Kiertotalouden ekosysteemi: jäte- ja sivuvirrat raaka-aineiksi (KIRE)

Biojätteestä tuotetaan happoja metallien talteenottoon – prosessissa syntyy myös lannoitetta
Kiertotalouden kehityshankkeessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen hydrometallurgista koelaitteistoa, kertoo hanketta johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Harvinaisia maametalleja saadaan talteen jätemagneeteista käyttämällä orgaanisia happoja

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu
Tutkimusalue
Kiertotalouden osaamiskeskittymä
Kiertotalous
Osasto
Kemian laitos
Tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Keski-Suomen liitto
Euroopan aluekehitysrahasto, Jyväskylän kaupunki, Mustankorkea, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Saarijärven kaukolämpö, Kuopion Energia

Hankekuvaus

KIRE-hankkeessa hyödynnettiin erilaisia yhteiskunnassa muodostuvia jäte- ja sivuvirtoja uusien raaka-aineiden valmistamiseksi. Hankkeessa kehitetttin ainutlaatuinen konsepti kiertotalouden ekosysteemistä, jossa anaerobinen ja hydrometallurginen prosessi yhdistettiin tuottamaan tehokkaasti energiaa, orgaanisia happoja, lannoitetta ja harvinaisia maametalleja paikallisista jäte- ja sivuvirroista.

Hankkeessa hyödynnettiin anaerobista käymisprosessia uudella tavalla, jolloin biojätteestä voitiin biokaasun lisäksi tuottaa orgaanisia happoja. Tämä toteutettiin anaerobisen prosessin happovaiheen optimoinnilla. Anaerobisen prosessin jäännöstä hyödynnettiin yhdistämällä siihen voimalaitostuhkaa, jolloin saatiin lannoitekäyttöön soveltuva kierrätysraaka-aine. Tuotettuja orgaanisia happoja voidaan puhdistuksen jälkeen käyttää teollisuuden raaka-aineina, tai hyödyntää niitä edelleen metallien talteen ottamiseksi elektroniikkajätteestä. Hankkeessa kehitettyä konseptia kiertotalouden ekosysteemistä pilotoitiin Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston toimesta hankkeen loppupuolella.

Hankkeen tulokset

Hankkeessa kehitettiin prosessi orgaanisten happojen tuottamiseksi biojätteestä, lisäksi tuotettuja happoja käytettiin onnistuneesti metallien talteenottamiseksi jätemagneeteista. Etikkahapon käyttämisestä magneettien talteenotossa on julkaistu tieteellinen artikkeli, joka löytyy .

Hankkeen loppuraportti on julkaistu Luonnonvarakeskuksen julkaisusarjassa ja löytyy .

Hanketiimi

Ulkoiset jäsenet

Joni Niskanen

Jyväskylän yliopisto

Sylva Larsson

Jyväskylän yliopisto

Balpreet Kaur

Jyväskylän yliopisto