillereiden ottopäivä, 

2. toimittaa verinäyte pillereiden ottopäivältä (päivät 18–20) ja pillerittömältä päivältä (päivät 5–7) 

Molemmat ryhmät: Jos profiilisi (joko ”normaali” eli eumenorrinen kuukautiskierto tai hormonaalinen kuukautiskierto) ei vastaa odotettua profiiliin seurantavaiheen jälkeen, sinua pyydetään jättäytymään pois tutkimuksesta, koska et täytä tutkimuksen vaatimuksia. Jos jatkat tutkimuksessa ja kuulut Ryhmään 1. Normaalin kuukautiskierron omaavat eli eumennorriset naiset, sinun tulee suorittaa erilaisia suorituskykyyn liittyviä testejä (testaukset on kuvattu alla) kuukautiskiertosi kolmen vaiheen aikana (eli kun estrogeeni- ja progesteronitasot ovat alhaiset, kun estrogeeni on korkeimmillaan ja progesteroni on alhainen, ja kun progesteroni on korkeimmillaan ja estrogeeni on keskitasolla). Jos kuulut Ryhmään 2. Ehkäisypillereiden käyttäjät, sinun tulee suorittaa testit kerran pillereiden ottovaiheen aikana (mikä tahansa päivä päivien 14 ja 21 välillä) ja kerran pillerittömän vaiheen aikana (päivä 4, 5, 6 tai 7).

Vaihe 2 – testaus (2 kuukautta)

Molemmat ryhmät: Sinulle toimitetaan ohjeet, miten toimia testausta edeltävinä päivinä. Testauspäivänä sinua pyydetään vastaamaan harjoitteluun ja ruokavalioon liittyvään kyselyyn ennen testien alkua. Sinulta myös kysytään jokaisen testauskäynnin alussa, oletko muuttanut harjoitteluasia tai ruokailujasi merkittävästi lähiaikoina. Sinulta lisäksi kysytään, miten voit niin fyysisesti kuin henkisesti jokaisen testauskäynnin alussa. Testauspäivänä sinulta otetaan verinäyte käsivarresta sekä mitataan pituus ja paino ja suoritetaan InBody -kehonkoostumusmittaus. Tämän jälkeen sinua pyydetään suorittamaan 5 minuutin matalan tehon alkulämmittely kuntopyörällä, jonka jälkeen suoritat erilaisia venyttelyliikkeitä, joihin saat erillisen ohjeistuksen. Alkulämmittelyä ja venyttelyä seuraa erilaiset suorituskykytestit, joissa mitataan ketteryyttä, lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta, tasapainoa ja tehoa (tasapainotesti seisten, etunojapunnerrus, Illinois agility -testi, käden puristusvoima, hyppytesti, eteentaivutusnotkeus, kaksivaiheinen polkupyöräergometritesti). Saat erillisen ohjeistuksen suorituskykytesteistä.

Pyörätestit on kaksiosainen

Osa 1:

Pyörätestin ensimmäinen vaihe sisältää viisi 4 minuutin kuormaa. Aloitustehon on joustava, jotta se soveltuu kaikille kuntotasoille (tätä pyritään määrittelemään tutustumiskäynnillä). 

Esimerkki pyörätestin ensimmäisen vaiheen protokollasta 1 (huom! Aloituskuorma saattaa olla kovempi): 

45 - Lämmittely
Kuorma 1 – 45W
Kuorma 2 – 60 W
Kuorma 3 – 75 W
Kuorma 4 – 90 W
Kuorma 5 – 105 W 

Poljinnopeus suositus on 70-100 rp∙min^-1, mutta sallitaan muutoksia poljinnopeudessa testin aikana. Hengityskaasuja mitataan jatkuvasti testin aikana, joten sinulle asetetaan testin ajaksi maski. Kunkin vaiheen teho, keskisyke (HR) ja koetun rasituksen luokitus (RPE (0-10)) viimeisen 30 sekunnin aikana sekä veren [La-]-arvot viimeisen 15 sekunnin aikana kirjataan pöytäkirjaan. Jos mahdollista, verenpainettakin mitataan. Kun veri [La-] on ≥ 4 mmol∙L-1, protokolla keskeytetään. Tämän jälkeen seuraa 5 minuutin tauko, jolloin saat jouda vettä (ennen seuraavaa

Osa 2:

Testi alkaa ns. rullakäynnistyksellä. Aloituskuorma tulee olemaan 15 W suurempi kuin ensimmäisen vaiheen viimeinen suoritettu 4 minuutin kuorma, joka saa aikaan ≥ 4 mmol∙L^-1 laktaatin. Tämän jälkeen kuormitusta lisätään 15 W:lla 30 sekunnin välein, uupumukseen asti. Hengityskaasuja mitataan tämänkin testin aikana. Sykettä, poljinnopetutta ja koettu rasitus (RPE 0-10) kirjataan pöytäkirjaan. Tämän testin jälkeen istut 3 min rauhassa, jonka jälkeen otetaan vielä yksi sormenpääverinäyte ja pääset tekemään 5 min loppuverryttely.

 �į�į

Tutkimuksen hyödyt ja mahdolliset riskit

Tutkimuksen hyödyt

Osallistumalla autat tutkijoita ymmärtämään, kuinka naisten munasarjahormonit (eli estrogeeni ja progesteroni) vaikuttavat naisten harjoitteluun ja suorituskykyyn. Tutkijat, valmentajat, ravitsemusasiantuntijat ja muut urheilun ja liikunta-alan ammattilaiset voivat puolestaan käyttää näitä tietoja auttaakseen naisurheilijoita saavuttamaan parhaan urheilullisen suorituskykynsä. Lisäksi kaikki fyysisesti aktiiviset naiset voivat käyttää näitä tietoja ohjatakseen omaa harjoitteluaan ja suorituskykyään.

Tutkimukseen osallistumalla tutkittavat saavat tietoa kehonsa koostumuksesta, fysiologiasta sekä fyysisestä suorituskyvystään. Lisäksi tutkittavat saavat tietää veriarvoja (mm. perusverenkuva) sekä näiden muutoksista tutkimuksen aikana. Lisäksi tutkittavat saavat tietoa maksimaalisesta hapenottokyvystään.

Tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvat riskit, haitat ja epämukavuudet sekä niihin varautuminen  

Laskimoverinäytteen ottamisen jälkeen kyynärtaipeen pistokohtaan voi tulla mustelma ja siinä voi esiintyä arkuutta muutaman päivän ajan. Laskimoverinäytteen ottaa siihen koulutettu henkilö.

Suorituskykytestien toteuttamiseen liittyy pieni tapaturmariski, kuten lihasvenähdys ja kompastuminen/kaatuminen testin aikana. Mittauksesta voi seurata myös hiertymiä ja lihasten kipeytymistä ja testejä voi seurata väsymystä (ei kuitenkaan enempää kuin normaalissa harjoittelussa). Koska tutkimusryhmä hallitsee käytettävät tutkimusmenetelmät, on riskien todennäköisyys hyvin pieni. Suorituskykytesteihin liittyviä riskejä pyritään minimoimaan alkulämmittelyllä ja loppuverryttelyllä ja testien suorittamista on ohjaamassa ja valvomassa asiantunteva henkilökunta. Tutkittavien sykettä ja koettua rasittavuutta seurataan testien ajan, jotta tutkimusryhmä pystyy seuraamaan tutkittavan oloa. Testeissä käytössä olevien laitteiden turvallisuuden on hyväksynyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. 

Tutkimuskäynnit tulisi suorittaa aina samaan aikaan päivästä (2 tunnin aikaikkunan sisällä). Kaksi vuorokautta (48 tuntia) ennen tutkimuskäyntejä tulee välttää fyysistä kuormitusta (jos tulee kevyttä liikuntaa, tulisi samanlainen kevyt liikkuminen suorittaa ennen jokaista testauspäivää). Ennen tutkimuskäyntejä, tutkittava ei saa käyttää alkoholia 24 tuntia ja kofeiinia tai nikotiinivalmisteita 12 tuntia ennen tutkimuskäynnille saapumista. Lisäksi tutkittavaa pyydetään pitämään testauksia edeltävän 24 tunnin ruokavalio samana, jotta vaihtuva ravitsemustila ei vääristä tuloksia. Ennen testauksia tutkittavan on pidettävä kirjaa ruokailuistaan edeltävän 24 tunnin ajalta (ruokavaliopäiväkirjan voi toteuttaa kuvilla tai kirjallisesti). Lisäksi, jos tutkittava käyttää jotain ravintolisiä, tulisi käytön jatkua samaan tapaan koko tutkimusjakson ajan. Jos tutkittava on käyttänyt jotain lääkitystä (esim. tulehduskipulääkkeet muutamia tunteja ennen testausta) tulee siitä ilmoittaa ja keskustella tutkimusryhmän kanssa. Lisäksi sinua pyydetään pukeutumaan testauskäynnille kevyisiin urheiluvaatteisiin.

Tutkimusryhmä on valmis siihen epätodennäköiseen tilanteeseen, että pyörryt; testauspaikalla on turvallinen ja sopiva alue, mihin voit käydä makuulle ja jalkasi asetetaan vartaloasi korkeammalla tasolle. Lisäksi ensiapuhenkilö on paikalla koko testauksen ajan. Sinun on täytettävä terveysseulontakysely ennen tutkimukseen suostumista. Korkeaintensiteettiseen harjoitteluun liittyy aina sydämen, verenkiertoelimistön ja/tai hengityselimistön ylikuormittumisen vaara, mutta riskien todennäköisyys terveellä ihmisellä on hyvin pieni. Tutkittavan tulee keskeyttää harjoittelu, jos hänelle ilmaantuu ylikuormitusoireita, tai kuormituksen aikaisia rintakipuja tai rytmihäiriöitä, rasitusvammoja tai muita oireita ja ilmoittaa niistä tutkimusryhmälle. Tutkimuksen kyselyissä on myös mielialaa koskevia kyselyitä, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta tai mielipahaa.

Tutkimustilanteessa varaudutaan myös mahdolliseen lisääntyneeseen COVID-19 tai muiden infektioiden aiheuttamiin riskeihin. Tutkimuksessa toimitaan aluehallintovirastojen voimassa olevan ohjeistuksen sekä JYU:n koronaohjeiden mukaisesti. Toiminta mittaustilanteissa perustuu Jyväskylän laboratoriotoiminnan turvallisuusohjeistukseen.

Tutkimuksen kustannukset ja korvaukset tutkittavalle sekä tutkimuksen rahoitus 

Tutkimuskäynnit ovat sinulle ilmaisia eikä tutkimukseen osallistumisesta aiheudu sinulle kustannuksia. Tutkittavien ansiomenetystä, matkakustannuksia tai muita kuluja ei korvata. 

Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.  

Tutkimustuloksista tiedottaminen ja tutkimustulokset 

Tutkimuksesta valmistuu tieteellisiä julkaisuja sekä kongressi- ja seminaariesityksiä. Tutkittava saa omat henkilökohtaiset suorituskyky, kehonkoostumus ja aineenvaihdunta tuloksensa sekä palautteen niistä n. 1–2 kuukautta tutkimuksen jälkeen. Osa verianalyyseistä voi kestää hieman kauemmin. Näitä tuloksia voidaan toimittaa tutkittaville, kun tulokset on analysoitu. Tutkimuksen aikana tutkittava saa välittömästi palautteen perusverenkuvasta. Tutkittavia ei pysty tunnistamaan tutkimustuloksista tai julkaisuista.

Tutkimuksen tuloksia analysoidaan läpi mittausten sekä mitatuksia seuraavan 2 vuoden aikana. Tutkimuksesta valmistuvien tieteellisten julkaisujen on tarkoitus valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä.    

Tutkittavien vakuutusturva  

Jyväskylän yliopiston henkilökunta ja toiminta on vakuutettu.

Jyväskylän yliopiston vakuutukset eivät ole voimassa, jos tutkittavan kotikunta ei ole Suomessa.

Vakuutus sisältää potilasvakuutuksen, toiminnanvastuuvakuutuksen ja vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Tutkimuksissa tutkittavat (koehenkilöt) on vakuutettu tutkimuksen ajan ulkoisen syyn aiheuttamien tapaturmien, vahinkojen ja vammojen varalta. Tapaturmavakuutus on voimassa mittauksissa ja niihin välittömästi liittyvillä matkoilla. 

Tapaturman lisäksi korvataan vakuutetun erityisen ja yksittäisen voimanponnistuksen ja liikkeen välittömästi aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma, johon on annettu lääkärinhoitoa 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Korvausta maksetaan enintään kuuden viikon ajan venähdysvamman syntymisestä. Voimanponnistuksen ja liikkeen aiheuttaman venähdysvamman hoitokuluina ei korvata magneettitutkimusta eikä leikkaustoimenpiteitä.