EU:n kulttuuriperintödiplomatia ja kulttuuriperintöjen välisen vuoropuhelun dynamiikka (HERIDI)

HERIDI tutkii EU:n ulkopolitiikkaan ja kulttuurisuhteisiin liittyviä hankkeita, jotka käsittelevät kulttuuriperintöä. HERIDI:n tavoitteena on ymmärtää kulttuuriperinnön käyttöä EU:n kulttuuridiplomatiassa sekä niitä seurauksia, joita sillä voi olla.
hankekuva

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
Tutkimusalue
Perintö, ympäristöt ja aika
Osasto
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Tiedekunta
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Suomen Akatemia
Projektinumero 330620

Hankekuvaus

Euroopan unioni (EU) on viime vuosina vahvistanut kulttuuridiplomatiaan liittyvää politiikkaansa ja siten pyrkinyt vastaamaan moniin globaaleihin haasteisiin ja kriiseihin sekä unionin alueella, sen rajoilla että niiden ulkopuolella. Euroopan komissio on identifioinut kulttuuriperinnön yhdeksi EU:n kulttuuridiplomatian painopistealuista. Kulttuuriperintö on haastava politiikan väline, sillä sen avulla voidaan tuottaa positiivista yhteenkuuluvuuden tunnetta mutta myös samanaikaisesti ja tahattomastikin saada aikaan erilaisia rajanvetoja, valtahierarkioita ja ulossulkemista.



HERIDI tutkii EU:n ulkopolitiikkaan ja kulttuurisuhteisiin liittyviä hankkeita, jotka käsittelevät kulttuuriperintöä. HERIDI:n tavoitteena on ymmärtää kulttuuriperinnön käyttöä EU:n kulttuuridiplomatiassa sekä niitä seurauksia, joita sillä voi olla.



HERIDI tutkii kulttuuriperinnön rooleja kulttuuridiplomatiassa. Hypoteesimme on, että kulttuuridiplomatia on areena, joka ei vain hyödynnä kulttuuriperintöä, vaan myös aktiivisesti tuottaa sitä ja siihen liittyviä ideoita, diskursseja, kertomuksia, arvoja, toimijuuksia ja asiantuntijuuksija. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kulttuuriperintöjen välisen vuoropuhelun käsitettä ja käytäntöjä.



HERIDIN monitieteinen teoreettinen viitekehys koostuu kulttuurintutkimuksesta, politiikantutkimuksesta, EU- ja Eurooppa-tutkimuksesta ja maantieteestä. Toisiinsa limittyvät kriittisen kulttuuriperintötutkimuksen, jälkikoloniaalisen teorian ja kriittisen geopolitiikan näkökulmat painottavat kulttuuriperintöä sosiaalisena prosessina ja kartoittavat kulttuuriperinnön dialogista potentiaalia kulttuuridiplomatiassa.



Tutkimuskysymykset:

-Miten ja miksi EU:n kulttuuriperintödiplomatia tuottaa käsityksiä kulttuuriperinnöstä, EU:sta ja Euroopasta sekä Euroopan 'toisiksi' hahmottuviksi ilmiöistä ja mitkä tämän kulttuuriperintödiplomatian vaikutukset ovat?

-Miten EU:n kulttuuriperintödiplomatia käsittelee, haastaa ja tuottaa erilaisten toimijoiden välisiä valtasuhteita ja mitkä näiden valtasuhteiden vaikutukset ovat?

-Mitä on kulttuuriperintöjen välinen vuoropuhelu ja miten sitä voi harjoittaa?

 

Tieteelliset päämäärät:

-Kehittää uusi lähestymistapa kulttuuriperintödiplomatian tutkimukseen

-Muodostaa uusi käsite, ’kulttuuriperintöjen välinen vuoropuhelu’, ja hahmotella, mitä kyseisen vuoropuhelun toteuttaminen käytännössä tarkoittaa

-Tuottaa kriittistä analyysia ja tutkimustietoa, jotka hyödyttävät tieteen kenttää ja kulttuuridiplomatian parissa työskenteleviä toimijoita, päättäjiä ja kouluttajia

 

Odotetut yhteiskunnalliset vaikutukset:

-Lisätä kulttuuri- ja kulttuuriperintödiplomatiaan liittyvän päätöksenteon ja käytäntöjen läpinäkyvyyttä

-Tarjota tietoa kulttuuri- ja kulttuuriperintödiplomatian aloitteiden ja hankkeiden kehittämiseen

-Lisätä vuorovaikutusta, kunnioitusta ja tasapuolista dialogia erilaisten yksilöiden ja yhteisöjen välille

-Reagoida erilaisiin globaaleihin haasteisiin, kuten rasismiin

-Edistää kriittistä ymmärrystä kulttuuriperinnöistä, kulttuuriperintöjen välisestä vuoropuhelusta, kulttuuridiplomatiasta, Euroopasta ja EU:sta

 

Hanketiimi

Ulkoiset jäsenet

Sigrid Kaasik-Krogerus

University Lecturer
University of Helsinki