Biologisen vanhenemisen yhteys toimintakykyyn ja kuolleisuuteen

Hankkeen tavoitteena on selvittää biologisen vanhenemisen yhteyttä toimintakykyyn, fyysiseen aktiivisuuteen ja kuolleisuuteen huomioiden geneettinen perimä. Kaksosaineisto antaa mahdollisuuden tutkia puhtaasti ympäristötekijöiden vaikutusta, sillä geneettinen perimän osuus pystytään vakioimaan käyttämällä analyysissä sekä identtisiä että ei-identtisiä kaksospareja.

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Liikunta, terveys ja hyvinvointi
Tutkimusalue
JYU.Well
Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa
Aktiivisena vanheneminen
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Lääketieteellinen tutkimuskeskus Minerva
Tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Juho Vainion säätiö

Hankekuvaus

Maailman väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla syntyvyyden pienenemisen ja eliniän pitenemisen seurauksena. Koska vanhenemisen perimmäistä syytä ei tunneta, vanhenemisen vastemuuttujana käytetään usein elinikää. Täten elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutuksia vanhenemiseen ihmisen elinaikana ei ole voitu luotettavasti tutkia. Uusimmat biologista vanhenemista mittaavat menetelmät perustuvat DNA:n metylaatioon (metyyliryhmän liittyminen DNA:n sytosiini-fosfaatti-guaniini -emäspariin (CpG)). Nämä niin kutsutut epigeneettiset kellot mittaavat biologista ikää vuosissa.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää uusimpia epigeneettisiä kelloja hyödyntäen biologisen vanhenemisen yhteyttä toimintakykyyn, fyysiseen aktiivisuuteen ja kuolleisuuteen huomioiden geneettinen perimä. Pitkittäistutkimuksen ja kaksosaineiston avulla voidaan tutkia, onko kiihtynyt epigeneettinen vanheneminen yhteydessä toimintakykyyn ja toimintakyvyn muutokseen 11 vuoden seurannan aikana. Lisäksi tavoitteena on selvittää epigeneettisen vanhenemisen yhteyttä kuolleisuuteen ja sitä, miten yksilön toimintakyky vaikuttaa tähän yhteyteen. Kaksosaineisto antaa mahdollisuuden tutkia puhtaasti ympäristötekijöiden vaikutusta, sillä geneettinen perimän osuus pystytään vakioimaan käyttämällä analyysissä sekä identtisiä että ei-identtisiä kaksospareja.

Julkaisut

Julkaisu
2015
Saatavilla Open Access kautta

Journal of Occupational Medicine and Toxicology
Föhr, Tiina
Tolvanen, Asko
Myllymäki, Tero
Järvelä-Reijonen, Elina
Rantala, Sanni
Korpela, Riitta
Peuhkuri, Katri
Kolehmainen, Marjukka
Puttonen, Sampsa
Lappalainen, Raimo
Rusko, Heikki
Kujala, Urho
Julkaisu
2014
Saatavilla Open Access kautta

Journal of Occupational Medicine and Toxicology
Föhr, Tiina
Mutikainen, Sara
Tolvanen, Asko
Rottensteiner, Mirva
Leskinen, Tuija
Kaprio, Jaakkko
Kolehmainen, Marjukka
Rusko, Heikki
Kujala, Urho

Hanketiimi

Hankkeen vetäjät

Ulkoiset jäsenet

Miina Ollikainen

Lääketieteellinen tutkimuskeskus Minerva

Jaakko Kaprio

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)